Näin sitä vaan tuli tehtyä löytö keskellä talvea ihan sisätiloissa. Laitoin aikojen kuluessa löytämiäni tunnistamattomia ruosteisia rautamöykkyjä ihan vaan uteliaisuuttani pariksi päiväksi etikkaan lillumaan, ja yhden painavan möykyn sisältä paljastuikin muoto, joka alkoi soittaa kelloa. Olin äskettäin lueskellut jonkin verran vanhoista miekoista, ja päätin meilata kuvan rautakauden miekkoja tutkineelle Mikko Moilaselle. Sieltähän tuli saman tien hyvin varman oloinen positiivinen vastaus: kyllä se on miekan ponsi! Todennäköisesti ristiretkiajalle ajoittuvasta miekasta.
Saman tien alkoi kovasti harmittaa, kun en tietenkään muista enää löytöpaikkaa. Todennäköisesti kaivoin mötikän ylös kesällä 2012 ja se pyöri pitkään mökillä laatikossa muun kaivamani rautaromun seassa. Ristiretkiajalla kun alettiin vähitellen käyttää ruumishautoja jo Hämeessäkin, niin mietityttää olisiko siellä ollut Päijät-Hämeen oma miekkamies alla makaamassa…
En tiedä onko tuosta hirveästi iloa museoväellekään enää: hapolla raiskattu ponsi ilman löytöpaikkatietoja.
Hyvin bongattu, hieno löytö. Itsekin tulee aina talvella plärättyä edellisvuosien löytöjä, kun on muutenkin aina vuosi vuodelta viisaampana esineiden tunnistamisessa. Mitä aikaisemmin on pitänyt roskana saattaa myöhemmin siihen törmätessä hoksata sen olevankin jotain aivan muuta. Itse kuvaan aina kaikki löydöt ja tallennan koneelle peltokohtaisesti omiin kansioihin, niin ei ole pelkoa vaikka unohtaisikin mistä on löytynyt.
Ties vaikka ponsi olisi Espoosta, samalta pellolta mistä löysin sen ristiretkiaikaisen korvaputken
Juu, itselläkin on tapana kuvata päivän päätteeksi yhteiskuva löydöistä ja tallentaa se omaan kansioon paikkatiedon kera. Se on kätevä tapa taltioida tieto ja siitä on ollut usein hyötyä. Mutta roskia ei tule kuvattua, ja tämä oli sitten mennyt niitten mukana kuvausprosessilinjastoproseduurin ohi... Onneksi en ole uskaltanut heittää pois sellaisia tavaroita, joita en varmasti ole osannut tunnistaa roskiksi. Vaikka sitä vähän ehti katuakin syksyllä kun muutin ja kanniskelin niitä romulaatikoita.
Sen verran kyllä tiedän että ei valitettavasti ole Espoosta tämä, vaan Päijät-Hämeestä, koska muistan sitä mökillä ihmetelleeni.
Onnittelut Melius hieno harvinainen löytö.Voi olla aika paljonkin kaikenlaista löytöä mitä ei ole "uran" alkuaikoina tunnistanut,tuo Tauruksenkin löytämä korvaputkikin oli olemattoman pieni ja tuskin olisin tunnistanut sen vuonna 2009.
Saisiko tuollaisen pitää itsellä?Olisi pienen konservoinnin jälkeen ihan kiva muistoesine
Vanhimmat kolikot:Saksalainen Penning v.1075,Kuningas Stephen v.1135.Dirhem v.754
Viikinkiaikainen hevosenkenkäsolki,kupurasolki,rannerengas ja ketjunkantaja ym.Ruotsalainen tippa.
Ja kaikki vasta alussa...........Minelab X-Terra 705 GoldPack
Oli miten oli, mutta on kyllä mukava löytö. Siellä niitä muitakin osia on varmaan lisääkin. Onnittelut
XP DĒUS. Varakoneena XP GoldMAXX Power V4+WS1+ muuta tarvittavaa.
