aarremaanalla.com

Tätä foorumia hetken seuranneena olen ihmetellyt, että miksi löytöjen rahallisesta arvosta ei puhuta tai maininnat ovat korkeintaan luokaa "kohttuullinen rahallinen arvo".

Ei tule yhtään keskustelua mieleen, jossa olisi pohdittu tai kerrottu ihan euro määriä löydön arvosta, oli se sitten museoviraston maksama lunastus summa tai kyseisen esineen markkina-arvo.

Vai onko kaikille piippailijoille löytöjen tunne-/historiallinenarvo niin paljon merkittävämpi ettei rahalla ole väliä?

Kyllähän siitä varmaankin puhua saa.
Muutamassa keskustelussa on muistaakseni sivuttu nuita museoviraston lunastuksia.
Liekkö jossain muutamien kymppien ja satkujen luokkaa, löydön kai pitää olla melko merkittävä että siitä nelinumeroisia saa.
Markkina-arvoa ei taida normilöydöillä paljoakaan olla, ellei löydy top60 rahulia hyväkuntosena.

Museoviraston maksamista palkkioista on keskusteltu paljonkin esim tuolla:
http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... php?t=7945
Eri esineiden pyynti- ja myyntihintoja kyllä löytää huutonetistä ja pilvin pimein Ebaysta.
Itse en lähtisi yhtäkään metallinkeräysastialta välttynyttä löytöäni mihinkään kaupittelemaan

Bansku81 kirjoitti:Tätä foorumia hetken seuranneena olen ihmetellyt, että miksi löytöjen rahallisesta arvosta ei puhuta tai maininnat ovat korkeintaan luokaa "kohttuullinen rahallinen arvo".

Suurin syy lienee se, ettei tällä touhulla juuri tienaamaan pääse. Ei tätä hullukaan rahan perässä tee.

Palkkiosummat ei tietenkään ole mikään kielletty aihe.
Joissain tapauksissa summat saattavat olla odotusta vaatimattomammat ja tämän seikan kiroaminen palstalla ei kasvata palkkioiden kokoa.

Ei itselläkään ole kuvitelmia että tällä tienaisi edes laitteen hintaa, harrastusten nyt vain kuuluu maksaa..

Eilen jo pääsin pikaisesti maistamaan sitä fiilistä, mitä tältä harrastukselta odotinkin, kun piipin jälkeen kaivaa löytöä esiin ja odottaa jännityksellä, että mitä sieltä löytyy.

Äkkiseltään vain tulee juuri kuva, että rahasta puhumista koitetaan välttää.

Tuolta löytötavaralaki sanoo näin

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1 ... 0778#L4P10

"Vähäarvoisena pidetään löytötavaraa, jonka raha-arvo on enintään 20 euroa ja jolla ei ilmeisesti ole omistajalle erityistä käyttö-, tunne- tai muuta henkilökohtaista arvoa."

"Vähäarvoisesta löytötavarasta ilmoittaminen
Vähäarvoisen löytötavaran talteen ottamisesta, joka on tapahtunut muualla kuin 5 §:ssä tarkoitetussa laitoksessa, on löytäjän ilmoitettava omistajalle, jos tämä on tiedossa. Vähäarvoisen löytötavaran, jonka omistaja ei ole vaikeudetta selvitettävissä, saa löytäjä pitää."

"Ilmoittamis- ja toimittamisvelvollisuus
Sen, joka ottaa löytötavaran talteen (löytäjä), on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava löydöstä omistajalle tai toimitettava löytötavara poliisille. Omaisuus, jonka hankkiminen tai hallussapito on kiellettyä tai vaatii viranomaisen luvan, on välittömästi toimitettava poliisille."

"Löytöpalkkio ja kustannusten korvaus
Löytäjän oikeus löytöpalkkioon ja kustannusten korvaukseen

Omistajalla on oikeus saada löytötavara takaisin, jos hän maksaa löytäjälle löytöpalkkion ja korvaa löydön aiheuttamat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Löytöpalkkion määrästä säädetään asetuksella."

"Omistusoikeuden siirtyminen löytäjälle
Jos omistaja ei nouda löytötavaraa kolmen kuukauden kuluessa sen toimittamisesta poliisille taikka siitä kun löytäjä on saanut luvan säilyttää löytötavaraa tai on ilmoittanut löydöstä omistajalle, löytötavaran omistusoikeus siirtyy löytäjälle, jollei jäljempänä toisin säädetä."

