Jotain sain näytille minäkin...
Umpimetsäänkin eksyin hortoilemaan ja esim tuo erikoisempi solki nousi mättäistä. Tuo yksi puolipallo ihmetyttää, voisko olla jotain vanhempaa tekoa? R.kautisten keskittymien laitamilta, mutta paikalla on kyllä ollut elämää ihan näihinpäiviin asti.
Solki on varmasti viikinkiaikainen. Sen oikealla puolella vaikuttaisi olevan ns. sarjahelmi?
Onko toinen oikealta sulaneen pyöreän tappikoristeisen kupurasoljen pala?
Etenkin itäisissä maissa on olemassa tuon tapaisia ristiretkiajan hopeisia koruja kuin löytämäsi filigraanikoristeinen puolipallo.
Hienoja löytöjä
XP DĒUS. Varakoneena XP GoldMAXX Power V4+WS1+ muuta tarvittavaa.
Vanhin esinelöytö Suomesta: Vyönsoljen katkelma 550-800 jKr Nappisolki v. 600 jKr. Vanhin kolikko Suomesta: Dirhem Viikinkiajalta v.942-950 jKr.
Onnittelut käärmesoljesta,niitä käytettiin alkaen Viikinkiajasta eteenpäin,hieno löytö!
Vanhimmat kolikot:Saksalainen Penning v.1075,Kuningas Stephen v.1135.Dirhem v.754
Viikinkiaikainen hevosenkenkäsolki,kupurasolki,rannerengas ja ketjunkantaja ym.Ruotsalainen tippa.
Ja kaikki vasta alussa...........Minelab X-Terra 705 GoldPack
Kiitoksia vaan! Kyllä tuo sarjahelmi on ja vielä silmillä. Tuo Leijonan epäilemä saattaa tosiaan olla tappikoristeisenkupuran sula, mutta mitään selkeää tunnistetta siinä ei enää ole jäljellä...
Karhulle tuolla pellolla jo mainostin, että nyt löytyi viikinkiaikaista kultaa, mutta taitaa tuo filigraanipallura olla hopeaa ja vain kullattu. Filigraani tekniikka on keksitty wikin mukaan jo 2000 eaa. ja kultaus on mitä? Löysin tiedon, että lehtikulta olisi 1200 eaa ja sillähän alkuun kullattiin esineitä...? Taitaa jäädä arvoitukseksi koko pallura, ellei joku tuota napinkuoreksi tuomitse.
Filigraanityö näyttäisi kuvan perusteella hopealta, joka saattaa olla kullattu. Joskus kuitenkin hopean pintaan voi syystä tai toisesta kehittyä sellainen oksidi, josta interferenssi heijastaa aika outoja värejä... Visa Immonen voisi tunnistaa esineen...
Kultaukseen voi laittaa ainakin 2000 vuotta lisää, sillä noin 4000–3500 eaa käytettiin Egyptissä ja Lähi-Idän kulttuureissa pintakäsittelynä amalgaami-, eli tulikultausta. Kulta oli jo 2000–1700 eaa kauppatavaraa Väimeren kulmilla ja siitä lyötiin Egyptissä rahoja.
Kultauksessa kulta liuotettiin ensin elohopeaan ja sen jälkeen tulistettiin kevyesti, jolloin Hg haihtui pois (kultasepän keuhkoihin) ja pintaan jäi Au. Toimii myös kuningasvedellä joillain pinnoilla, kuten esim. posliinissa, olen tutkinut mm. 2000-luvulla tällä tekniikalla erittäin taidokkaasti "maalattuja" miniatyyri-ikoneita.
Kyseessä voisi olla ristiretkiaikaisen hopeahelmen palanen. Ne ovat onttoja hopeapalloja, joiden pintaan on usein tehty palmettikoristelua filigraanityönä.
Ella Kivikosken atlaksessa on kuva Sakkolan Sipilänmäen hopeahelmestä:
Lainaus:
"....Tämä ilmeisesti korkea-arvoiselle kirkonmiehelle kuulunut aarre on kätketty aikaisintaan 1100-luvun viimeisillä vuosikymmenillä. Ei tiedetä, kuka aarteen on kätkenyt. Sen omistajaksi sopisi kuitenkin parhaiten Suomen toinen piispa Herra Rudolphus."