Voi olla hyvinkin vanha tai sitten ei, erästä intendenttiä lainatakseni...! :D Hamaran puoli näyttäisi revenneen irti ja lavan syrjässä näkyy ilmeisesti ahjohitsauksen sauma. Voi ajoittua mihin tahansa roomalaisajalta 1500-luvulle. Materiaalitutkimus on yksi linja kaivaa teristä lisätietoa, tosin se...

Tuolta pääset alkuun, vaikka sivulta 120:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sAllowed=y

Juu, kyllä tuo Åldersmansrankori lienee ts. ammattikunnan vanhin on kaiverrusstikkelillä skrambuleerannut lastua testiä varten. I tai J kirjaimen päällisenä kruunu voi viitata venäjän aikaan 1810-. En nyt aamutuimaan muuta keksi, joten ei kun googeliin...

Juu, uuden näköinen, tässä vastaava nappi Kanadasta:

https://www.kijiji.ca/v-art-collectible ... 1445283924

Ok, hyvä että selvisi. August sai leimaus oikeudet Tampereen maistraatista jo pari vuotta aiemmin 1851. Sen jälkeen oli pari vuotta kultaseppänä J:kylässä, kunnes avasi oman verstaan Heinolassa 1853, avioituen seuraavana vuonna Pietarissa syntyneen Margaretha Aspelinin kanssa. Augustilla oli kaksi k...

Alustavasti näyttäisi Turun paikkakuntaleimalta ja vuosileimalta F3, eli olisi siinä tapauksessa vuodelta 1863. Nimileimassa W kirjain ja tuolta aikakaudelta tulisivat kyseeseen joko mestarit Claes F. Wasenius tai Henrik Willgren. On sen verran kuluneet leimat, että varmaksi en vannoa, kun pitäisi i...

Tänään vihdoin e-kirjana ainakin kobossa:

https://www.kobo.com/fi/fi/ebook/rautakymi

Olisiko keihäänkärki ruodolla...?

Näytä kultasepälle niin saat samantien asiantuntijan arvion...!

Loistavaa...!

Kirjan hinta näyttää vaihtelevan suuresti, täältä löytyy edullisimmin:

https://www.booky.fi/search.php?search=Rautakymi

Tarjolla uusi mielenkiintoinen tutkimus liittyen metallinilmaisinharrastukseen:

https://journals.sagepub.com/doi/10.117 ... IG4cliTLfc&

Valitettavasti ilmestyy vain e-kirjana ja pehmeäkantisena.

Oli niin sanotusti "pientä säätöä" + painossa järjestelmähäiriöitä, joka aiheutti ylimääräistä verenpainetta. Tunnustan, että tiukille otti, mutta aivan äsken vihdoin ilmestyi. Myös e-kirja ilmestynee lähiaikoina: Sisältää runsaasti mv- ja värikuvia + karttoja + jopa pari taulukkoa + arkeometallurgi...

Elektolyytti tekee ruman reikäisen pinnan ja samalla häviää rahan numismaattinen arvo...! Sen sijaan sitruunahappoliuos on suositeltavampi keino eli nk. keitosvesi, jossa on 50g happoa litrassa vettä lämmitettynä 50-60 °C.

Ai katos, ohessa lista, unohdin mainita, että ilmestyy myös edullisempana e-kirja versiona.

Meikäläisen ja Kivimiehen Rautakymiprojekti ilmestyy piakkoin runsaasti kuvitettuna tietokirjana ja lähti vihdoin maanantaina painoon. Kirja ilmestynee Heinäkuun alkupuolella ja siinä esitellään 20 itäisen Uudenmaan ja läntisen Kymijokilaakson uutta arkeologista kohdetta arkeometallurgisine tutkimus...

Leima on kultaseppämestari Anders Dannbergin, hän oli syntyisin Kirkkonummelta (1785) ja opiskeli kultasepäksi Pietarissa. Toimi myöhemmin kultaseppämestarina Helsingissä ja leimasi vuosina 1813–1826, jolle välille tuo asettunee, arvokas löytö siis...!

Edit: Siis kuten Leijona ehti todeta... !

Hevoset oli aikoinaan hämmästyttävän pienikokoisia, säkäkorkeus vain 115–145 senttiä (Ukkonen & Mannermaa 2017), mutta ei kait nyt sentään ihan noin pieniä...???

Samaa mieltä, tanakkaa tavaraa, joten olisiko valetun pronssipadan korva...?

Vaikuttaako lyijyn käyttö tinan asemasta mielestäsi lopputuotteen säilyvyyteen maassa entä mekaaninen kestävyys? En tiedä, mutta Pb-pronssin voisi kuvitella säilyvän maassa paremmin, onhan Pb tunnetusti korroosion kestävää. Säilyvyys voi riippua pitoisuuksista ja lukuisista muista maaperässä vaikut...

Teknisesti lyijy tekee sulasta juoksevampaa jos antimonia ei ollut saatavilla. Jossain tutkimuksissa on viitattu myös brittiläisen tinan tuonnin pitkiin katkoksiin, joka vaje olisi korvattu lyijyllä. Ehkäpä lyijyn käyttöä koruissa ei sen enempää ihmetelty, kunhan muotti juoksi täyteen varsinkin talv...

Hesari aikoinaan uutisoi entisestä venäläisestä sepästä, joka oli asentanut 80-luvulla saamansa 'harjoituskranaatin' pajansa sarvialasimeksi. Kymmenen vuoden käytön jälkeen1997 'alasin' otti ja jysähti. Kova oli ja pajan paikalla syvä monttu.

No niinpä onkin...!

Tuohan voisi olla peräisin vaikka mun verstaalta, eli näyttää siltä, että vartaan ympärille on kierretty kahta eripaksuista lankaa, joista saa sahaamalla lenkkejä...?