Olin syksyllä seikkailemassa ja matkalla kohti tuntematonta kun vastaan tuli Salahmin Huihai vuorella tämän näköinen kivikasa.
Näytti sen verran tekemällä tehdylle että piti pysähtyä ottamaan kuva. Ajattelin että tämä nyt on joku kivikautinen juttu kun muutaman sadan metrin päässä on kivikautinen asuinpaikka.
No sitten kivet unohtui.
Eilempä jututin yhtä kylän ukkoa ja kuulin että tästä olisi mennyt Ruotsin ja Venäjän raja ja kivikasa voisi olla raja pyykki.
Voisiko tuo olla rajapyykki täyssinän rauhan rajalta?
Kivikasa on aika iso joten on varmaankin juuri tuollainen rajapyykki kyseessä. Muistan katsoneeni viime vuoden puolella ohjelman,jossa noista kerrottiin. Kivissä saattaa olla jotain testiä ja kirjaimia mutta kun on niin vanhoja niin on voinut kulua pois.
Virallisissa rajapyykeissä on ollut aina asiaankuuluvat merkinnät..tarkoitat varmaan Pähkinäsaaren rauhan rajaa jos paikka
on Iisalmen länsipuolella? Voi olla rajapyykki tai halkilohkareinen siirtolohkare..ainakin halkeamia on ollut... https://historiatieto.files.wordpress.c ... t-1617.jpg
Merkkejä en syksyllä huomannut mutta enpä tajunnut niitä etsiäkkään.
Ei nuo vanhat rajat näytä oikein sattuvan kohdalle. Täyssinän raja tulisi ehkä hieman lähemmäs.
Kuvaus paikka karkeasti Iisalmen ja Kajaanin välissä, lähempänä Iisalmea.
Toinen pyykki pitäisi löytyä 4,6km päästä Sormulanmäestä. Pitänee käydä katsastamassa löytyykö mitään.
Halkeillut siirtolohkare rupesi tuntumaan aika hyvältä ehdotukselta. No, keväämmällä sitten retkelle tarkistamaan löytyyko kivistä merkkejä ja se toinen paikka.
Melkein jo kerkesin innostua.
Tuossa vielä pyykkipaikan läheltä aika jyrkähkö kallion reuna.
Tuommosessa paikassa tulee helposti mieleen että mitähän kallionkoloihin on ehkä jemmattu?
Kivirakennelmista puheenollen kaveri löysi eilen myös aika jänniä kivivalleja metsästä. Molemmat vallit olivat mäenpäällä ja aivan rinteen yläreunoilla. Toinen useita kymmeniä metrejä pitkä ja toinen n. 10 metriä. Portaalissa ei mitään merkintöjä tuolta. Ei kai haittaa jos laitan tämän samaan ketjuun?
Taurus kirjoitti:Kivirakennelmista puheenollen kaveri löysi eilen myös aika jänniä kivivalleja metsästä. Molemmat vallit olivat mäenpäällä ja aivan rinteen yläreunoilla. Toinen useita kymmeniä metrejä pitkä ja toinen n. 10 metriä. Portaalissa ei mitään merkintöjä tuolta...
Onkohan siinä ollut peltoa, jolta nuo kivet olisi raivattu? Omilla seuduilla vanhojen peltojen ympäryksillä on paikoin melkoisia kivimuureja.
Taurus kirjoitti:Kivirakennelmista puheenollen kaveri löysi eilen myös aika jänniä kivivalleja metsästä. Molemmat vallit olivat mäenpäällä ja aivan rinteen yläreunoilla. Toinen useita kymmeniä metrejä pitkä ja toinen n. 10 metriä. Portaalissa ei mitään merkintöjä tuolta...
Onkohan siinä ollut peltoa, jolta nuo kivet olisi raivattu? Omilla seuduilla vanhojen peltojen ympäryksillä on paikoin melkoisia kivimuureja.
Niittyä on yhdellä puolella. Tuntuu vaan vähän hullulta että kivet olisi vieritetty jyrkähkön rinteen päälle ja ladottu osittain melko siististi
Löydettin kans kesällä tuollaisia Tauruksen kuvissa olevia "muurin pätkiä" metsästä. Meidän tapauksessa ne todennäköisesti näyttivät rajalinjan seuraavalle rajapyykille. Kaiketi entisestä kylän rajasta ollut kyse.
Jatkan vähän tätä ooteetä.
Tiedän myös yhden kivimuurin jossa 90° kulma. Leveys ehkä runsaat kaksi metriä ja korkeus ehkä vähän toista metriä. En silloin seurannut muuria kuin muutaman metrin per reuna, joten en tiedä muodostaako neliön tms. Olen kysellyt tästä, niin tiettävästi jonkinlainen talo tai rakennus on paikalla ollut.
Lähistöllä on myös ollut lähde/kaivo josta kyläläiset on hakeneet vettä. Myös jonkinlainen kellari löytyy lähistöltä. Nykyään kuoppa rinteessä.
