Etsimien häiriöherkkyys.

[JL]

Paljonko laitteet on herkkiä sähköhäiriöille tai muille häiriötä tekeville lähteille?

Harrastuksena lyhytaaltoradiot ja viimeaikoina on paljon ollut "lähetettä" ilmassa, joten miten vaikuttaa etsimen toimintaan?

Näitä tämän foorumin juttuja kun on olen lueskellut, niin jotkut ovat raportoineet laitteen juttelevan omiaan.

[kalle]

En kylläkään lyhytaaltoradioista tiedä, mutta muille häiriöille etsimet ovat herkkiä. Ainakin ace ottaa häiriöt suurjännitelinjoista ja kännykästä. Samoin sillä voi kuunnella ukkosta. Kääntää vaan kelan kohti kaukaista ukkospilveä ja lyö herkkyyden täysille, niin aina piippaa kun salama lyö.

[JL]

Eli samoista ottaa häiriötä kuin radivehkeetkin.

Pieni jatkokysymys vielä.
Onko etsimen käyttämällä taajuudella käytännössä mitään merkitystä?
Toimiiko toiset taajuudet paremmin esim.rantahietikolla ja toiset paremmin savisessa pellossa?

Edit. Löytyipäs ttaajuuden vaikutus. Suurempi taajuus löytää åienempiä esineitä. Korjatkaa jos jäsitin väärin

[ele]

"Paljonko laitteet on herkkiä sähköhäiriöille tai muille häiriötä tekeville lähteille? "

Riippuu laitteesta. Joissain on piirilevylle laitettu enemmän tai vähemmän suodattimia verkkojänniteen taajuudella olevien häiriöiden poistamiseksi.
http://en.wikipedia.org/wiki/High-pass_filter

Halvoissa kiinalaisissa on laitekotelon ja kelan häiriösuojaus jätetty kokonaan pois.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Faradayn_h%C3%A4kki
Kelan osalta tuo vaikuttaa myös muuhunkin toimintaan. esimerkiksi laite piippaa herkemmin kivistä.

[ele]

"Onko etsimen käyttämällä taajuudella käytännössä mitään merkitystä?"

On.
Pienemmillä taajuuksilla maahäiriö on pienempi (esim. 6kHz lähetystaajuus).
Joten etsin löytää teoriassa kohteita syvemmältä, mutta taajuus on huono kullan tai pienien kappaleiden etsimiseen. Sen sijaan vaikkapa kuparikolikot voivat löytyä hyvin.

Suuremmilla taajuuksilla maahäiriö on suurempi (esim 70kHz). Etsintäsyvyys on huononpi, mutta reagointi pieniin tai hyvin sähköä johtaviin kappaleisiin hyvä.

http://www.bestmetaldetectorguide.com/b ... frequency/

[Nuestra Señora de Atocha]

Juu on todettu tuo kivistä piippaaminen; siksi "discriminoinut" raudat pois, kun tuo Tokmannin vatkain kuitenkin vinkaisee "jalometallia" isoilla raudoilla

[Sulikka]

Mitä tässä olen huomannut niin e-trac on ollut vähiten häiriöherkkä sähköhäiriöille, mukaanlukien deussit yms. Lisäksi se toimii maaperässä kuin maaperässä koska käyttää useampaa taajuutta.

Koneelle tehdään ennen käyttöä "noice cancel" toiminto, jolloin masiina valitsee 1,5 ja 100 khz väliltä 28 eri taajuutta, joilla sähköhäiriöt on pienimmät.

Tietenkään kolikolla on aina kääntöpuolensa: koska kone käyttää useampaa taajuutta mitkä "samplataan" peräjälkeen, ei sitä pysty heiluttamaan yhtä nopeasti kuin yksitaajuus koneita. Lisäksi myös yksitaajuus koneet saa viritettyä omalla taajuudella vastaaville esineille optimaaliseksi toimivaksi.

Mutta mitä hyötyä e-trac FBS toiminnosta on? Sähkömagneettiset häiriöt tai vaikeat maaperät eivät haittaa laitetta. Esineiden taajuuksiin reagoivat esineet low conductoreista (esim. tipparahat jne) high conductoreihin (isot kolikot jne) samalla teholla koko ajan ja parhammailla kokonaissyvyydellä kun taas yksitaajuus koneissa aina jokin alue jää peitettyä. Lisäksi esineiden luokittelu johtavuuden ja magneettisuuden suhteen on tarkin mahdollinen.

