Aineiston ja tutkimuksiin liittyvän datan panttaamisen taustalla lienee arkeologien syvä harmistus siitä, että mm. "ulkopuoliset" luonnontieteilijät ovat alkaneet kirjoittelemaan arkeologian tieteenalaa koskevia artikkeleita omine tulkintoineen. Tanskassa onkin viime aikoina kirjoitettu just arkeolo...

Islannissa olen tuon näköisiä rannalla, ne oli sikäläisen geologin mukaan basalttia ja noihin verrattuna huokoisempia. Kivimieheltä kannattaisi kysyä...

Kysyin tätä pari vuotta sitten eräältä yli-intendentiltä ja hänen mukaansa kyse on henkilösuojasta, eli virkailijan mukaan esineen tai kohteen löytäneen henkilön nimi ja paikkakunta ei tällä menettelyllä paljastuisi. Ristiriitaisesti omallakin kohdalla löytyy sekä näyttörajoituksellisia että luettav...

Rekisteriin vietäessä terä painoi 435,5g, löydettäessä muutaman gramman enemmän.

En tiedä miinoista enkä räjähteistä mitään, mutta ensimmäinen assosiaatio just miina...!

Myös sepänkiila on ollut käytössä jo parin tuhannen vuoden ajan ts. pudotetaan pohjalle kiila johon tapin halkaistu pää lyödään kiinni. Rakenne kuitenkin ruostuu ja aikanaan irtoaa nitkuttamalla. Meidän kulmilla tuhottiin muutama vuosi sitten kauniisti taottu historiallinen linjaloisto todennäköises...

Ok, älä hävitä terää vaikka vastaisivat etteivät tutki.

Mikäli silmän kohdalla oleva uloke olisi teränpuoleisessa reunassa varren suuntaan työntyvä sakara, niin silloin voisi profiiliin ja mittasuhteiden perusteella epäillä jopa nuoremmalle rautakaudelle/viikinkiajalle tyypillistä työkirvesmallia.

Voi olla hyvinkin vanha tai sitten ei, erästä intendenttiä lainatakseni...! :D Hamaran puoli näyttäisi revenneen irti ja lavan syrjässä näkyy ilmeisesti ahjohitsauksen sauma. Voi ajoittua mihin tahansa roomalaisajalta 1500-luvulle. Materiaalitutkimus on yksi linja kaivaa teristä lisätietoa, tosin se...

Tuolta pääset alkuun, vaikka sivulta 120:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sAllowed=y

Juu, kyllä tuo Åldersmansrankori lienee ts. ammattikunnan vanhin on kaiverrusstikkelillä skrambuleerannut lastua testiä varten. I tai J kirjaimen päällisenä kruunu voi viitata venäjän aikaan 1810-. En nyt aamutuimaan muuta keksi, joten ei kun googeliin...

Juu, uuden näköinen, tässä vastaava nappi Kanadasta:

https://www.kijiji.ca/v-art-collectible ... 1445283924

Ok, hyvä että selvisi. August sai leimaus oikeudet Tampereen maistraatista jo pari vuotta aiemmin 1851. Sen jälkeen oli pari vuotta kultaseppänä J:kylässä, kunnes avasi oman verstaan Heinolassa 1853, avioituen seuraavana vuonna Pietarissa syntyneen Margaretha Aspelinin kanssa. Augustilla oli kaksi k...

Alustavasti näyttäisi Turun paikkakuntaleimalta ja vuosileimalta F3, eli olisi siinä tapauksessa vuodelta 1863. Nimileimassa W kirjain ja tuolta aikakaudelta tulisivat kyseeseen joko mestarit Claes F. Wasenius tai Henrik Willgren. On sen verran kuluneet leimat, että varmaksi en vannoa, kun pitäisi i...

Tänään vihdoin e-kirjana ainakin kobossa:

https://www.kobo.com/fi/fi/ebook/rautakymi

Olisiko keihäänkärki ruodolla...?

Näytä kultasepälle niin saat samantien asiantuntijan arvion...!

Loistavaa...!

Kirjan hinta näyttää vaihtelevan suuresti, täältä löytyy edullisimmin:

https://www.booky.fi/search.php?search=Rautakymi

Tarjolla uusi mielenkiintoinen tutkimus liittyen metallinilmaisinharrastukseen:

https://journals.sagepub.com/doi/10.117 ... IG4cliTLfc&

Valitettavasti ilmestyy vain e-kirjana ja pehmeäkantisena.

Oli niin sanotusti "pientä säätöä" + painossa järjestelmähäiriöitä, joka aiheutti ylimääräistä verenpainetta. Tunnustan, että tiukille otti, mutta aivan äsken vihdoin ilmestyi. Myös e-kirja ilmestynee lähiaikoina: Sisältää runsaasti mv- ja värikuvia + karttoja + jopa pari taulukkoa + arkeometallurgi...

Elektolyytti tekee ruman reikäisen pinnan ja samalla häviää rahan numismaattinen arvo...! Sen sijaan sitruunahappoliuos on suositeltavampi keino eli nk. keitosvesi, jossa on 50g happoa litrassa vettä lämmitettynä 50-60 °C.

Ai katos, ohessa lista, unohdin mainita, että ilmestyy myös edullisempana e-kirja versiona.

Meikäläisen ja Kivimiehen Rautakymiprojekti ilmestyy piakkoin runsaasti kuvitettuna tietokirjana ja lähti vihdoin maanantaina painoon. Kirja ilmestynee Heinäkuun alkupuolella ja siinä esitellään 20 itäisen Uudenmaan ja läntisen Kymijokilaakson uutta arkeologista kohdetta arkeometallurgisine tutkimus...