aarremaanalla.com

Tollasia löytyi uudelta pellolta jota käytiin vähän tutkailemassa, muuten aika harvakseltaan piippiä vaikka odotukset oli jokseenkin kovat
Googlettamallahan vastaavia löytyy pilvinpimein, mutta en koe olevani mikään ase-expertti joten kysytään täältä

Kuten totesit niin vaihtoehtoja löytyy pilvin pimein, mutta tarkemmin mittailematta ja punnitsematta tuo teräväkärkinen luoti saattaisi olla venäläisen 6-linjan kiväärin M/1856 luoti.

Pitänee lisätä pieni digivaaka ostoslistalle
Jonkunlainen mauseri löytyy ja luodin halkaisija on hyvin pitkälti 17,5mm sekä pituus 30mm.

Joo, sitten ei ole 6-linjaisen jonka kaliberi on 15,4mm. Saattaa olla jonkin vanhemman musketin joista väkästeltiin rihlattuja versioita 1850 tietämissä. Venäjän hevosvoimilla oli myös jotain harvinaisempia rihlakivääreitä noihin aikoihin.
Täytyypä ajan kanssa selata kirjoja jos vaikka selviää.

Jees, löytöpaikan läheisyydessä on käyty tietääkseni Ruotsalaisten ja Venäläisten kahinoita ainakin 1788-1790.. muista taisteluista ei tietoa

Tällainen onttoperäinen teräväkärkinen luoti ( ns. Minie-luoti ) tuli käyttöön tuossa 1850 tienoilla joten eivät mitenkään liity mainittuun kahinaan.

Haulikon sabot slugin projektiilejä

Sen verran selvisi kirjallisuudesta että venäläinen jalkaväenkivääri M/1854 ampui tällaisia luoteja. Aseen kaliberi on 17,78mm joten kun huomioi luodin läpimitan pienenemisen syöpymän ja kuluman johdosta sopisi tähän.

Näenkö oikein että luodin peräontelon sisällä on jonkinlainen tappi? Sekin sopisi erääseen tuon aikakauden venäläiseen luotityyppiin.

Anteeksi jamppe, kun tungen juttuusi, mutta en malta olla näyttämättä omaa vastaavaa löytöäni, kun tässäkin on tuollainen tappi sisällä.
En nyt muista tuon luodin halkaisijaa, mutta on kyllä ISO.







Tässä voi hieman vertailla kokoa muihin esineisiin.

ärkoo kirjoitti: Näenkö oikein että luodin peräontelon sisällä on jonkinlainen tappi? Sekin sopisi erääseen tuon aikakauden venäläiseen luotityyppiin.

Ihan oikein näet ja tuosta Leijonan kuvasta näkeekin paremmin tuon tapin joka vähän hankaloittikin tuota omaa tutkimustyötä googlesta kun en juuri tuollaisia "tapillisia" löytänyt.

Sata vuotta vanhassa venäläisessä kirjassa oli piirroskuvia erilaisista luodeista ja myös tuollainen tapillinen oli mukana.

Leijonalle tiedoksi että venäläisillä oli linnoituskäyttöön tehty vallikivääri M/1851 kaliberiltaan 21,2mm joka myös ampui tuon näköisiä luoteja.

Tässä selitystä Kansallismuseosta.

En viitsinyt aloittaa uutta topiccia tuolle löytämälleni luodille, joten jatkan tähän jampen ketjuun.

Eli tuommoinen löytyi pellolta. Tarkkaakin tarkempi keittiövaaka ilmoitti painoksi 32grammaa. Oliskohan tää se M/1856 kiväärin luoti?
Luodin sisällä ei törrötä tappia.

M/1856 luoti näyttäisi sekä mallin, läpimitan että painon mukaan olevan.

Kiitos ärkoo.

Näkyykö esso tuossa rihlanjälkiä? Kyseisessä aseessa on neljä varsin leveää mutta matalaa rihlapalkkia.
Muutenkin yllättävän useissa foorumilaisten löytämissä vastaavissa luodeissa ei ole rihlanjälkiä joten niitä lienee vain tiputeltu sinne tänne?

Eipä tuossa näy mitään ylimääräisiä jälkiä vaikka kuinka katselee.

Luulen tietäväni...
Löysin ihgu identtisen vuosi sitten ja asian tuntia kertoi sen olevan ns. neulakivärin ammus, tuolta 1850-1865 vuosilta. Kuulemma asehistoriallisesti ensimmäinen perästä ladattava paukku. Luodin sisällä oleva tappi toimi "alasimena" nallille johon iski pitkä neulamainen iskuri... perässä oli ruutipanos.
Koko latinki oli kääritty silkkipaperiin ja "surrattu pepusta kiinni. Panos pantiin piippuun kaikkine papereinneen takakautta piippuun!
Yki korjaa jos olen väärässä...

En kyllä jaksa uskoa neulakiväärin luotiin. Täällä: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Compa ... ssepot.JPG on kaaviokuva kahden yleisimmän neulakiväärin eli Dreysen ja Chassepotin patruunoista. Halkaisijakaan ei oikein sovi...

Yki

Venäläisillä oli koekäytössä ( myös Suomessa ) kivääristä M/1856 muunnettu Karle-neulasytytyskivääri M/1867. Kaliberi ja luoti olivat samat.
Eli periaatteessa voisi olla kumpi vaan mutta veikkaan kuitenkin M/1856 koska kyseinen ase oli laajalti joukko-osastokäytössä ja M/1867 oli vain joitakin koekäytössä.
Liitteenä epätarkka kuva M/1867 patruunasta ja luodista.

Löytyi vielä lisää luoteja, ja yksi luodeista osunutkin johonkin. Onkohan luoti lentänyt jotenkin epävakaasti kun on kylki edellä osunut kohteeseen? Painon mukaan (32g) siinä on kaikki materiaali tallella.

Jos on ampuessa tapahtunut ns risulaukaus, eli ammuttaessa luodin lentoradalle on sattunut kevyempi este esim pensas tai risu joka on siihen osuessaan kääntänyt kuulan kylki edellä asentoon. Ilmiötä esiintyy varsinkin pienemmillä kaliipereilla esim 5.56mm.

Näihin kääntymisiin varmasti myös vaikuttaa luodin lähtönopeus, massa, sekä tulokulma, Korjatkaa\lisätkää kokeneemmat ballistiikan asiantuntijat