Takaisin alkuperäiseen kysymykseen, niin häiriöt vaikuttavat eri laitteisiin erilailla. Itse Vaihoin GM3 ja Ace 250 pois, koska niiden käyttö avolinjojen läheisyydessä oli käytännössä mahdotonta.

[ele]

Minelab FBS tekniikan on mainostettu _lähettävän_ 28 taajuutta. Tuo on kuitenkin ennemminkin vain mainoslause. Joten vähän epäilyttää että toimiiko tuo "noice cancel" tuolla tavalla. Lopputulos toki ratkaisee eli häiriötön toiminta.

[Sulikka]

Netistä on vaikea löytää asiasta tietoa, mutta tässä on yksi linkki.

http://www.ncmd.co.uk/docs/how%20a%20de ... 0works.pdf

ja tässä toinen, http://www.dankowskidetectors.com/discu ... #msg-24396 missä kaveri on mitannut 8 khz asti lähetyksen (e-trac lähteystaajuus menee 100 asti, mutta tyypillä ei ole kuin 8khz asti mittalaitteet). Siinä näkyy nuo 4-5 ekaa taajuutta ja luulisin että jatkuu samalla tavalla tuonne 100khz asti, jolloin päästään 28 "piikkiin". Noice Cancel valitsee 11 esiasetetusta setistä sellaisen, missä häiriöitä on vähiten.

[TAZ]

Lainaan tässä omaa juttuani jossa kirjoittelin E-tracin toiminnasta.

Kertaallen jo kirjoittelin näistä E-tracin ominaisuuksista, mutta jostain syystä viesti on hävinnyt foorumilta. Eli tässä tulee nyt sama uusintana ja vähän lisämittauksia. Mittaukset suoritettiin ukopuolisella poimintakelalla (halkaisija n. 20cm 60 kierrosta), joka oli noin 30 cm:n etäisyydellä etsinkelasta. Tämä mittaustapa valittiin siksi, että haluttiin laitetta purkamatta tarkastella lähetteen aaltomuotoa ja spektriä.

Tässä skooppikuvassa on E-Tracin lähete. (noise cancel 1) (skooppi 100us/div).

Lähetyspurskeen pituus on ~720 us

Lähete (noise cancel 11) (skooppi 100us/div).

Purskeen pituuus ~580 us

Noise cancel vaikuttaa siis suoraan etsimen toistotaajuuteen.

Kuvista nähdään, että lähete on erimittaisten suorakaidepulssien yhdistelmä. Teoriassa tällaisen pulssijono sisältää äärettömän määrän eri taajuuskomponetteja. Tälle matemaattiselle perustotuudelle on keksitty hieno kauppanimi full band spectrum.

Spektrianalysattorilla tarkasteltuna lähetyspulssijono näyttää tältä.

Spektri 0 - 100 Khz y= 10 dB/div (Noise cancel 1)

Näin suurella taajuuskaistalla mittalaitten resoluutio ei riitä näyttämään yksittäisiä taajuuskomponetteja


Spektri 0 - 50 kHz y= 10 dB/div (Noise cancel 1)


Spektri 50 - 100 kHz y= 10 dB/div (Noise cancel 1)


Mittasin vielä välillä 0 - 25 kHz olevien signaalikomponenttien taajuudet. Ne ovat noin (kHz).
1.4, 2.8, 4.2, 7.1, 8.5, 9.9, 12.7, 14.1, 15.5, 18.3, 19.8, 21.2, 22.6, 24.0, ja 25.4

Kaikkiaan välillä 0 - 100 kHz on 56 taajuuskomponenttia eli 2 kertaa minelabin lupaama 28 kpl. Spektri jatkuu vielä tästäkin pidemmälle, mutta käytössä olleen analysaattorin mittausalue loppui 102 kHz:iin.

Tämä on siis laitteen lähete, mutta ainostaan Minelabin insinöörit tietävät miten etsin tätä signaalia analysoi.

Kokeilin vielä heilutella erilaisia kolikoita etsimen kelan edessä, mutta näillä mittalaitteilla ei signaalissa ollut havaittavissa mitään muutosta. Muutos oli havaittavissa vasta kämmenen kokoisilla kappaleilla.

