aarremaanalla.com

Terve

Onkos piippailijoille jotain valmiita lupahakemuksia ja selviä sopimuksia maanomistajien kanssa jos jotain löytyy esim pelloilta?
Voisitteko laittaa lupahakemuksianne tänne näytille mitä voisi muutkin aloittelijat käyttää. Vai onko pelkästään suullisia lupien kyselyjä kaikilla.
Sitten kun on lupa myönnetty ja löytyy jotain niin miten sopia ketä saa pitää löydöt?

Siirryppä muutama rivi alaspäin niin siellä on aiheesta monisivuinen keskustelu:

http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... php?t=5336

Itse olen kysynyt luvat lähes aina ihan "naamatusten", joskus puhelimessa, ja kertonut että jos löytyy jotakin selvästi maanomistajalle kuuluvaa luovutan sen omistajalle.
Yhdelläkään ei ole ollut mitään vaatimuksia muiden löytöjen suhteen.
Kertaakaan en ole saanut kieltävää vastausta lupakyselyyni

Parhaten saa luvan kun käy kysymässä ihan naamatusten. Kun käy pellon viereisten talojen ovia kolistelemassa löytyy sieltä ainakin tieto maanomistajasta. Karttapaikka on myös hyvä työkalu. Sieltä näkee kiinteistöjaotuksen ja mikä pelto kuuluu mihinkin taloon.

Yleensä kaikki antavat luvan ja pitää löydöt. Joiskus olen antanut maanomistajelle muutaman kolikon jos on tullut jutulle kun piippailen.

Tänä kesänä on kuitenkin sattunut kaksi poikkeavaa tapausta.

1. Maanomistaja oli vanhempi henkilö joka ei oikein ymmärtänyt mistä oli kysymys ja varmuuden vuokisi kielsi kaiken viljelyksestä pokkeavan toiminnan pelloillaan. Toisena argumenttina oli "mitäs jos löytyy jotain arvokasta"...

2. Maanomistaja antoi luvan ja sanoi, että heillä on aina ollut niin köyhää ettei siellä pellossa mitään ole, mutta kun menin piippailemaan tuli ukko siihen viereeen vahtimaan ja pisti vaan kaikki löydöt taskuunsa sitämukaa kun hänelle niitä näytin. Kun kamaa tuntui löytyvän ihan kohtuulisesti ilmoitti maanomistaja, että hän haluaa sitten kaiken mitä löydän... (sinne meni pipari ).

-TAZ-

TAZ kirjoitti: 2. Maanomistaja antoi luvan ja sanoi, että heillä on aina ollut niin köyhää ettei siellä pellossa mitään ole, mutta kun menin piippailemaan tuli ukko siihen viereeen vahtimaan ja pisti vaan kaikki löydöt taskuunsa sitämukaa kun hänelle niitä näytin. Kun kamaa tuntui löytyvän ihan kohtuulisesti ilmoitti maanomistaja, että hän haluaa sitten kaiken mitä löydän... (sinne meni pipari ).

Haha, luuli tietty pistävänsä rahoiksi "aarteilla". Mutta aika 'tumaista meininkiä joka tapauksessa. Joiltain vanhuksilta vielä ehkä ymmärtää, että kaikki epämääräisiltä vaikuttavat aparaattien heiluttelut kielletään, kun muistoissa vielä siintää suolanostoreissut tuohireppu täynnä oravannahkoja, mutta jos järki vielä pelaa niin luulisi sitä silti ymmärtävän mistä on kyse kun selitetään.

Toisaalta jos ajattelee tilannetta maanomistahan näkökulmasta. Hänellä on ehkä perintömaat joilla elämtyösä ovat tehneet esi-isät monessa polvessa. Sitten pihaan pamahtaa joku vieras tyyppi kyselemään, että saanko muuten vaan tulla maillenne etsimään vanhoja tavaroita. Sitä voi jokainen miettiä antaisiko itse luvan jonkun vieraan tulla mailleen. Siinä mielessä kieltävä päätös on hyvinkin ymmärrettävää.

-TAZ-

Onkohan kauhia synti jos menee huispailemaan ihan joakmiehenoikeudella vain vähäisesti kaivellen aiheuttamatta haittaa juuri lainkaan; tossa olis muutama kynnetty ja karhittu pelto odottamassa kunhan tää flunssa hellittää Toki tässä ollaan harrastuksen etiikan rajamailla,mutta välillä on hankala selvittää kuolinpesien peltojen omistussuhteita vaikka meidän kylässä aika hyvä karttapalvelu onkin ( http://kartta.vantaa.fi/ ) ja toistaiseksi ainakin näen vielä omistussuhteet jotka ei taida normikansalaiselle enää näkyä

Täällä pohjoisessapäin on enemmän sääntö kuin poikkeus, että lupaa ei heru. Kaikki kyselevät, että mitä siltä pitäisi löytyä...jaaha...nehän ovat arvokkaita...en mää nyt oikein tiedä...katsotaan nyt joskus mahdollisesti. Vähän sama kuin autonromujen kanssa. Jollakin on lojunut 40 vuotta kuplavolkkari kuusen alla. Harrastaja katsoo, että jos nyt tuohon tekisi 2 vuotta töitä, niin siitä voisi saada vielä ehkä pelin ja tarjoaa 400 euroa umpiruosteisesta raadosta. Mutta ei, mielummin annetaan olla se siinä missä se on aina ollut. Pulavuosien perua, vai mitä, mutta täälläpäin ollaan ihan sairaalloisen tarkkoja romuistakin. Annetaan vaikka mielummin maatua, kuin että joku tekisi siitä vielä rahan arvoisen laitteen.