Tuo on vielä selvittämättä onko kivhässäkkä aita, rakennuksen osaa vai vaan pellolta kerättyjä kiviä.
Vielä kun joskus olisi ylimääräistä valuuttaa hommata se piippari...
Edit: muurin pituus, mitä viitsin kasvillisuudelta rämpiä, oli noin 10-15m x 5-10m
Metsässä on paljon noita vanhoja rajapyykkejä,ennenvanhaan tapeltiin ja oltiin käräjillä hyvistä riistapaikoista ja tukkimetsistä.
Rajapyykki Hämeessä.
Tuossa vielä pari kuvaa tuosta ennenkuulumattomastaTauruksen paikasta Espoosta.
Ovat eri muureja vierekkäin.
Viimeksi muokannut raiban, 21 Tammi 2015, 20:13. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Vanhimmat kolikot:Saksalainen Penning v.1075,Kuningas Stephen v.1135.Dirhem v.754
Viikinkiaikainen hevosenkenkäsolki,kupurasolki,rannerengas ja ketjunkantaja ym.Ruotsalainen tippa.
Ja kaikki vasta alussa...........Minelab X-Terra 705 GoldPack
Nuo pitemmät kivijonot kannattaa tarkistaa vaikka kansalaisen karttapaikalta kiinteistöjaotus päällä.
Viime kesänä paikannettiin metsästä vanhaa tienpohjaa jonka mukaan oli joskus päätetty laittaa kiinteistöjen raja.
Tienpohjan löytämistä maastossa auttoi tienteossa reunaan pyöritetyt kivet joita oli paikoitellen jonossa.
raiban kirjoitti:Metsässä on paljon noita vanhoja rajapyykkejä,ennenvanhaan tapeltiin ja oltiin käräjillä hyvistä riistapaikoista ja tukkimetsästä.
Rajapyykki Hämeestä
Tuossa vielä pari kuvaa tuosta ennenkuulumattomastaTauruksen paikasta Espoosta.
Ovat eri muureja.
Täällä yhden vanhan talon läheisessä metsässä on vähän samanlaista kivimuuria 300-400 metriä ja menee aivan suoraan, eipä tullu otettua kuvaa sillosessa vesisateessa kun olin lähössä pois mutta mikä lie tollasten tarkotus
-miksu- kirjoitti:
Täällä yhden vanhan talon läheisessä metsässä on vähän samanlaista kivimuuria 300-400 metriä ja menee aivan suoraan, eipä tullu otettua kuvaa sillosessa vesisateessa kun olin lähössä pois mutta mikä lie tollasten tarkotus
Vanhaa kiviaitaa pellon/laitumen/tiluksen reunoilta. Täällä päin tuntuu olevan lähestulkoon joka torpan ympäristössä.
-miksu- kirjoitti:
Täällä yhden vanhan talon läheisessä metsässä on vähän samanlaista kivimuuria 300-400 metriä ja menee aivan suoraan, eipä tullu otettua kuvaa sillosessa vesisateessa kun olin lähössä pois mutta mikä lie tollasten tarkotus
Vanhaa kiviaitaa pellon/laitumen/tiluksen reunoilta. Täällä päin tuntuu olevan lähestulkoon joka torpan ympäristössä.
Juu tuskimpa ne mitään ihmeempiä, täällä ovat aika harvassa kun ovat purettu suurin osa, maanomistajilta kuulee usein että siellä ja tuolla on ollu kiviaitaa joskus.
Juu ei se tuo mun löytämä kivilaitos tainnut olla rajapyykki mutta entäs joku kolmiomittauspiste?
Struvenketju menee myöskin jonkin kymppikilsan verran ohi mutta läheltä liippasi.
Tämmönen suttuinen kuva löytyi. Kivivirityksen paikka pisteen 59 vasemmalla puolen järven alapuolella.
Noita kivilatomuksia tai suuria kiviä, jonkun harjanteen, vaaran ,mäen tms päällä on ammoisina aikoina käytetty juuri rajapyykkeinä! Ongelma on siinä, että noista ei löydy kirjallista tietoa kun sitä ei yksinkertaisesti ole . Täälkin päin kirjalliset tiedot alkaa vasta 1500-1600luvulta.
Voimme vain tutkia, ihmetellä ja ilmoitella museovirastolle noistakin löydöistä.
Ace Garret 250+Exelrattor DD 10/14kela.
Golden Mask 4+ 10,5 kela
Garretin pro pointter.
Vanhin kolikko 1748 öre, hopiaa ym ja maasta nostettua rautaa yli 160 kiloa!
