Sepän vehkeetkö?

[Kivimies]

Tällainen satsi löyty eilen hiekkarinteestä. Kaikki kamat olivat yhdessä nipussa. Toi pienempi esine muistuttaa
mielestäni putkikirvestä (telsoa)? Paino n. 800 gr. Mutta mitä noi pitkät kamat (pisin 70 cm) ovat, tietääkö kukaan?




Lähikuva

[brosse]

Sepän työkalujapa hyvinkin, harkkojen valamisessa käytettyjä(tulilapio?)

Tässä samanlaisia viikinkiaikaisia ja Norjasta löydettyjä:

[Kivimies]

Sepän työkalujapa hyvinkin, harkkojen valamisessa käytettyjä

Tässä samanlaisia viikinkiaikaisia ja Norjasta löydettyjä:

Kiitos Brosse tiedosta ja kuvasta.
Kyllä minäkin kallistuisin sen puoleen että nuo löytämäni ovat raaka-ainetankoja rautaesineiden tekoa varten.
Ovat aivan liian pieniä esim leivänpaistoon. Toi painava putkikirveen näköinen esine on varmaankin
tarkoitettuu hehkuvan raudan katkaisuun, pätkimiseen. Voisi ainakin kuvitella niin. Olisikin kiva tietää
ovatko noi tuontitavaraa vai kotimaista tuotantoa.

[Kultaseppä]

Tuon tapaisia "spoon-shaped" lusikkapäisiä aihioita taottiin vientiin jo nuoremmalta roomalaiskaudelta 350AD lähtien 1300-luvun puoliväliin Norjan lisäksi Ruotsissa, Tanskassa ja etelän suunnassa Välimerenmaissa. Kaikkiaan niitä on löydetty vajaat 9000 kpl.

Arkeometallurgit pitävät norjalaisaihioita veitsien, viikatteiden ym. terätyökalujen aihioina (esim. Buchwald 2005).

Kivimiehen raudoissa leveäksi taottujen päiden symmetrinen muotoilu on kuitenkin oleellisesti huolitellumpaa verrattuna norjalaisiin ja siksi näen Kivimiehen kuvassa kaksi pienikokoista ahjon ja/tai raudansulatusuunin tulilapiota.

[Kultaseppä]

Tuli vielä mieleen, että Gotlannin Mästermyrin 1000-luvun työkalupakin kokoelmiin kuuluu samantapainen esine, jota on pidetty lastana. Kyseessä on siis sepän/puusepän pakki.

[Kivimies]

Ihan hyvä idea toi tulilapiojuttu. Jonkinlaista rassiahan on jouduttu pakostakin
käyttämään raudanvalmistuksessa. On vaan vaikea löytää kuvia netistä noista
raudanvalmistuksessa käytetyistä tulilapioista.
Toi Mästermyrin lasta taas on melko pieni n. 14 cm jos ymmärsin oikein. Siinä
on kyllä näpit kärventyneet jos tuollaisen kanssa on sorkkinut pätsissä.

[Kultaseppä]

Ai niin lyhyt... liekö sittenkin sepän maksalaatikkolusikka

Noissa skandinaavisissa aihioissa varren pituus on kuitenkin vaihdellut 15 sentistä lähes metriin. Toisaalta useissa balttilaisissa löydöissä lapio-osa on ainakin 5x suurempi, mutta varsi kuitenkin yhtä lyhyt 15–20 cm, joten olisiko sittenkin raudan säästämiseksi käytetty pitkää puuvartta, joka ei kasteltuna ainakaan heti syttyisi...?

Erään arkeologin tekstissä vastaavan kokoista ja 35 cm pituisella varrella arvioitiin taltaksi, jota en usko ennen kuin näen sellaisen käytössä. Ilmeisen harvinaisia esineitä joka tapauksessa, ehkä suurin osa on palanut kovassa käytössä poruksi...

Jytky voisi tosiaan olla puuvartinen katkaisutaltta, tai toisin päin istutettuna lyhyellä tapilla pölkkyyn. Jokisuistosta on löytynyt muutama muukin pienikokoisempien kirveiden katkelmia, kumma kyllä juuri raudanvalmistus- ja/tai puhdistuskuonan yhteydestä.

[ilkkap]

Tuontapaisia on Kivikosken kirjassa nimellä "feuerschippe" useita mutta ei ihan noin pitkiä.