aarremaanalla.com

Tällaiseen tavaraan törmäsin kun pari päivää sitten kuljin metsäpolkua,
joka johti kiviriutan läpi. Tässä ovat varmaankin hevoset teloneet kavionsa kun ovat joutuneet vetämään raskaita taakkoja esim. puutavaraa kivisen mäen läpi. Nyt on pieni (lue suuri) ongelma kun ei mistään tahto löytyä tietoa koska näitä jäähokkeja yksipiikkisellä kiinnityksellä on käytetty. Viskareista (kaksipiikkisellä kiinnityksellä) löytyy sentään jotain tietoa.

Ikinä moisiin missään törmännyt, mutta voisiko noita kuitenkin olla käytetty jäänauloina kengän kanssa

Ainakin kahdesta viikinkiajan venepolttohaudasta Ruotsissa on uhratuilla hevosilla ollut kavioihin naulatut hokit, mutta lähteiden mukaan ei varsinaisia hevosenkenkiä. Toisessa lähteessä olevan piirroksen perusteella ainakin toisessa haudassa mailli oli kaksipiikkinen.

Muistan yhdessä arkeologin kirjoittamassa kotimaisessa lähteessä maininnan yksipiikkisen jäähokin vakiintumisesta jo kansainvaellusajalla, mutta dataa on sellainen määrä, etten onnistunut sitä löytämään. Ehkäpä joku nimimerkillä esiintyvä arkeologi voisi vahvistaa asian...???

Alakuvan "kiintoavaimen" mallinen työkalu taitaa olla käytössä myös nykyajan kengityssepillä...

Miekan tai tikarin kahva tuo iso murkula??

Iso murkula vanhantyökoneen kiintoavainyhdistelmä.

jaakkovaakko kirjoitti:Iso murkula vanhantyökoneen kiintoavainyhdistelmä.

Niinpä taitaa olla. Tässä putsattu versio:

Jussi kirjoitti:Ikinä moisiin missään törmännyt, mutta voisiko noita kuitenkin olla käytetty jäänauloina kengän kanssa

Hyvä pointti, että noi jäänaulat ovat käytetty hevosenkengän naulojen sijasta. Tein viritelmän vanhaan hevosenkenkään noista jäänauloista (kuva). On hyvin
todennäköistä, että jäänaulat kuuluvat jotenkin hevosenkenkään.

Komea installaatio...! Kyllä tuossa teoriassa itua on, mutta......................?

Olisiko sitten niin, että litteitä Thorin vasaran mallisia jäänauloja käytettiin vain paksummissa kengissä, joissa ei ollut sitä vaaraa, että naulaa kavioon lyötäessä kenkä painuisi mutkalle/lommolle, kuten ohuemmissa "peltikengissä" saattaisi käsittääkseni käydä ja tietysti konin polkiessa kunnolla jalkaa...! Eli ohuesta tavarasta taottu kenkä toimi ikään kuin kavion kokoisena aluslevynä, joka jakaa iskuenergian tasaisesti...?

Tämä ei tietenkään sulje pois, etteikö yksipiikkisiä hokkeja olisi käytetty/voitu käyttää sellaisenaan, onhan hobuset palvelleet ihmistä ehkä 2000 vuoden ajan, kuten kenkiä ja hokkeja takoneet sepätkin, joten jonkinlaista viritystä talvikalastajien hevosten kavioihin lienee aina viritelty...

Hokit alkoi pyöriä jo uniin, joten kaivoin vintiltä vanhan kengitysoppikirjan (Arvid M. Bergman: Kengitys-oppi. Gummerus 1920), mutta ei siinä mainita kannallisista hokeista mitään.

Päinvastoin, korostetaan kiilamaisia malleja, jotka pysyvät hyvin paikoillaan. Kuvan mallissa kenkään lyöty reikä on vino etureunaa kohti ja naula kotkattu kengän reunan yli. Malleissa on epäilemättä tapahtunut koko ajan pientä kehitystä, mutta jos nuo kannalliset yksinaulaiset on lyöty Kivimiehen installaation mukaisesti kengän päälle, niin niitä on ropissut kasapäin maastoon joten ei ihme, että niin pieneltä alalta löytyi tuollainen määrä.

Jos yksipiikkiset on lyöty etureunaan, niin miten tuo kaksipiikkinen lyötiin? Ei taida jäädä muuta vaihtoehtoa kuin se lyötiin kenkään ennen kengitystä jolloin sakarat on jääneet alle...? Vai sittenkin sellaisenaan...?

Strömforsin ruukissa emeritusseppä kertoi, että tuollaisella avaimella väännettiin ruuvihokkeja 1940-luvulla.

Minulla on Lapista kerättyjä sota-ajan saksalaisia ruuvihokkeja kolmea eri mallia, samoin yleisavain jolla putsattiin kierrrereikä ja kierrettiin hokit paikalleen. Kunhan löydän ne kätköistäni niin pistän kuvia tänne. Kyseisessä avaimessa on vain yhden kokoinen avainväli kaikille hokkityypeille joten uskoisin kuvassa olevan jostain maatalouskoneesta.

Näin varmaan on, ei tuo varsinainen hokkiavain ole, vierestä näytti kuitenkin löytyneen kavioveistä, koukkua ym. kengityskalusälää etc., joten on voitu kumminkin kiertää hokkia tai muuta ruuvia... Mielenkiintoista nähdä saksalaisia hokkeja...!

Kaksipiikkinen lyötiin suoraan kavioon ihan sellaisenaan. En epäile etteikö nuokin yksipiikkiset olisi voineet olla niin, mutta kunhan ääneen pohdiskelen. Kyllä niille vielä selitys löytynee

Tällaisen tekstin, Olaus Magnus horses, kun naputtaa nettiin ja vielä kuvahaku päälle niin pitäisi aueta 1500-luvun piirroksia, joissa hevosilla näkyy kavioissa melkoiset jäähokit. Olisikohan piirtäjä tarkoituksella hiukan suurentanut noita nauloja.