Eli vähäarvoiseen löytötavaraan tulee omistusoikeus heti ja muihin kuin laitoslöytöihin, poliisin päätöksen kautta jos sitä ei lunastettu 3kk sisällä ilmoituksen teosta

Aika moni löytö taitaa kuitenkin olla loppujen lopuksi aika vähäarvoinen

tuossa nyt on vaan tuo löytötavaraosuus, muinaismuistolaki koskee ehkä enemmän tätä meidän harrastusta. Eli kaikki minkä voidaan olettaa olevan yli 100vuotta ymym vai millai se meni...??? Lukenut sen kyllä olen!

Täällä ainakin ilmoittautuu yksi, mielellään rahasta puhuva ja jos harrastus "tuottaa" niin aina parempi. Laitteet on löydöillä melkein kaudessa maksettu ja lisää nousee. Kunniakirja kaapissa, niin en sellasii enempää haluu. Rahana sit vaan!!!

Olen aikaisemmin harrastanut VPK:ta ja siinä maksettiin kaikki + sai "palkkaa", kalastanut ja kyllähän siinäkin saaliit välillä olivat sellaisia, että paremmin sai kuin päivätöistä. Eihän sellasii määriä itte pysty syömään, mitä välillä siian noustessa tuli. Metsästin turkisriistaa ja kaikki meni muutamaa nahkaa myöten myyntiin. Karvalakin teetätin ja äidille turkin...

Rahalla saa ja hevosella pääsee!

Yleensä harrastuksessamme puhutaan muinaismuistolaista, mutta...

Käytännössä kaikki jalometallisormukset, mitkä rannoilta löytyy, kuuluu löytötavaralain yli 20 euron piiriin. Harvempi niitä kuitenkaan roudaa kyttikselle. Vaikka ne sinne toimittaisikin, niin varmaan yli 98 prosenttia niistä palautuisi löytäjälle. Silloin ainakin olisi sormuksen laillinen omistaja. Tämä löytötavaralaki ei kuitenkaan ole niin tärkeä kuin muinaismuistolaki, vai onko?

Tää on vaan aika jännä, kun museovirastolla on niin vahva oikeus näihin löytöihin. Jos se ei näin olisi niin voisi näitä löytöjä tulla enemmänkin viraston tietoon, varsinkin arvokkaiden ja harvinaisten.

Kaivos laissakin pointti on siinä ettei ketään hakisi esiintymiä, jos niistä ei voisi tehdä valtauksia.

Bansku81 kirjoitti:Tää on vaan aika jännä, kun museovirastolla on niin vahva oikeus näihin löytöihin. Jos se ei näin olisi niin voisi näitä löytöjä tulla enemmänkin viraston tietoon, varsinkin arvokkaiden ja harvinaisten.

Kaivos laissakin pointti on siinä ettei ketään hakisi esiintymiä, jos niistä ei voisi tehdä valtauksia.

Tää on ikuinen keskustelunaihe täällä. Rahaa ei yksinkertaisesti ole mitä jakaa kun ei ole varaa edes maksaa työntekijöille palkkoja vaan niitäkin pitää potkia ulos tai lomauttaa, eläkeputkeen jne. Nostakaa käsi ylös jos olette valmiita korottamaan veroprosenttinne jotta Museolla olisi varaa maksaa isompia korvauksia muutamalla harrastajalle.

Kuulin asiaa tutkineelta tohtorilta että joissain maissa jossa saa kovempi korvaus niin jotkut vievät muista maista löydöt sinne saadakseen enemmän rahaa. Isommat korvaukset tuovat myös mukanaan ammattimaisesti työkseen reliikkejä etsiviä henkilöitä ketkä käyttävät varmasti Jokamiehenoikeude jne hyväkseen. Rangaistukset kovenevat ja harrastusta varmasti aletaan valvoa tiukemmin. Oli tutkija ihmeissään kun totesin että täällä ei ole tietääkseni sellaista ilmiötä, vaikkakin muutama romanialainen ja eestiläinen tekee tännekin jo säännöllisiä piippailureissuja.

