Olen kuullut tarinan Ivalojen Kultalan emännästä, joka piilotti kultansa nokipannussa kahden kiven väliin. Hän oli siis ollut Kultalassa pitämässä majataloa, joka tarjosi kullankaivalille ruokaa ja muita hyödykkeitä. Palkan hän oli saanut kullankaivajilta kultana ja kerännyt ne vanhaan nokipannuun.
Tosin tuolla seudulla on nuita kiviä sitten aika paljon
Onko muut kuulleet tätä tarinaa?
Ivalojoen Kultala
- OlvinJanoisin
- Raavas Tonkija
- Viestit: 510
- Liittynyt: 18 Syys 2009, 12:33
- Paikkakunta: U̵̶̵u̵̶̵s̵̶̵m̵̶̵u̵̶̵a̵̶̵ ̵s̵e̵k̵ä̵ Hartolan kuningaskunnan kaakkoinen piiri
Re: Ivalojoen Kultala
Etittiin yli parikymmentä vuotta sitten jotain tuontapaista mysteeriä muun ohella lapissa parina vuotena, oisko sitten ollut tuo sama tarina tai sitten ei...
Yksi legenda oli isosta rautameteoriitista jonka joku oli löytänyt mutta unohtanut sitten sen löytöpaikan, hoodit saatiin selville, oli joen mutkassa... jossain... ...Mutta eipä löytyny.
Oli muuten helevetin painava itsekasattu metallinpaljastin noilla reissuilla mukana, ei ihan huvikseen huispaillut sillä ja eikä ollut varmuutta edes toimiko se kunnolla kun oli ilman kunnon mittavehkeitä rakennettu.
Yksi legenda oli isosta rautameteoriitista jonka joku oli löytänyt mutta unohtanut sitten sen löytöpaikan, hoodit saatiin selville, oli joen mutkassa... jossain... ...Mutta eipä löytyny.
Oli muuten helevetin painava itsekasattu metallinpaljastin noilla reissuilla mukana, ei ihan huvikseen huispaillut sillä ja eikä ollut varmuutta edes toimiko se kunnolla kun oli ilman kunnon mittavehkeitä rakennettu.
)_-'-----/ o
Re: Ivalojoen Kultala
Kyllähän nuo molemmat legendalta kalskahtaa, mutta on siellä Kultalassa oikeasti kuitenkin se emäntä asustellut. Kyllähän näitä tarinoita silti aina kuuleeOlvinJanoisin kirjoitti:Etittiin yli parikymmentä vuotta sitten jotain tuontapaista mysteeriä muun ohella lapissa parina vuotena, oisko sitten ollut tuo sama tarina tai sitten ei...
Yksi legenda oli isosta rautameteoriitista jonka joku oli löytänyt mutta unohtanut sitten sen löytöpaikan, hoodit saatiin selville, oli joen mutkassa... jossain... ...Mutta eipä löytyny.
Oli muuten helevetin painava itsekasattu metallinpaljastin noilla reissuilla mukana, ei ihan huvikseen huispaillut sillä ja eikä ollut varmuutta edes toimiko se kunnolla kun oli ilman kunnon mittavehkeitä rakennettu.
Re: Ivalojoen Kultala
Kyllähän tarinoissa on vähän totuutta siemeneksi jotta ne mukavasti motivoisi Varmasti hauskempi lähteä huispaamaan tunturin rinnettä kunnon tarina takaraivossa, kuin mennä samaa rinnettä ilman motivaattoria. Eikä ole väliä onko se tarina tosi vai ei
"Älä ole kateellinen metallinetsijälle hännen löydöistää, vaan siitä kuinka paljon aikaa ja rahaa hänellä on käytettävissä harrastukseensa"
Mun metallinpaljastin videot: https://www.youtube.com/playlist?list=P ... m8NQ_BKa8G
Mun metallinpaljastin videot: https://www.youtube.com/playlist?list=P ... m8NQ_BKa8G
Re: Ivalojoen Kultala
Tässä vähän tietoa tuosta legendasta. Siitä on niin monta versiota, kun on kertojaakin. http://www.kultahippu.fi/tarinat-2/tari ... -kullasta/
Pata-aarre lienee mennyttä, mutta muita kätkettyjä kultapulloja etenkin espanjantaudin ajalta voi olla moniakin piiloissa. Myös kännipäissään rikottuja ja hukattuja aarteita lienee useita pitkin kultamaita.
Piipparoinnin kannalta itseäni on kiehtonut teoria Conrad Lihrin retkikunnasta 1868 ja etenkin retkikunnan maksamista Selwistä hopeista, jotka ajoittuvat rahallisesti aika mielenkiintoisiin vuosiin. Lihr oli rahapajan, muistaakseni apulaisjohtaja, tuolloin ja sai matkarahaa silloista rahaa aika paljon. Kovin suuria nimellisarvoltaan olevia rahoja retkikunnalla tuskin oli mukanaan, koska niillä maksettiin taloihin yöpymisiä ja ruokia, sekä tavarankuljetuspalkkoja. Ei ole selvillä, mistä Lihr rahansa lunasti, mutta jos hän sai ne suoraan rahapajan meistin alta, niin todellisia aarteita voi olla pitkin kairaa tänäänkin.
