aarremaanalla.com

Tuossa ilmoitustaululla on päivien tarkempi ohjelma.
Keseppa pitää siellä puheenvuoron metallinetsijöiden puolesta.
SME jäsenille on yhdistyksen palstoilla ketju muinaismuistolain uudistamistarpeista.

Tähän ketjuun voi lisätä tämän foorumin jäsenten mielipiteitä muinaismuistolain uudistamistarpeista.

Hieman nihkeästi tämä keskustelu etenee, joten tässä muutamia aihealueita pohdittavaksi. Nämä ovat jo osittain SME:n sivuilla mutta haetaan nyt näkymiä täältäkin.


A.Muinaismuistolaki kirjoitettiin aikana, jolloin viestintämuotona oli lähinnä posti.

Nykykyisin viestitään muilla tavoilla. Pitäisikö uuteen lakiin ottaa tällaisia muotoja?
Esimerkiksi esineiden lähettämisen sijaan ensin lähetetään kuvat.

B. Nykyisin on rajana sata vuotta. Pitäisikö sitä muuttaa? Vai peräti määrätä eri ikärajat erityyppisille esineille?

C. Kuinka muinaismuistoalueet merkitään ja ilmoitetaan maastoon, karttaan, omistajille, satunnaisille tonkijoille.

D. Mikä on työnjako paikallismuseon ja museoviraston välillä? Keneltä tulisi saada mitä infoa ja kenen kanssa kommunikoida?
Jos toinen kieltää jA toinen lupaa niin kumpaa uskoa.

E.Lunastussummat, markkinahintoja vai jotain muuta?

F. Pellot pakettiin yksittäislöydön takia vai vasta useamman löydön jälkeen?
Vai pitäisikö olla laissa eri teksti paikoille jossa konteksti jo tuhottu kuten pellot.


Ottakaa kantaa ja esittäkää muitakin muuutosehdotuksia, jotta ei tarvitsisi
myöhemmin nillittää ja väännellä käsiä kaltoinkohdeltuna.

ilkkap kirjoitti:Hieman nihkeästi tämä keskustelu etenee, joten tässä muutamia aihealueita pohdittavaksi. Nämä ovat jo osittain SME:n sivuilla mutta haetaan nyt näkymiä täältäkin.


A.Muinaismuistolaki kirjoitettiin aikana, jolloin viestintämuotona oli lähinnä posti.

Nykykyisin viestitään muilla tavoilla. Pitäisikö uuteen lakiin ottaa tällaisia muotoja?
Esimerkiksi esineiden lähettämisen sijaan ensin lähetetään kuvat.

B. Nykyisin on rajana sata vuotta. Pitäisikö sitä muuttaa? Vai peräti määrätä eri ikärajat erityyppisille esineille?

C. Kuinka muinaismuistoalueet merkitään ja ilmoitetaan maastoon, karttaan, omistajille, satunnaisille tonkijoille.

D. Mikä on työnjako paikallismuseon ja museoviraston välillä? Keneltä tulisi saada mitä infoa ja kenen kanssa kommunikoida?
Jos toinen kieltää jA toinen lupaa niin kumpaa uskoa.

E.Lunastussummat, markkinahintoja vai jotain muuta?

F. Pellot pakettiin yksittäislöydön takia vai vasta useamman löydön jälkeen?
Vai pitäisikö olla laissa eri teksti paikoille jossa konteksti jo tuhottu kuten pellot.


Ottakaa kantaa ja esittäkää muitakin muuutosehdotuksia, jotta ei tarvitsisi
myöhemmin nillittää ja väännellä käsiä kaltoinkohdeltuna.

A. Kuvat ensin. Vähentää turhaa työtä.

B. Ainakin 100 vuotta voisi rajaa muuttaa. Museota tuskin kiinnostaa 1600-lukua tuoreemmat kolikot mutta voi mennä hankalaksi jos ikärajaa aletaan erittelemään esinekohtaisesti. Esim. 1600-luvun kultasormus varmasti kiinnostaisi mutta vastaavan ikäinen ruosteinen naula tai nappi taas ei. Tai sitten kullalle ja hopealle rajaksi 200v ja muille 300v.

C. Ilmakuva vaihtoehto karttapohjaksi rekisteriportaaliin niin olisi helpompi hahmottaa rauhoitettujen alueiden rajat.

D. Yleensä se jolta saa luvan on oikeassa

E. Jotain muuta.

F. Pelto pakettiin vasta usemman löydön jälkeen. Rautakautisissa ja sitä vanhemmissa riittäisi 2 kamista. Pellon "paketoimisen" jälkeen välittömästi merkintä rekisteriportaaliin.

B: Ainakin kolikoissa tuo sata vuotta on ehdottomasti liian vähän.
Foorumillakin tuo näkyy hyvin löydöissä, kun 1600-luvun kolikoita löytyy uskomaton määrä.

D: Mielestäni Maakuntamuseo on se, jonka kanssa ainakin maaseudulla asuvat löytäjät voisivat jatkossakin viestitellä löydöistään, mutta tietenkin, jos Museovirasto hoitaa asiaa jatkossa, niin sieltä tulevat myös määräykset.