-TAZ-

[moottorilapio]

häiriön siedosta, ainakin xterra on suht vapaa häiriöistä, vaikka sillä olen korkeajännitelinjojen alla piippaillut. terrassa on noise cancel toiminto, joka heittää taajuutta hieman sivuille. toinen metallinetsin voi aiheuttaa häiriöitä samalla alueella toimiessaan, ainakin oma chance pi pulssi inductio tuntuu antavan aika runsaat pulssit,
50m päässä alkaa kaverilta käsimerkkejä näkyä kun kelan kääntää toista kohti
ja infinium ls on sitten kuin vanha am radio pörisee mitä mistakin häiriöstä. jos korkejännitelinjaan on n.600m matkaa pörinää ei tahdo saada kuriin millään, vedessä aallot antaa säveliä, juna 2km päässä soittelee luureissa mutta ei se toisista piippareista taasen ota häiriöitä.

[ele]

Mikähän on mittaustavan vaikutus spektrianalysaattorimittauksiin? Mittauskela kun on itsessään RLC-piiri. Samaa menetelmää olen itsekkin käyttänyt lähetystaajuuden mittaamiseen.

Lainaan tässä omaa juttuani jossa kirjoittelin E-tracin toiminnasta.

Kertaallen jo kirjoittelin näistä E-tracin ominaisuuksista, mutta jostain syystä viesti on hävinnyt foorumilta. Eli tässä tulee nyt sama uusintana ja vähän lisämittauksia. Mittaukset suoritettiin ukopuolisella poimintakelalla (halkaisija n. 20cm 60 kierrosta), joka oli noin 30 cm:n etäisyydellä etsinkelasta. Tämä mittaustapa valittiin siksi, että haluttiin laitetta purkamatta tarkastella lähetteen aaltomuotoa ja spektriä.

Tässä skooppikuvassa on E-Tracin lähete. (noise cancel 1) (skooppi 100us/div).

Lähetyspurskeen pituus on ~720 us

Lähete (noise cancel 11) (skooppi 100us/div).

Purskeen pituuus ~580 us

Noise cancel vaikuttaa siis suoraan etsimen toistotaajuuteen.

Kuvista nähdään, että lähete on erimittaisten suorakaidepulssien yhdistelmä. Teoriassa tällaisen pulssijono sisältää äärettömän määrän eri taajuuskomponetteja. Tälle matemaattiselle perustotuudelle on keksitty hieno kauppanimi full band spectrum.

Spektrianalysattorilla tarkasteltuna lähetyspulssijono näyttää tältä.

Spektri 0 - 100 Khz y= 10 dB/div (Noise cancel 1)

Näin suurella taajuuskaistalla mittalaitten resoluutio ei riitä näyttämään yksittäisiä taajuuskomponetteja


Spektri 0 - 50 kHz y= 10 dB/div (Noise cancel 1)


Spektri 50 - 100 kHz y= 10 dB/div (Noise cancel 1)


Mittasin vielä välillä 0 - 25 kHz olevien signaalikomponenttien taajuudet. Ne ovat noin (kHz).
1.4, 2.8, 4.2, 7.1, 8.5, 9.9, 12.7, 14.1, 15.5, 18.3, 19.8, 21.2, 22.6, 24.0, ja 25.4

Kaikkiaan välillä 0 - 100 kHz on 56 taajuuskomponenttia eli 2 kertaa minelabin lupaama 28 kpl. Spektri jatkuu vielä tästäkin pidemmälle, mutta käytössä olleen analysaattorin mittausalue loppui 102 kHz:iin.

Tämä on siis laitteen lähete, mutta ainostaan Minelabin insinöörit tietävät miten etsin tätä signaalia analysoi.

Kokeilin vielä heilutella erilaisia kolikoita etsimen kelan edessä, mutta näillä mittalaitteilla ei signaalissa ollut havaittavissa mitään muutosta. Muutos oli havaittavissa vasta kämmenen kokoisilla kappaleilla.

-TAZ-

[TAZ]

Mikähän on mittaustavan vaikutus spektrianalysaattorimittauksiin? Mittauskela kun on itsessään RLC-piiri. Samaa menetelmää olen itsekkin käyttänyt lähetystaajuuden mittaamiseen.

Kokeilin noita mittauksia tehdessäni useita erilaisia mittauskeloja kierrosmäärää ja kokoa muutellen. Niiiden vaikutus taajuuteen ja aaltomuotoon oli olematon eli siinä mielessä nuo spektripiikit ovat kyllä oikeilla paikoillaan. Mittauskelan päihin oli kytketty sopiva vastus sammuttamaan itse kelassa syntyvät häiriövärähtelyt.

Noise cancel näyttäisi vaikuttavan suoraan etsimen lähetystaajuuteen. Etsin valitesee häiriöttömimmän perustaajuuden väliltä 1.4 - 1.7 kHz loput taajuudet määräytyvät sitten perustaajuuden mukaan.