Tutun näköinen kivi. Täyssinän rauhan rajan kulku tunnetaan ja se menee paljon idempänä. Pähkinäsaaren rauhan raja tunnetaan vain Suomenlahden perukoilta Saimaalle asti. Käsittääkseni rajan kulusta pohjoisemmassa on ollut heti tuoreeltaan epäselvyyttä tai sitten siitä ei ole vaan välitetty. Pähkinäsaaren rauhasta Täyssinän rauhaan meni reilut 270 vuotta. Siinä ajassa kerkeää suorittaa monta kertaa omatoimista rajan oikomista. Niitä mahdollisia rajakiviä tuntuu löytyvän joka kukkulalta tuolla alueella. Epäilen että mahdolliset rajamerkinnät on aikoinaan lohkottu polttamalla irti ja muutaman kilometrin päässä on nostettu kivi toisen päälle ja sanottu rajan kulkevan siinä, vajaassa kolmessasadassa vuodessa kertyy paljon kiviä. Tuolle alueelle ei esivallan pitkä käsi yletä vielä tänäkään päivänä, niin on helppo kuvitella miten siellä on 1400-luvulla pidetty rajansiirtotalkoita.
Alue on voimakkaasti jääkauden muovaamaa ja siellä tosiaankin on valtava määrä kiviä mitä ihmeellisimmissä asennoissa. Niistä on hyvin vaikea sanoa ovatko ne ihmisen pystyttämiä, pelkkiä luonnonmuodostelmia vai luonnonmuodostelmia joita on käytetty rajapyykkeinä. Tähän kun lisätään että alueelta löytyy paljon pyyntikuoppia ja siellä kulkee vanhoja heimorajoja niin seassa voi olla vaikka minkälaista merkkipaalua. Lisäksi kun asutusta on ollut kivikaudelta lähtien, niin saa olla melkoinen fakiiri että pystyy nimeämään eri kivien tarkoituksen.
Tuosta nimenomaisesta Huihainvuorten kivestä minulle on sanottu, että se on hämäläisten ja savolaisten heimorajamerkki 1400-luvun puolivälistä. Heimorajan sanotaan menneen pohjois-eteläsuunnassa Marttisenjärveltä Huihainvuorten (Hämeenlampi heti vieressä lounaassa) kautta Metelinmäelle ja Metelinmäeltä Amerikkaa kohti. Mahdollisesta rajan kulusta on tainnut olla erimielisyyksiä paikannimistä päätellen: Pilkkasuo, Pilkkamäki, Sovintolehto, Rajaharju, Riitamäki, Riitalehto ja Riitasuo. Metelinmäellä en ole käynyt ja en tiedä onko siellä mahdollista rajapyykkiä.
Siellä Sormulanmäessä tosiaankin on mahdollinen rajamerkki tai sitten se saattaa olla siinä viereisellä Kalliomäellä, en muista nyt tarkkaan kummalla. Johonkin karttaan on merkitty arveluna Venäjän rajan kulkeneen niiltä main Salahmijärven pohjoispuolelta 1400-luvun alussa juurikin tälläisen oma-aloitteisen rajansiirtelyn seurauksena. Pian sen jälkeen raja olisi siirretty Petäjäjoelle Rotimon pohjoispuolelle. Ei noista taida kukaan enää pystyä varmaksi sanomaan ovatko ne kivet heimorajoja vai Venäjän rajan epävirallisia merkkejä tai muuten vaan irto lohkareita.
Pohjois-Savo/Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa rajojen yhtymäkohdasta kun lähtee kulkemaan muutaman kilometrin sik-sakkia ihan mihin suuntaan tahansa niin johan löytyy monenmoista kivikasaa ja maasta pöjöttävää kiveä. Toisinaan siellä tulee vastaan "tuoreita" kivikasoja joiden keskellä on pystyssä kulmikas kivitolppa. Niissä on numerot luettavissa ja tämän malliset rajamerkit ovat vissiin "isojaon mallia" eli jostain 1700-1800 luvuilta. Olen myös nähnyt ladottuja kivikasoja ilman keskikiveä ja merkintöjä.
Kiitokset Jumi mojovasta tietoiskusta. Tuon takia joudun katsomaan asioita hieman toisella tapaa kuin aimmin...
Yhdessä vanhassa lehtileikkeessä oli muuten lyhyt maininta että eka tiedossa oleva asukas tässä lähistöllä olisi ollut Matti Sormunen Salahminjärven etelärannalla vuonna 1540. Liittyneekö vieressä oleva Sormulanmäki ja siellä ehkä oleva toinen pyykki tuohon?
Tästä kehittyy vielä taru Sormusen herrasta.
Tuossa aiemmin hankiaisilla piti käydä bongaamassa taas yksi mahdollinen rajakivi. Puheiden mukaan tästä pitäisi löytyä numeroita tai poraus johon on lyöty rautatappi. Tämäkin kivi on kallioisen mäen päällä oleva yksinäinen jätti.
Mutta enpä huomannut siinä mitn numeroita tai muutakaa erikoista.
kirjaimia mutta kun on niin vanhoja niin on voinut kulua pois.