Vanhin esinelöytö Suomesta: Vyönsoljen katkelma 550-800 jKr Nappisolki v. 600 jKr. Vanhin kolikko Suomesta: Dirhem Viikinkiajalta v.942-950 jKr.
Hieno löytö tuo ponsi , voisi olla ristiretkiaikaisesta miekasta. Onko ruodon kiinnitysreikä läpiasti, miekan ruoto kiinnitettiin ponteen kiinteästi "tyssäämällä" ruodon pää?
Mikä on ponnen halkaisija ja paksuus?
Tässä yksi löytämistäni ristiretkiaikaisista ponsista lähes samanlainen kuin sinun, mutta taitaa olla litteämpi, siinä on ruotoakin vielä jäljellä ja hyvin näkyy tuo tyssääminen toisessa kuvassa.
(ps. muuten ponnen löytökohdassa oli muutakin rautasignaalia, mutta jätin kaivamatta )
Vanhimmat löydöt rautakautta 300 - 1150/1300, vanhin kolikko dirhemi lyöty ennen v.833
XP Deus
Garrett Pro-Pointer
Kanta-Hämeen Menneisyyden Etsijät
Kiitoskiitos! Juu, kyllä moni merkittävä löytö tuntuu olevan sellainen, ettei sitä tällainen maallikko meinaa ollenkaan tunnistaa. Varsinkaan harrastuksen alussa. Ja varsinkaan vastakaivettuna pellolta. Se Leijonan ristiretkiaikainen pata on myös yksi hyvä esimerkki.
Senkin takia olen vähän alkanut miettiä josko sittenkin olisi hyvä että harrastaminen olisi luvanvaraista, ja edellyttäisi pienen kurssin käymistä. Jossa mm. neuvottaisiin miten merkitä muistiin löytöjen paikat ja miten säilyttää tunnistamattomat esineet. Tässä on kuitenkin aina mahdollisuus tehdä peruuttamatonta vahinkoa, ja tuhota lopullisesti ainutkertaista tietoa. (Tämän mielipiteen takia saan varmaan köniin puolelta foorumilaisista…)
Hyvin samanoloinen on tuo Bronssen ponsi. Mulla ehkä vähän jyrkemmät nuo reunojen fasetoinnit. Halkaisija on n. 5,4 cm, paksuus 3 cm ja paino 430 g. Yläpuolella ei näy reikää, mutta siellä on vielä ruostetta, ja veikkaan että reikä löytyisi sen alta.
tarhuri kirjoitti:Lisää vaan valvontaa ja kyttäystä, sitä tämä maa kaipaa.
Hyvä tarhuri! Juuri näin! Valvonta, kyttäys, kurinpito ja järjestys kunniaan! Koti, uskonto ja isänmaa! Jawohl! Oma-aloitteisuus ja yksilöllisyys kuriin, muuten on isänmaallamme edessä surkea tulevaisuus anarkistipunaviherpiipertäjien käsissä!
tarhuri kirjoitti:Voithan ilmoittaa itsesi vaikka joka päivä poliisille, jotta olet lähdössä liikkelle
Mielestäni päivittäinen ilmoittautuminen ei riitä! Minä ehdotan reaaliaikaista gps-seurantaa, sekä metallinpaljastimeen liitettävää pakollista livestriimiä lähettävää kameraa, joka kuvaa kaiken maasta löytyneen. Valvonta pitää siirtää sitä varten perustettavalle piipparointipoliisiyksilölle, ja sinne palkata viitisen tuhatta likvidointioikeudet omaavaa aseistettua sissiä, jotka ovat yötä päivää valmiina lentämään helikopterilla paikalle jos rikkomuksia havaitaan. Tarvittavat resurssit peritään veroina etsintä ostettaessa (n. 35000 € / etsin). Johan on perhana jos ei ala ponnet löytää ajoissa tietään museoon!
)