Niin. Koska tämä on ensimmäinen viesti tälle foorumille, niin täytyy sen verran esittäytyä, että. Harrastin hyvin aktiivisesti koko 1990-luvun kultahommia Sotajoella ja kultakuumetta ei ihan hetkessä hukuteta. Piipparointiin tutustuin jollain lailla vuonna 2000-2001, mutta mitään merkittävää en löytänyt. Tosin porukallamme olikin kone lähinnä ullakoitten purujen tarkastusta varten töissä, mutta joskus kävin Jyväskylässä Tuomiojärven rantaa koluamassa. Joku luokkasormus taisi olla paras saalis ja julmetusti kaksikymmentäpennisiä.
Kyllä kipinä jäi kytemään tuostakin vähästä ja oman koneen tilaan kevääksi ja varoiksi päädyin AT Goldiin, jos ehtisin joskus paria Lapin paikkaa tutkimaan, jotka jäivät kaivelemaan aikanaan. Omassa pihassakin on jo sata vuotta sitten metsittynyttä alaa keskellä vilkasta kauppapaikkaa, joten sen aion tutkia ensimmäisenä. Silmälöytöinäkin on tullut vastaan mm. 1916 10-penninen, että voi löytyä mitä vaan. Talokin on rakenettu vuonna 1876.
Pata-aarre lienee mennyttä, mutta muita kätkettyjä kultapulloja etenkin espanjantaudin ajalta voi olla moniakin piiloissa. Myös kännipäissään rikottuja ja hukattuja aarteita lienee useita pitkin kultamaita.
Piipparoinnin kannalta itseäni on kiehtonut teoria Conrad Lihrin retkikunnasta 1868 ja etenkin retkikunnan maksamista Selwistä hopeista, jotka ajoittuvat rahallisesti aika mielenkiintoisiin vuosiin. Lihr oli rahapajan, muistaakseni apulaisjohtaja, tuolloin ja sai matkarahaa silloista rahaa aika paljon. Kovin suuria nimellisarvoltaan olevia rahoja retkikunnalla tuskin oli mukanaan, koska niillä maksettiin taloihin yöpymisiä ja ruokia, sekä tavarankuljetuspalkkoja. Ei ole selvillä, mistä Lihr rahansa lunasti, mutta jos hän sai ne suoraan rahapajan meistin alta, niin todellisia aarteita voi olla pitkin kairaa tänäänkin.
Niin. Koska tämä on ensimmäinen viesti tälle foorumille, niin täytyy sen verran esittäytyä, että. Harrastin hyvin aktiivisesti koko 1990-luvun kultahommia Sotajoella ja kultakuumetta ei ihan hetkessä hukuteta. Piipparointiin tutustuin jollain lailla vuonna 2000-2001, mutta mitään merkittävää en löytänyt. Tosin porukallamme olikin kone lähinnä ullakoitten purujen tarkastusta varten töissä, mutta joskus kävin Jyväskylässä Tuomiojärven rantaa koluamassa. Joku luokkasormus taisi olla paras saalis ja julmetusti kaksikymmentäpennisiä.
Kyllä kipinä jäi kytemään tuostakin vähästä ja oman koneen tilaan kevääksi ja varoiksi päädyin AT Goldiin, jos ehtisin joskus paria Lapin paikkaa tutkimaan, jotka jäivät kaivelemaan aikanaan. Omassa pihassakin on jo sata vuotta sitten metsittynyttä alaa keskellä vilkasta kauppapaikkaa, joten sen aion tutkia ensimmäisenä. Silmälöytöinäkin on tullut vastaan mm. 1916 10-penninen, että voi löytyä mitä vaan. Talokin on rakenettu vuonna 1876.
Re: Ivalojoen Kultala
http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... ?f=5&t=478
Tuolla lisää aiheesta.
Tuolla lisää aiheesta.
GC-1023 / At Pro
Vanhin kolikko: Kristina 1/4 Öre 1635
Vanhin kolikko: Kristina 1/4 Öre 1635
Re: Ivalojoen Kultala
Olen lukenut tuon tarinan Lemmenjoen kullan löytymisestä kertovasta kirjasta.nigi kirjoitti:Olen kuullut tarinan Ivalojen Kultalan emännästä, joka piilotti kultansa nokipannussa kahden kiven väliin. Hän oli siis ollut Kultalassa pitämässä majataloa, joka tarjosi kullankaivalille ruokaa ja muita hyödykkeitä. Palkan hän oli saanut kullankaivajilta kultana ja kerännyt ne vanhaan nokipannuun.
Tosin tuolla seudulla on nuita kiviä sitten aika paljon
Onko muut kuulleet tätä tarinaa?
XP GoldMaxx Power V4 +WS1,
Gator digger.
Gator digger.