Mitäpä silloin opittiin... + napa menee uhrimetallille jos nyt vielä oikein muistan. Varmaan kokeilen metallirinkulalla miten homma on pysynyt mielessä ennenkuin kirveen terään kajotaan.
Vanhana postimerkkien (ja tietysti lanttien) kerääjänä tunnistin tuon oitis jopa näin la-aamusella herättuäni ja rähmätkin vielä silmissä. Leijona vaan ehti ensin, hieno historiallinen löytö. Lähdenpäs tästä piippaamaan.Romunhamstraaja kirjoitti:
Jollei muista kumminpäin, niin puhdistettavasta esineestä pitää tulla kuplat muuten väärinpäin, sen kuin vaihtaa.Romunhamstraaja kirjoitti:Pitäisköhän kirveen terä puhdistaa elektrolyysissä. Jotenkin tuttua puuhaa kun kavereiden kanssa putsattiin mopojen ja polkupyörien osia. Toisaalta välillä meni navat sekasin ja tuli pahaa jälkeä.
Ja monesti syvällä oleva hyvä signaali saattaa myös kadota kun kaivaa kuopan auki, siinä tapauksessa syvempää monttua vaan.Bruin kirjoitti:Hahahaa, kyllä se signaali joskus katoaa kuin pieru saharaan. Silloin katson itse ensin lapion ja sitten kengät, yleensä se sieltä löytyy. Ja jos ei löydy niin koko aari huispataan jos vaikka lapiosta singonnut johonkin lähistölle. Kyllä kun noita pieniä juuria menee poikki niin että puolet mullasta on naamalla ja loput ties missä niin se metalli voi olla missä vaan.
Kyllä, olet oikeassa, eli maa-aines vahvistaa signaalia ja pelkkä ilma heikentää sitä.Winsku kirjoitti:Ja monesti syvällä oleva hyvä signaali saattaa myös kadota kun kaivaa kuopan auki, siinä tapauksessa syvempää monttua vaan.Bruin kirjoitti:Hahahaa, kyllä se signaali joskus katoaa kuin pieru saharaan. Silloin katson itse ensin lapion ja sitten kengät, yleensä se sieltä löytyy. Ja jos ei löydy niin koko aari huispataan jos vaikka lapiosta singonnut johonkin lähistölle. Kyllä kun noita pieniä juuria menee poikki niin että puolet mullasta on naamalla ja loput ties missä niin se metalli voi olla missä vaan.
