aarremaanalla.com

Kävin tänään vaihteeksi tukkien naulojen etsinnästä näyttämässä kaivinkoneen kuskille tarkastuskaivon kannen. Kuski innostui sen verran että halusi itse testata. Minuutin mentyä hän sanoi ettei hän kovin kauan jaksaisi sitä heilutella. Hämmästelin sitä hetken ja huomasin että hän liikutti konetta (2.3kg) niin että kyynärpää oli paikallaan melkein kyljessä kiinni ja nyrkki huitoi edestakaisin. Kokeilin sitä samaa ja tunne oli kuin olisi heilutellut pajavasaraa melkein suoralla kädellä. Kaiken lisäksi piti vielä lisätä pieni ranneliike ettei kela lähde nostamaan kylkeä kääntöpäässä.

Ensimmäinen kone mikä minulla on ollut oli C-Scope CS220 80-luvun loppupuoliskolla. Naapurin poika oli saanut sen joululahjaksi ja oli onnistunut repimään patterijohdot irti siitä. Korjausyrityksen jälkeen siitä oli piirilevystä vielä lähtenyt kelan johdot irti ja se saapui minulle palapelinä muovikassissa hintaan 40 Markkaa.
Tässä koneessa ei ollut kyynärtukea, joten sitä piti liikuttaa tasapainotettuna ja koko käsivarren tasaisella liikkeellä kehon lähellä. Muuten se heilui kun kirkonkello ja oli raskas käyttää. Tätä tapaa olen siitä asti käyttänyt koska se on rento, ei väsytä kättä ja painopiste pysyy lähellä.

Kun tulin kotiin tuon kaivokeikan jälkeen niin päätin kokeilla samaa "kyynärpää paikallaan" toisen koneen kanssa lopputuloksena että melkein löin kelan keittiön kaappiin kun akku väänsi kylkeen. Painopistekin oli aivan hirvittävä.

Jotkut täällä foorumilla ilmoittelevat että kone tuntuu raskaalta tai kela on hirvittävän painava. Kokeilkaapa seuraavaa että painopiste pysyy lähellä:
-Säädä kone niin että kahva on lonkkanivelen kohdalla.
-Pidä kahva nyrkin korkeuden-kämmenen pituuden verran irti vyöstä
-Lähde viemään konetta niin että kyynärpää tekee saman kaaren kuin kahva ja muista pitää etäisyys vyöhön kohdallaan.
-Käden ja kyynärpään korkeuserot kuuluu pysyä samana ja koko käsivarsi liikkuu olkapäästä asti.

Liike on vähän samantapainen kuin lapsi joka kurvaa leluautolla hiekkalaatikossa tai nyrkkeilijän koukku ilman hartialiikettä. Pääasia on että painopiste pysyy lähellä kehoa eikä kone ole käsivarren jatkeena kaukana edessä. Kelan kuuluu kävellessä mennä juuri jalkojen edestä. Testin jälkeen voi sitten lisätä varteen pituutta jos haluaa.

Kokeilkaa tarvittaessa jos tuosta olisi apua.

Totta puhut, että metallinetsimen heilautustekniikalla on suuri merkitys sille, kuinka raskaaksi etsin koetaan etsinnän yhteydessä. Mikäli heilautustekniikka muistuttaa käsipainoilla vipunostojen tekoa, niin alkaahan se etsin äkkiä painaa.

Fysiikan lakeja ei pääse pakoon tässäkään asiassa ja voiman momenttia (M=F x r) kannattaakin pyrkiä pienentämään pitämällä etsimen painopiste lähellä kehoa. Kuten mainitsit, niin tätä painopisteen sijaintia voi ”säätää” pitämällä käsi lähellä vartaloa ja kela mahdollisimman lyhyen varren päässä (kannattaa valita kengät, joissa ei ole metallia).

Ja samma på finska eli rautakangesta väännettynä. Itse kukin voi ottaa rautakangen/pistolapion kantoon ja todeta, että sitä on helpointa raahata mukana pitämällä kapineesta kiinni tasapainopisteestä eli läheltä varren keskipistettä. Kuorman roikottaminen vartalon lähellä on myös huomattavasti kevyempää kuin kangen/lapion pitäminen kauempana kehosta.

Palstalla on ollut keskustelua Deussin ja CTX 3030:n painoista (massoista). Grammoina ero on huomattava, mutta käytössä ei niin merkittävä, johtuen nimenomaan CTX:n käteen kohdistuvasta pienemmästä voiman momentista (kuten vaikkapa tuossa keinulauta esimerkissä http://www.kotiposti.net/ajnieminen/mom.pdf).

Itselläni on lisäksi tapana vaihtaa kättä (juu, aluksi hankalaa), kun piippejä on harvassa. Löytörikkaalla alueellahan käsi ei ehdi edes väsyä, koska etsin lasketaan jatkuvasti maahan kohteiden kaivuun ajaksi.