Pitäkää siis salassa kaikki löytönne jos tää on vaan rahasta kiinni. Ne murenee pikku hiljaa siellä kaapeissa ja ämpäreissä enkä ainakaan itse kehtaisi näyttää kenellekään tuhoamiani esineitä. Parissa vuodessa alkaa jo huippukuntoisesta viikinkiaikaisesta esineestä lohjeta palasia ja pinta vihertyä ilman konservointia. Soodapuhallus, elektrolyysi tai sitruunahappoliuos vaan niin hieno tulee!

Tähän joku tietenkin sanoo että "Emme halua että ne vaan arkistoidaan jonnekin Kansallismuseon kokoelmaan koska kukaan ei saa niitä nähdä"
- Kansallismuseossa niitä tutkii ja arvostaa varmasti useampi ihminen kuin jonkun yksittäisen harrastajan kellarissa tai olohuoneessa. Lisäksi löytötieto talletetaan ja tulevissa tutkimuksissa, historiakirjoissa jne käytetään hyväksi. Jos tämä ei ole tärkeää, niin kannattaa tunnustaa että harrastaa vain rahan vuoksi. Se joka niitä pitää kotonaan pitää ne yksinkertaisesti itsellään itsensä vuoksi.

Omasta mielestäni Museovirastolla ei ole mitään syytä palkita meidät siitä että harrastamme jotain vapaaehtoisesti, josta kaiken lisäksi pidämme. Kuitenkin MV palkitsee useimmiten suuremmalla korvauksella kuin mitä laki vaatii.
Jos harrastaa jotain, kuuluu itse selvittää velvollisuutensa. Jos ei pidä velvollisuuksistaan kannattaa ehkä harrastaa jotain muuta. Lakia rikkomalla ei ainakaan lakeja muuteta mieluisimmiksi, sillä tavalla niistä saadaan vain tiukempia.

appenilta hyvä setti.

Osaahan se, mutta mitä appe sanoo esim kieltolaista? Kaikista tunnetuimmasta laista..?
Liian tiukka tai muuten sopimaton kansalle, alkaa poikimaan kaikenlaista sontaa asian tiimoille....

"Löytäjä saa pitää" ei ole ihan tuulesta temmattu!

En itse oikein ole puoltani vielä valinnut ja seurannut ilmiötä, jossa aloittelijat omaavat suhteessa enemmän juuri tämän "itselle" mentaliteetin, kuin lakia noudattavan...
Me ketkä olemme ehkä eniten kiinnostuneita näistä asioista, ansaitsisimme käsittääkseni jonkin oikeuden tai tavan saada pitää löytöjämme. (muu kuin lakia rikkomalla) Englannissahan on käsittääkseni käytäntö huutokaupata löydöt ja usein museothan ne vie?

Joka tapauksessa meitä on moneen junaan ja niitä on muitakin jotka vain seuraavat joka lakia sana tarkkaan... (mikä on kyllä se "oikein")

Minusta ei kannata muinaismuistolakia ja kieltolakia sotkea keskenään. On kuitenkin sen verran eri asiasta ja eri määrä ihmisiä koskevasta laista kyse.

Viinaa joi vähintään 3/4 osaa kansasta säännöllisesti kun maksimissaan 2000 ihmistä piippailee satunnaisesti. Sellainen ihmismäärä kuin metallinetsinharrastajia on Suomessa ei mielestäni ansaitse oikeutta vaatia lain muuttamista tosta vaan, vain siksi että olisi hauskaa saada lisää rahaa tai vaikka pitää takanreunuksella hieno koriste. Kyllä minäkin kuitenkin koen että meillä on oikeus keskustella asiasta viranomaisen kanssa, ja varsinkin tuo 100v sääntö on hieman huvittava. Eli on asioita joita olisi hyvä muuttaa esim. miten suojeltuja alueita määritetään ja miten tieto niistä voidaan jakaa sujuvasti, yhteistyö harrastajien ja viranomaisten välille jne.

Kieltolaki koski viinan myynti, varastointia ymv. Muinaismuistolaki ei kiellä tätä harrastusta kokonaan, vain tietyissä paikoissa. Samoin viinan juonti ja jopa tupakointi on kiellettyä joissain paikoissa nykyään vaikka kieltolaki ei ole enää voimassa.

Tää onkin se mikä mua turhauttaa tässä asiassa. Vaaditaan oikeuksia pitää niitä esineitä itsellämme, vaikka meillä ei ole tietotaitoa konservoida niitä esineitä ja varmistaa että ne säilyy. Samoin kuin se, että piippaillaan yötä päivää tyhjentämässä paikkoja ilman että on yhtään tutkinut mitä on löytänyt.. Talvella sitten vasta tyhjennetään romuämpäri ja arvuutellaan mistä löytynyt.