-TAZ-

[Juggernaut]

Moi!

Ensimmäinen kausi ohi golden mask 4 kanssa. Laite on mielestäni todella herkkä häiriöille. Esimerkiksi sähköpaimenista antaa pulssimaista häiriötä (1-2 s. välein samanlainen kilahdus kuin kuparikolista) melkoisen kauas (n. 70m). Välillä menee sekaisin myös ohi ajavista autoista ja traktoreista. Puhelin jos soi niin sillon alkaa kilkatus, mutta näin taitaa mennä muillakin laitteilla. Myös sähkölinjojen ja joidenkin talojen lähellä alkaa myös sekoilla. Lisäksi antaa hyvän signaalin monista kivistä, jolloin kivisiellä pellolla piippaus on välillä turhauttavaa. Tuo voi johtua laitteen taajuudestakin (18 kHz). Asetuksista sen verran, että määhöiriönpoisto aina automaatilla ja multitone discriminaatio kohdassa 2.

Ovatko muut laitteet mielestänne yhtä herkkiä? Erityisesti kiinnostaa onko muiden GM4 yhtä herkkiä? vai onko minulla tuossa joku virtapiireistä paskana

[Akke65]

Moi!

Ensimmäinen kausi ohi golden mask 4 kanssa. Laite on mielestäni todella herkkä häiriöille. Esimerkiksi sähköpaimenista antaa pulssimaista häiriötä (1-2 s. välein samanlainen kilahdus kuin kuparikolista) melkoisen kauas (n. 70m). Välillä menee sekaisin myös ohi ajavista autoista ja traktoreista. Puhelin jos soi niin sillon alkaa kilkatus, mutta näin taitaa mennä muillakin laitteilla. Myös sähkölinjojen ja joidenkin talojen lähellä alkaa myös sekoilla. Lisäksi antaa hyvän signaalin monista kivistä, jolloin kivisiellä pellolla piippaus on välillä turhauttavaa. Tuo voi johtua laitteen taajuudestakin (18 kHz). Asetuksista sen verran, että määhöiriönpoisto aina automaatilla ja multitone discriminaatio kohdassa 2.

Ovatko muut laitteet mielestänne yhtä herkkiä? Erityisesti kiinnostaa onko muiden GM4 yhtä herkkiä? vai onko minulla tuossa joku virtapiireistä paskana

En ole omassa GM4:ssa huomannut kertomiasi häiriöitä.

[Fisherman]

Ovatko muut laitteet mielestänne yhtä herkkiä? Erityisesti kiinnostaa onko muiden GM4 yhtä herkkiä? vai onko minulla tuossa joku virtapiireistä paskana

Garrett At Pro ainakin reagoi sähköpaimeneen samoin kuin GM4, eli etsimisestä ei tule mitään.
Myös sähköveturin lähestymisen kuulee jo kaukaa molemmilla etsimillä. Voimalinjojen olen huomannut häiritsevän GM4:a, en niinkään At Pro:ta ja vain GM:llä olen löytänyt pari kiveä, en sen enempää vaikka kivisilläkin pelloilla olen piippaillut. AT Pro ei samoihin kiviin reagoi lainkaan.

[Juggernaut]

Kiitos vastauksista! Akke65 viestin jälkeen olin jo vaatia laitteelle takuukorjausta, mutta jos Fishermanilla on samantyyliset havainnot niin ehkä se onkin laitteen ominaisuus. Sähköpaimenethan eivät ole aina päällä, eikä minullakaan pois kytketystä paimenesta tule häiriöitä. Jos on päällä niin pitää tarpoa melkosen kauas.. Niissä kulkevan jännitteen voimakkuuttakin voi kyllä säädellä. Piippaavia kiviä löytyy kyllä itsellä lähes joka pellolta. Asetuksista unohtui mainita että herkkyys on ollut aina noin 8, eli niin korkea kuin mahdollista ilman että alkaa kuulua taustaääniä.

Katsotaan vastaisiko vielä joku ja mietin sitten kysynkö jälleenmyyjältä, että onko jokin virtapiiri mahdollisesti tiltannut.

[kollikko]

Ace 250 on ollut oikein kiltisti linjojen lähelläkin, vaikka en juuri h.poitoja käyttele. Voimalinjoja myöten. Jopa alta mennyt usein ja löytyy vieläkin kamiksia. Onko ne yksilöitä? Tai vaikuttasko joku maaperä asiaan tai vaikka v.r.k aika?