aarremaanalla.com

Tällaista löyty eilen metsäkeikalta.
Kuvassa olevat kamat löytyivät noin 10 x 10 metrin alueelta. Pystyykö
joku heittää ikähaarukkaa tuolle nuolenkärjelle ? Tuossa kuparipellissä
näkyy aika erikoinen jatkoliitos. Voisikohan tuosta liitostekniikasta vetää
mitään johtopäätöstä, esim iästä?

Ainakin pelti sopisi hyvin viikinkiaikaisen kuparikattilan palaksi... Pronssikaudella saumoissa käytettiin niittejä, mutta viimeistään 400-luvulla otettiin käyttöön kuvassa näkyvä nk. hakasauma. Onko saumat juotettu umpeen...? Ilmeisesti ahjossa juottamisen taito jossain vaiheessa katosi, sillä 1200-luvulta lähtien alettiin käyttää uudelleen niittaussaumoja. Eli menisi tuonne 400–1200 lukujen väliin joka tapauksessa. Tähän voisi ehkä soveltaa laskukaavaa: Cu-kattila+Fe-nuolenkärki/100m2 =viikinkiajan kalmisto...?

Hakasaumaa käyttäen juotettiin kuparisia kahvipannuja vielä vajaa 100 vuotta sitten.

Jeps, niin juotettiin ja juotetaan yhä - tarkoitin edellisessä esihistorian periodeja.

Ohessa muuten messinkiin juottamani hakasauma vuodelta -82, sauma patinoituu mustaksi, koska sekaan piti blandrata vähän Zn ja AGA 600 juotetta sulamispisteen madaltamiseksi.

Kiitos tiedoista!
Hakasauma, enpä ole moista sanaa ennen kuullutkaan.
No kaikkea sitä oppiikin. Laitoin vähä paremman kuvan
tuosta saumasta. En valitettavasti löytänyt noista saumoista
mitään juotos-metallia, Jotain pientä tummaa likaahan
noissa on kyllä havaittavissa.
Voihan olla että nuolenkärki ja kuparipelti ei liity mitenkään
toisiinsa? Tosin vähän oudolta tuntuu kun nuo löyty melko
lähekkäin ja metsä ympärillä oli tosi puhdas.

Ihan selvä hakasauma, jos näyttää, että hakaset on irti, niin silloin ei ole juotossaumaa, kupari on siitä kiitollinen, että vasaroitaessa hakaset leviää joka suuntaan ja riittävä pito syntyy ilman juotosta. Pronssin kanssa on toisin. Kuten vanhat nokipannut, hakasauma juotetaan ahjossa siten, että saumaan sirotellaan matalammassa lämpötilassa sulavaa juotetta viilanpuru- muodossa.