Miksi ansaitsisimme oikeuden omistaa esineitä jotka säilytämme vain siitä syystä että meitä kiinnostaa näitä esineitä?
Varsinkin kun se että me pidämme ne itsellämme ei hyödytä yhtään ketään muuta kuin itseämme, jos sitäkään. Meistä esine voi ehkä olla kaunis, kiinnostava, mutta harva harrastaja oikeasti pystyy sellaista esinettä tutkia ja arvioida tieteellisesti millään tavalla että niistä ajatuksista voisi olla mitään hyötyä jälkipolville koska se esine ei itse säily jälkipolville ellei siitä osaa pitää huolta.

Tiedän myös että on ihmisiä ketkä ovat pitäneet tämän tyylisiä esineitä kotona, ja kun loppu koittaa halutaan antaa niitä jälkipolvelle perinnöksi. He taas kokevat romuksi ja haluaisivat lahjoittaa museolle, ilman kontekstia, tietoa mistä on löytynyt, eli lähes ilman historiallista arvoa tai tarkoitusta. Mitä sellaisilla esineillä enää tekee?

Ymmärrän kyllä hyvin Appenzellin pointin, mutta pitää sekin muistaa, että ilman meitä 2000 harrastajaa valtava määrä esineitä jäisi koskaan löytymättä, koska museoviraston alipalkattu, lomautettu ja muutenkin vähiin käynyt henkilöstö ei niitä pystyisi kaikkia etsimään. Olisiko se sitten hyvä asia?

Minustakin harrastelijoilla on ehdottomasti velvollisuus, ilmoittaa löydöidtään museovirastolle ja antaa ne tutkittaviksi. Se mitä niille sen jälkeen tapahtuu ja mikä on löytäjän oikeus kyseiseen esineeseen onkin sitten eri asia.

Minusta on tärkeämpää että esineet tulevat dokumentoitua ja tieto tallennettua jälkipolville, kuin se että museoviraston on pakko saada itse kyseinen esine arkistoonsa.

Ja eihän lunastetuista esineistä maksettu raha mikään lahjoitus ole vaan hinta sijoituksesta jonka museovirasto maksaa. Ja kyseisen sijoituksen arvo varmasti kasvaa vuosien kuluessa.

Näissäkään asioissa ei pitäisi olla niin mustavalkoinen ajattelumaailma.

Bansku81 kirjoitti: Ja eihän lunastetuista esineistä maksettu raha mikään lahjoitus ole vaan hinta sijoituksesta jonka museovirasto maksaa. Ja kyseisen sijoituksen arvo varmasti kasvaa vuosien kuluessa.

Minusta se on sijoitus jälkipolville ja heidän oikeudelleen tietää historiastaan.
Jos tarkoitat rahaa, en ymmärrä tuota lausettasi?

ZyrTech kirjoitti: löytötavaralaki ei kuitenkaan ole niin tärkeä kuin muinaismuistolaki, vai onko?

Löytötavaralaki on alle 100v esineissä yksiselitteinen
Aivan kuin muinaismuistolaki yli 100v esineissä
Eli lyhyellä kaavalle, poliisilaitoksen löytötavaran kautta on saatavissa omistusoikeus yli 20e arvoiseen alle 100v esineeseen.

Yli 100v arvokkaat esineet pitää lain mukaan käytättää Museoviraston kautta, jolloin voit saada joko löytöpalkkion tai esineen omaksesi.

Jussi kirjoitti:

Bansku81 kirjoitti: Ja eihän lunastetuista esineistä maksettu raha mikään lahjoitus ole vaan hinta sijoituksesta jonka museovirasto maksaa. Ja kyseisen sijoituksen arvo varmasti kasvaa vuosien kuluessa.

Minusta se on sijoitus jälkipolville ja heidän oikeudelleen tietää historiastaan.
Jos tarkoitat rahaa, en ymmärrä tuota lausettasi?

Viittasin lähinnä siihen, kun tuolla puhuttiin museoviraston rahoista ja veron korotuksista. Ei se maksu löytäjälle ole mikään avustus vaan saahan museovirasto sillä arvokkaan esineen omistukseensa.