Vaikuttaako lyijyn käyttö tinan asemasta mielestäsi lopputuotteen säilyvyyteen maassa entä mekaaninen kestävyys? En tiedä, mutta Pb-pronssin voisi kuvitella säilyvän maassa paremmin, onhan Pb tunnetusti korroosion kestävää. Säilyvyys voi riippua pitoisuuksista ja lukuisista muista maaperässä vaikut...

Teknisesti lyijy tekee sulasta juoksevampaa jos antimonia ei ollut saatavilla. Jossain tutkimuksissa on viitattu myös brittiläisen tinan tuonnin pitkiin katkoksiin, joka vaje olisi korvattu lyijyllä. Ehkäpä lyijyn käyttöä koruissa ei sen enempää ihmetelty, kunhan muotti juoksi täyteen varsinkin talv...

Hesari aikoinaan uutisoi entisestä venäläisestä sepästä, joka oli asentanut 80-luvulla saamansa 'harjoituskranaatin' pajansa sarvialasimeksi. Kymmenen vuoden käytön jälkeen1997 'alasin' otti ja jysähti. Kova oli ja pajan paikalla syvä monttu.

No niinpä onkin...!

Tuohan voisi olla peräisin vaikka mun verstaalta, eli näyttää siltä, että vartaan ympärille on kierretty kahta eripaksuista lankaa, joista saa sahaamalla lenkkejä...?

Mainittu puunkaatoon tarkoitettu malli yleistyi uuden ajan alussa, mutta myös varhaisempia variaatioita tunnetaan. Malli kuului useamman ruukin tuotantoon 1700-luvulla ja myöhemminkin. Ohessa samanlainen malli, Strömforsin ruukin mailta, löytynyt myös kiven juuresta jemmattuna. https://i.postimg.cc/...

Hieno löytö. Raaka-aineiden kuten lyijyn lähde voi hyvinkin sijaita jossain Keski-Euroopassa, mutta näitä segmentin muotoisia tankoja valettiin kalkkikivimuottiin lähempänäkin, mm. Birkassa ja Gotlannissa, joka ei tietenkään sulje pois muita vaihtoehtoja, ei täkäläisiäkään.

Juu, komea sauma näkyy. Sanoisin, että rautakauden loppuun noin 900–1100 voisi ajoittua; viraston maisterit toki lausuvat viimeisen sanan...!

Saisitko sivukuvaa, jossa näkyisi silmän muoto + mahd. erillisen teräpalan sauma ym.

Saapasraappa lukittu...!

Joo, kyllä saapasrenki toimii myös, rautahan voi tarkoittaa myös jääkenkää, tai kantalappua...!

Juu, esine on nk. saapasrauta

Joo, varsinkin irtolöytöjen ajoittaminen on erittäin vaikeaa, jos kohta usein miten mahdotonta. Joskus jopa kaivauksilta löytynyt terä "ei istu kontekstiin", jolloin tulkinta jää epävarmaksi. Melko yleisiä syitä katkeamisiin ovat mm. karkaisun jälkeisessä sammutuksessa syntyneet hiushalkeamat sekä r...

Sama uutinen Ylellä. Jännä että löytö haluttiin kohdistaa yhteyksiin Skandinavian kanssa, toki Skandinaavisia yhteyksiä on, mutta onhan Saarenmaa itsessäänkin ollut vauras. Noista kuvista muuten tulee mieleen Nousiaisten kultakääty , joka on haalittu Ruotsiin. No, ajallisesti löydöt menee tosi miel...

Juu näin on, musta kovassa kuumuudessa ja paineessa muodostunut lasimainen nätti pinta toisella puolella,..nähtävästi tämä osa olisi irronnut emä-meteoriitistä räjähtäessään ilmakehässämme.. voi taivas sitä valokaarta kyllä sanon minä?.. Olisiko kuitenkin irronnut uunista, samantapaista lasimaista ...

Tässä vielä yhdestä kuvakulmasta. Mielestäni viivat näyttävät varsin epätasaisilta ja eri paksuisilta joissain kohdissa. En usko kierteeseen sillä esine kapenee päädystä toiseen ja lisäksi soikeus viitta siihen että ei kierteistä ole kyse. Arvaisin että on jonkin sortin koristeita nuo viivat. https...

paxant kirjoitti: ↑

01 Elo 2019, 23:59

Pieni telso. Ikä?

Silmämäärin arvioin iäksi 1000 vuotta, mutta voi aivan hyvin olla 200–300 vuotta vanhempi. Enempää ei uskalla sanoa ilman kontekstitietoja...!

Ai katos, enpä tuota enää muistanutkaan, kelpo tutkimus kuiteski ja kuten tutkijoilla on tapana sanoa, näin se tiede menee eteenpäin...!:D

Komea kulkunen, ehkä oheisesta paperista on apua: https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=2

Samanlaiset pitoisuudet tosiaan. Millaisiin tulkintoihin se lopulta riittää on toinen kysymys, sillä myös Wilkenburgin löytöpaikalla on ollut toimintaa ajanlaskun alusta keskiajalle. Eräältä lähialueen kaivaukselta on löytynyt eniten Hurukselan ja Wilkenburin löytöjä muistuttava pää ja sen kaivaukse...

Juu, on luettu ja voin todeta, että artikkeli on erittäin hyvä, kuten kaikki muutkin prof. Visa Immosen artikkelit ym. julkaisut. Suosittelen lukemaan, lähikirjaston kautta saa kätevästi tilattua...! Samoin tulkinta on yhtä relevantti kuin muutkin tähän mennessä esitetyt, tri. Robert Lehmannin esitt...

Kaivaustutkimus on kerrassaan hieno uutinen...!

Saman tapaisia on käytetty myös veitsen kahvoissa, pienten pronssi-astioiden ottimissa ym.