tämän jälkeen Siskokset olivat lähteneet yhdessä hakemaan vettä pellolla sijaitsevalta kaivolta.Yhdellä käden heilautuksella se sitten tapahtui.liian suuri sormus irtosi sormesta ja katosi viljapeltoon.
tästä alkoi siskosten kahden viikon etsinnät jotka eivät tuottaneet tulosta.Selkäsaunan pelosta he eivät uskaltaneet kertoa äidilleen sormuksen kadonneen (ilmeisesti koskaan)
Nyt elettiin vuotta 2014,pellonreunalle oli saapunut pojan pojat Deusseineen ja lapioineen.
edellisenä vuonna tämä sama kaksikko oli käynnyt heilumassa garretilla laajalla alueella monen hehtaarin pellossa ilman tulosta.
Tällä kertaa veljesten isoäidille antama lupaus sormuksen löytämisestä olisi pidettävä,kun kalustokin oli saatu päivitettyä astetta parempaa.
Veljekset aloittivat pellon "haravoimisen" oletulta kaivon/katoamis paikalta ja lähtivät etenemään syvemmälle peltoon.
Piip piip kuului kuului kuulokkeista ja id lukukin näytti hyvältä,esimmäisen kuopan kaivamisen jännitys ilmassa joko he nyt löysivät sen. Nappi! Sehän se siinä oli eikä sormus taaskaan.
Pettyneet ilmeet kasvoillansa,joko se taas olisi pelkkää roskien kaivamista.
Ensimmäinen piippi vasta ei pidä luovuttaa heti :sanoi toinen veljeksistä ja eteneminen jatkui.
Piip piip kuului taas,ääni ja id luku näytti sellaiselta,jotta tuskin roskaa kummenpaa oli odotettavissa.
Lapio käteen ja kuoppa auki.mitä! pointteri ei löydä kuopasta mitään,no se täytyy olla paakussa.käännä se ympäri sanoi toinen heistä.
SORMUS! Yhteen ääneen ja kultainen.ei voi olla, ei se,se ainakaan ole voi olla.epäusko valtasi heidät molemmat.
Pakko tästä kuva on ottaa ennen irroitusta ja tarkistusta.snap kuva oli otettu. Tärisivin käsin sormus irti paakusta ja puhdistus.Kyllä se on se ,isoisoisän nimihän sinne on kaiverrettu.Nyt oli vejeksillä onnitelujen paikka ja yläfemmat lähtivät napakasti.
Vielä veljeksillä oli reissun paras osuus jäljellä sormuksen luovuttaminen isoäidille.yhdessä tuumin he päättivät etteivät kertoisi heti sormuksen löytyneen.
Isoäiti oli keittänyt kahvit ja laittanut pullat pöytään.No pojat löytyikö sieltä mitää? isoäiti kysyi ja kaatoi kahvia kuppiin.Nappi ja jotain roskia vain vastasi toinen heistä.
Isoäidin saatua kahvit kaadettua istui hän pöydän äärelle ja aloitti keskustelun muista kuulumisista.oli kulunut noin kymmenisen minuttia siitä kun isoäiti oli istuutunut pöytään,pyysi toinen veljeksistä isoäitiä ojentamaan kätensä.Isoäiti teki työtä käskettynä ja avasi kätensä,siinä samassa putosi isoäidin kädelle kultainen sormus.
Sitä onnen,hämmästyksen ja epäuskon määrää joka isoäidin valtasi ei voi sanoin kuvailla.ja kuinka hyvän fiiliksen se toi sormuksen löytäjille.
Isoäiti ei olisi millään voinnut uskoa että saa koskaa pitää äitinsä yli 60 vuotta kadoksissa ollutta sormusta sormessaan vielä.
Vielä pari tuntia myöhemmin veljesten tehdessä lähtöä,isoäiti oli todella hämillää ja epäuskoinen sormuksen löytymisestä.
Kyllä tämä harrastus voi olla melko palkitsevakin
Snap kuva otettu
Puhdistettuna
huono kuvan laatu
Kevään jälkeen ei oikein tullu käytyä piipailemassa,kesällä muita harrastuksia.nyt syksyn saavuttua olen muutaman kerran käynnyt kahdella eri pellolla huispailemassa. Jotain sieltä aina löytyy mut ei tälläkään kertaa mitää millä pääsis täällä keulimaan
Aika paljon kopsuja ja muutama örkki
Pari alle 1650-luvun ööreäkin
Yksi hopeinenkin kolikko
1800-luvun puolen välillä tehty hopea sormus.
Parhaimmat napit
