aarremaanalla.com

Löysin tuossa pari hevosenkenkää oudosta paikasta - keskeltä risukkoista metsää ranteenpaksuisten juurien alta. Mietin, että kauankohan tommoisella entisellä peltotontilla kestää metsittyä niin perusteellisesti, ettei savisesta peltomullastakaan jää enää jälkiä?

Mietin ettei sinne ahtaisiin pusikkoihin kukaan ole hevosen kanssa varmaan tullut, joten kengät lienevät vanhempaa perua, ja paikkaa ei mitenkään enää entiseksi pelloksi tahdo tunnistaa. Tai sitten kengät ovat jääneet vaikka tukkijätkien jäljiltä...

Löysin myös taannoin eräästä entisen järven saaresta hevosenkengän. Saaren ympäri pääsi kuulemma vielä 1950- ja 60-lukujen taitteessa soutamalla, mutta nykyään siinä on suota ja vieressä autotie. Tuskin kukaan on veneellä hevostaan tuonut pienelle saarelle, ja maata pitkin kapuaminenkin on epätodennäköistä, kun saaren toinen puoli on pystysuoraa kalliota ja toinen jyrkkää pusikkoa.

Kyl mä oon kauhian hämmästynyt...

On noita hevosenkenkiä saaresta löytynyt ,onhan siellä joku voinut käydä talvella
vaikka puita hekemassa.

Meidän saaristossa on vieläkin tavallista että isäntä vie lampaat tai lehmät tai miksi ei hevosia saareen, ja jättää sinne kesäksi.. Noo hevosia ei nyt tavallisesti enää, mutta onhan niin voitu tehdä ennen vanhaan?

Eipä taida löytyä Suomen kamaralta monta paikkaa jossa ei olisi hevospelillä liikuttu.
Ainakin täällä länsirannikolla parhaimpina laivanrakennusvuosina hakattiin kaikki metsät sileiksi, myös tervanpoltto ym. verottivat metsää aika lailla. Sanottiin että
toisin paikoin saattoi nähdä jopa kolme kirkontornia kun ei metsää ollut näköesteenä.
Kokkolaankin piti tuoda puutavaraa Viitasaarelta asti kun ei omissa metsissä enään
tavaraa piisannut, ja mastopuita uitettiin kaukaa pitkin jokia jopa yli sadan kilometrin päästä. Joten kyllä kaikkialta kannattaa tavaraa etsiä, vaikkakin saattaa olla aikamoista tuuria että jotain kelan alle eksyy. Kyllä täällä miehet ja hevoset on joka paikassa kolunneet