aarremaanalla.com

Onko kukaan muu, löydettyään vanhan esineen, miettinyt kyseistä aikaa ja pohtinut että kenenköhän kädessä tämä on viimeksi ollut..?
Aikaa on kulunut 400vuotta ja nyt se on multaisena siinä omassa tassussa ihmeteltävänä...

Tätä kun olen miettinyt, niin ajattelin, että olisi hauska itse valaa pronssista joku moderni pikku-ukkeli ja haudata se jonnekkin löydettäväksi...

Tarkoitus EI olisi siis kopioida mitään olemassa olevaa reliikkiä tai tuttua esinettä, vaan tehdä aivan omanlainen ja uniikki juttu, jonka joku voisi 400vuoden kuluttua löytää tulevaisuuden piipparilla..

Hankalan tästä tekee tietysti se, ettei vaan vahingossa tee jotain olemassa olevan näköistä esinettä, ettei saa väärentäjän leimaa tms.
Sekä se, että esine tosiaan olisi sellaisessa paikassa, tai sellaisella syvyydellä että se löytyisi vasta pitemmän ajan kuluttua, mutta ei jäisi löytymättä......

Että sellaiset ajatukset tänään...

Lintsi kirjoitti:Onko kukaan muu, löydettyään vanhan esineen, miettinyt kyseistä aikaa ja pohtinut että kenenköhän kädessä tämä on viimeksi ollut..?
Aikaa on kulunut 400vuotta ja nyt se on multaisena siinä omassa tassussa ihmeteltävänä...

Monesti on tullut tuollaisen 300-400v esineen kohdalla mietittyä, että kuinka erilaisessa maailmassa sitä edellisen kerran kädessään pidellyt ihminen onkaan elänyt. Varmaan aika normimietteitä alan harrastajille luulisin...

Lintsin ajatelmista tuli mieleen jonkinlainen aikakapseli tai pulloposti tulevaisuuteen.
Sisälle jotain postia tästä päivästä ja itsestään ja jemmaan johonkin korpeen, kauaksi nykyisestä asutuksesta.

Jk:n miettimiä aikakapseli juttuja tosiaan on haudattu kautta aikojen, mutta enpäs osaa sanoa kuinka saisi haudattua sellaisen, joka kestäis sit sen 100-1000-vuotta..

Tosiaan ajatus menneistä ajoista vanhoja esineitä hypistellessä varmaan on jokaisella etsijällä, mutta oman esineen hautaus olikin juuri pointtina..

Mitään geokätköhommaa en siis miettinyt, vaan kylmästi jättäis jonkun todella kummallisen reliikin omasta olemisestaan tällä planeetalla...

Sitten on vielä ongelmana se sijainti... Kun sen pitäis olla sellanen ettei siinä ole 10-vuoden päästä joku mc donaldsin työmaa käynnissä, tai voishan sekin olla tietysti hauskaa jos esine löytyisi omana elinaikana..Siinä kun olis yhteys tai henkilötiedot tai jotkin niin olis ihmeissään kun iltalehdet soittelis, että sinäkö oot se aikakapselimies...

Kuinka haudata esine sellaiseen paikkaan, josta sitä ei löydettäisi ainakaan pariin sataan vuoteen, mutta se kuitenkin jossain vaiheessa putkahtaisi sieltä esiin...?
Taitaa olla vaan niin sattumankauppaa, ettei sellaista paikkaa voi itse määrittää..
Minä ainakin monesti katson kartasta keskeltä korpea jotakin erikoisia maaston ominaisuuksia, ja suuntaan sinne..

Täytyypäs katsoa mitä se pronssi mahtaa maksaa nykyään....
Vai olisiko jokin muu paremmin säilyvä, helpommin valettava, ja halvempi seos...?

EDIT: Eipä se ainakaan taida rahasta olla kiinni kun pronssi näyttää olevan puoli-ilmaista, jos nyt ei mitään 1:1 näköisvalua itsestään tee...

Lintsi kirjoitti:Onko kukaan muu, löydettyään vanhan esineen, miettinyt kyseistä aikaa ja pohtinut että kenenköhän kädessä tämä on viimeksi ollut..?
Aikaa on kulunut 400vuotta ja nyt se on multaisena siinä omassa tassussa ihmeteltävänä...

On miettinyt ja mitä enemmän sitä miettii sitä uskomattomammalta se tuntuu. Esim. 1666 1/6 öre on ajalta, jolloin saatoit joutua syytetyksi noituudesta, jos vaikka naapurisi ei sinusta pitänyt. 1520-luvun alun "yleiset" tanskalaiset klippingit ovat ajalta, jolloin Amerikka oli vasta löydetty ja espanjalainen Cortez valloitti atsteekkien valtakunnan. Viime kesänä löytämäni kupurasolki on ajalta ennen/aikaan kun Saladin valloitti Jerusalemin ristiretkeläisiltä. Kun löydöt ajoittaa tällaisilla tapahtumilla niin niiden aikakaudet saavat ihan uuden ulottuvuuden

Lintsi kirjoitti:Onko kukaan muu, löydettyään vanhan esineen, miettinyt kyseistä aikaa ja pohtinut että kenenköhän kädessä tämä on viimeksi ollut..?
Aikaa on kulunut 400vuotta ja nyt se on multaisena siinä omassa tassussa ihmeteltävänä...

On tullut mietittyä. Puhumattakaan kun löytää jotain 4000 vuotta vanhaa. Olen saanut väristyksiä siitä kun olen löytänyt kermiikan palasia joissa on sormenjälkiä
T: villimies

Olisihan se hienoa valaa pronssista omasta kädestä tarkka kopio. Käsihän voisi olla rauhanomaisesti kättelyyn ojentuva.
Minulla on korkinavaaja jonka kahva on valos jonkun sormesta. Siinä näkyy todella tarkasti kaikki rytyt ja arvetkin.

Kyllä tulee mietittyä lähes aina, kun löydön maasta nostaa, että kukahan tuotakin on mukanaan kantanut.
Kun kolikko löytyy, niin suhteutan sen aina sukuni vaiheisiin, että kuka olisi vastaavaa käyttänyt. 1660-luvun Äyri tai Kopeekka olisi kulunut Simon taskussa ja
esim. 1500-luvun hopeaäyrillä olisi Matti maksanut tarvikkeita, tai ottanut vastaan asiakkaalta kestikievarissaan
Tällä tavalla etsimisestä tulee mielenkiintoisempaa ja suvun nimistökin jää paremmin mieleen.

Sama homma täällä. Aina kun löytää jotain tai on vanhan tavaran kanssa tekemisissä, sitä miettii että kukahan esi-isä tuolloin on elellyt. Ja luonnossa liikkuessa kivi- ja pronssikautisilla paikoilla on aina mielessä että millähän korkeudella merenpinta on tuolloin ollut ja mitähän muualla mailmassa on tuohon aikaan tehty (esim. rakennettu pyramideja).