F: Pelloissa tulisi todellakin olla oma mallinsa löytöjen määrässä. Jos pellosta löytyy sieltä täältä esineitä/katkelmia, (yleensä paloja) niin sen ei pitäisi olla este etsinnän jatkamiselle, koska palat ovat yleensäkin kyntösyvyydessä, eivätkä ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Tosin, jos esine on syvemmällä, niin asia on toinen, tai jos useampi (esim.3kpl) esine löytyy esim. aarin alueelta, se kertoo jo paljon siitä, että paikalla on mahdollinen hauta tai jms.
Tietenkin joka ikisestä esineestä koordinaatit talteen ja esineet museolle, jolloin ei mielestäni ole tapahtunut mitään vahinkoa, pikemminkin päin vastoin.
Tästä asiasta on museoillakin kaksi kantaa, eli toisten mielestä on parempi, kun palaset tulevat talteen ja löytöpaikat tietoon ja, no....., toisten mielestä yksikin löytynyt palanen on liikaa.
Lisäksi löytöjen jälkeinen alueen rajaus on joskus käsittämättömän iso.

Nämä nyt ovat vaan tällaisia maalaisjärjellä tehtyjä ehdotuksia, eikä halu talloa kenenkään varpaille.

B = Mielestäni 150v on varmaankin oikea ikä koska löytyyhän sieltä muutakin kuin kolikoita esim sormuksia,koruja ,hopeaa ym.......

G = Kyltti maastoon rauhoitusaluelle,eihän porukka katsele Museon portaalia kuin 50% ???

ilkkap kirjoitti:Hieman nihkeästi tämä keskustelu etenee, joten tässä muutamia aihealueita pohdittavaksi. Nämä ovat jo osittain SME:n sivuilla mutta haetaan nyt näkymiä täältäkin.


A.Muinaismuistolaki kirjoitettiin aikana, jolloin viestintämuotona oli lähinnä posti.

Nykykyisin viestitään muilla tavoilla. Pitäisikö uuteen lakiin ottaa tällaisia muotoja?
Esimerkiksi esineiden lähettämisen sijaan ensin lähetetään kuvat.

B. Nykyisin on rajana sata vuotta. Pitäisikö sitä muuttaa? Vai peräti määrätä eri ikärajat erityyppisille esineille?

C. Kuinka muinaismuistoalueet merkitään ja ilmoitetaan maastoon, karttaan, omistajille, satunnaisille tonkijoille.

D. Mikä on työnjako paikallismuseon ja museoviraston välillä? Keneltä tulisi saada mitä infoa ja kenen kanssa kommunikoida?
Jos toinen kieltää jA toinen lupaa niin kumpaa uskoa.

E.Lunastussummat, markkinahintoja vai jotain muuta?

F. Pellot pakettiin yksittäislöydön takia vai vasta useamman löydön jälkeen?
Vai pitäisikö olla laissa eri teksti paikoille jossa konteksti jo tuhottu kuten pellot.


Ottakaa kantaa ja esittäkää muitakin muuutosehdotuksia, jotta ei tarvitsisi
myöhemmin nillittää ja väännellä käsiä kaltoinkohdeltuna.

Hitto, parin vuoden päästä isoäitikin siirtyy lain piiriin ehdottomasti aikarajat tarkasteluun tai ilmoitain hänet muinaismuistoksi ja julistan suojelukohteeksi!!

A: ehdottomasti kuvien lähetysmahdollisuus sähköpostilla ennen esineiden lähettelyä

B: Kolikot voisi irrottaa muista esineistä, koska ne ovat erittäin helposti tunnistettavissa muista löydöistä. Tämä sen takia, että jossakin aiemmassa keskustelussa on ollut maininta Tuukka Talvion kommentista, jonka mukaan 1500-luku ja vanhemmat kolikot ovat merkittäviä löytöjä ja nekin vain hopeisina. Poikkeuksena Talvio mainitsi plootulöydöt ja rahakätköt, jotka pitää aina ilmoittaa. Eikö tällainen alan asiantuntijan määrittely sopisi hyvin kolikkolöytöjen ilmoitusrajaksi? TUrha vaivata museoita löydöillä, jotka tiedetään jo ennestään tunnetuiksi ja toimenpiteitä aiheuttamattomiksi.

C: Kunhan saisivat ensin rekisteriportaalin reaaliaikaiseksi esim. lisäämällä uuden rauhoitustyypin "rauhoitettu inventointia varten" joka tulisi voimaan pian löytöilmoituksen osoittautuessa merkittäväksi. Sitten, kun inventointi on tehty alue siirtyisi muihin luokkiin tai vapautettaisiin kokonaan.

F: pellot pakettiin 2-3 löydön jälkeen Yksittäinen löytö voi olla naapurin ukkoa karkuun juosseen emännän kiireessä pudottama kupurasolki tai metsästäjän hukkaama keihäänkärki. Vasta jos paikalta löytyy useampia esineitä voidaan olettaa aluella olleen historiallista toimintaa. Löytöinä ilmoitusvelvollisuus yhdestäkin esineestä mutta rauhoitusmerkinnät vasta, kun paikka osoittautuu potentiaaliseksi inventointikohteeksi. Luulisi museoidenkin mieluummin kohdentavan resurssit paremmin useamman esineen löydön perään kuin yhden irtolöydön? Se lienee varma, että meidän harrastajien puolelta tulee suoritettua ns. "esi-inventointi" eli sen toisen ja kolmannen esineen etsiminen, jos siihen vain on lupa. Näin museo pääsee paremmille apajille heti lähdöstä.