RapaRipa kirjoitti:Kilo kultaa oliski mahtava iltapäiväuni
Niin no se.
Itse kirpputori/divariharrastajana (tätä kohta 30v vaikka ikää vajaa 40) luulen aina "kaiken" nähneeni,
joka kerta sitä vaan yllättyy. Mikä se tämä on ??? Välillä se on se unelma, joskus (yleensä) taasen ei.
Täsmälleen sama homma kun tässä toisessa minulle rakkaassa harrastuksessa.
Veikkaan että joku sen harkonkin vielä nostaa. Toivottavasti pokka pitää laittaa kuva foorumille!
RapaRipa kirjoitti:Tsemppiä kaikille kauteen ja hyviä piippejä!
Juuri näin. Tärkeintähän ei ole se löytäminen, vaan.. eikun hetkinen. Eikun onhan se! vai onko.
Ruotsinlaivan tupakkahuoneessa se luki seinällä.
"IT'S ALL ABOUT THE JOURNEY"
Mutta on se, löytäminen vaan niin hienoa. Uudet paikat, vanhat paikat. Ensin ne on uusia, sitten vanhoja. Vanhoja kavereita. Kavereita, joita ei muuten olisi koskaan tavannut. Hiljaisia kavereita. Kavereita, jotka ovat kaiken nähneet, mutta eivät siitä kerro. Tuppisuita. Metallinpaljastimella ne saa puhumaan, tuppisuut. Ne kertoo kaiken. Kuka siellä oli, mitä teki. Kenen kanssa. Ulkohuussin takana. Vai oliko sittenkin vaan pikkupojat rannalla juomassa limua. Ehkä vilkuilivat metsänreunaan limua juodessaan. Lepikossa. Kyllä siellä jotain tapahtui.
Vai onko se vain piipparin unelmia, ja toiveita? EI, kyllä siitä vanha kolikko nousee. Ja korvakoru. Ihan rantahiekan ja metsän välimaastosta. Isojen puitten katveesta. Vesirajasta löytyy vanha repäisykorkki, ja toinen. Tässä ne pojat joi sitä limua.. ja.. ja..
![Very Happy :D](./images/smilies/icon_biggrin.gif)