TAZ kirjoitti:Toisaalta jos ajattelee tilannetta maanomistahan näkökulmasta. Hänellä on ehkä perintömaat joilla elämtyösä ovat tehneet esi-isät monessa polvessa. Sitten pihaan pamahtaa joku vieras tyyppi kyselemään, että saanko muuten vaan tulla maillenne etsimään vanhoja tavaroita. Sitä voi jokainen miettiä antaisiko itse luvan jonkun vieraan tulla mailleen. Siinä mielessä kieltävä päätös on hyvinkin ymmärrettävää.

Joo toki. Viittasin lähinnä tuohon, että ei kertakaikkiaan mene jakeluun että mistä hommasta on kyse.

TAZ kirjoitti:Toisaalta jos ajattelee tilannetta maanomistahan näkökulmasta. Hänellä on ehkä perintömaat joilla elämtyösä ovat tehneet esi-isät monessa polvessa. Sitten pihaan pamahtaa joku vieras tyyppi kyselemään, että saanko muuten vaan tulla maillenne etsimään vanhoja tavaroita. Sitä voi jokainen miettiä antaisiko itse luvan jonkun vieraan tulla mailleen. Siinä mielessä kieltävä päätös on hyvinkin ymmärrettävää.
-TAZ-

Hyvä pointti!
Omalla kohdalla kuvitteellisena maanomistajana, ajattelisin varmaankin juuri näin.
Ymmärrän täysin noita kieltäjiä.

.

Mulle antoi yksi maanomistaja luvan sillä ehdolla, etten MITÄÄN löydöistäni museolle ilmoita... Hetken pähkäiltyäni sinne pellollehan mä päädyin.
Eipä sieltä ole vielä silti mitään oikein vanhaa edes löytynyt.

Cockle kirjoitti: Osaako joku palstalaisista muuten nauttia piippailusta, jos tietää olevansa luvatta asialla. Itseäni sylettää pelkkä ajatuskin, että joku saattaisi tulla kesken hartaan piippailutuokioni viereen rähjäämään. Hyi *******!

Vahvasti samaa mieltä. Ihan sama on itselläni kalastuksen kanssa. En vaan pysty nauttimaan kalastuksesta lainkaan, jos ei ole luvat kunnossa.

nemo kirjoitti:

Cockle kirjoitti: Osaako joku palstalaisista muuten nauttia piippailusta, jos tietää olevansa luvatta asialla. Itseäni sylettää pelkkä ajatuskin, että joku saattaisi tulla kesken hartaan piippailutuokioni viereen rähjäämään. Hyi *******!

Vahvasti samaa mieltä. Ihan sama on itselläni kalastuksen kanssa. En vaan pysty nauttimaan kalastuksesta lainkaan, jos ei ole luvat kunnossa.

Vahvasti erimieltä. Se homma (kalastus/metsästys/mikä vaan) muuttaa luonnettaan ihan toisenlaiseks, silloin kun joutuu jännittämään... Mä esim. tykkään kun vähän virtaa adrenaliini veressä. Ja tunnen kyllä monia muitakin.

Mut juu, onhan se esim veneen pohjalla makaillen onginta, ilman mitään jännittämisiä, todella nautinnollista myös.

iipe kirjoitti:
Vahvasti erimieltä. Se homma (kalastus/metsästys/mikä vaan) muuttaa luonnettaan ihan toisenlaiseks, silloin kun joutuu jännittämään... Mä esim. tykkään kun vähän virtaa adrenaliini veressä. Ja tunnen kyllä monia muitakin.

Eikös sen parhaan kiksin saa sitten huispaamalla rauhoitetulla muinaisjäännösalueella?

iipe kirjoitti:Mulle antoi yksi maanomistaja luvan sillä ehdolla, etten MITÄÄN löydöistäni museolle ilmoita... Hetken pähkäiltyäni sinne pellollehan mä päädyin.
Eipä sieltä ole vielä silti mitään oikein vanhaa edes löytynyt.

Samaan tilanteeseen olen itsekin törmännyt. Rupes vaan ketuttamaan kun talon emäntä oli koko ajan vieressä kyyläämässä ja lapion kanssa kaivamassa joka ikistä piippausta ylös, joten sieltä lähin pois aika vikkelästi