Sivu 1/1
Paras pintalöytöni!
Lähetetty: 08 Syys 2012, 18:01
Kirjoittaja Öhkömönkijä
GM päästeli matalia töräyksiä ja prutkutti niin että oli oikein pakko nostaa katse kelasta ja siinähän se löytöni sitten oli.
Eipähän piippailureissu päättynyt suureen hätään, kun yhteiskunta hoitaa palveluita jo vihdoin periferiaan asti. Hyvä!
Lähetetty: 08 Syys 2012, 18:25
Kirjoittaja Leijona
Siellä missä hätä on suurin, on apukin lähellä
Lähetetty: 08 Syys 2012, 18:39
Kirjoittaja iipe
ei oo tuollaista reissuillani löytynyt ja ihan ojan varteen olen sen yhden kerran isomman tarpeeni joutunut tekemään... Ojasta vettä kämmenellä lapaten perän pesu ja siinä kun napittelin housuja kiinni, pelästyin aivan julmetusti, kun koira pöllähti jostain siihen toiselle puolelle ojaa... Kun siitä peljätyksestä selvisin, nostin katsettani hieman ylemmäs ja eikös sieltä metsän reunasta ollut tulossa joku pariskunta...
En tiedä mitä kerkesivät näkemään, mutta naama punaisena käänsin niille vaan selkäni ja tarrasin piippariin kiinni ja jatkoin haravoiden pois päin. Koiraa jäivät huutelemaan, mutta en kehannut taakseni vilkuilla, lähtikö se koira sitten hetimiten siittä.
Samperi, kun ihan keskellä eimitään olin ja useamman kilometrin lähimmästä tiestä ym...
Nyt olenkin oppinut kantamaan paperia mukana, jotta voi vähän jotain puskaa etsiä. Ei tarvi keskellä peltoaukeaa ojanvarsissa kyykkiä.
Lähetetty: 08 Syys 2012, 18:44
Kirjoittaja Keseppa
Lähetetty: 08 Syys 2012, 19:17
Kirjoittaja P.Aholainen
Jo on hieno posliinikautinen löytö.
Onnittelut!
Muista sitten asiaankuuluvat ilmot museoon.
http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto ... inilmaisin
Hieno!
Lähetetty: 08 Syys 2012, 20:56
Kirjoittaja Hazelwood
Oliko Arabia vai Gustafsberg?
Lähetetty: 08 Syys 2012, 21:03
Kirjoittaja Öhkömönkijä
Ihan aito Arabia!
Vähän oli putket tukossa. Ei taida auttaa voimakkainkaan Na-hydroksidi.
Edit: Jos myös otan kantaa ruoansulatuselimistön sisäisiin paineisiin, niin paperia on syytä varata mukaan. Mikään ei ole niin inhottavaa, kun saa havaita, että sigmasuoli on täynnä ja lisää pukkaa. Päivä ja paikka on muuten täydellinen, mutta se sisäinen paine häiritsee keskittymistä, jolloin mieli alkaa järjestää ajatusleikkejä ja laskea todennäköisyyksiä. Lisäksi pää alkaa kääntyillä ja hakea ympäristöstä painetta alentavia ärsykkeitä - mutta turhaan. On kaksi vaihtoehtoa, joko kotiin tai puskaan.
Lähetetty: 08 Syys 2012, 22:32
Kirjoittaja Nil Melius
Joo, olen huomannut että tuollaisten yhteydessä signaalit tosiaan on yleensä sellaisia matalia törähtelyitä ja prutketta, oli etsin mitä merkkiä vaan. Tai jopa vaikkei etsintä olisi lähelläkään.
Lähetetty: 08 Syys 2012, 23:27
Kirjoittaja Juikki
iipe kirjoitti:ei oo tuollaista reissuillani löytynyt ja ihan ojan varteen olen sen yhden kerran isomman tarpeeni joutunut tekemään... Ojasta vettä kämmenellä lapaten perän pesu ja siinä kun napittelin housuja kiinni, pelästyin aivan julmetusti, kun koira pöllähti jostain siihen toiselle puolelle ojaa... Kun siitä peljätyksestä selvisin, nostin katsettani hieman ylemmäs ja eikös sieltä metsän reunasta ollut tulossa joku pariskunta...
En tiedä mitä kerkesivät näkemään, mutta naama punaisena käänsin niille vaan selkäni ja tarrasin piippariin kiinni ja jatkoin haravoiden pois päin. Koiraa jäivät huutelemaan, mutta en kehannut taakseni vilkuilla, lähtikö se koira sitten hetimiten siittä.
Samperi, kun ihan keskellä eimitään olin ja useamman kilometrin lähimmästä tiestä ym...
Nyt olenkin oppinut kantamaan paperia mukana, jotta voi vähän jotain puskaa etsiä. Ei tarvi keskellä peltoaukeaa ojanvarsissa kyykkiä.
Nuo tarpeet ois kiva peittää, nimittäin kaksi kertaa on mulla koira käyny rypemässä ihmistuhmassa ja se ei ole autossa ihan mieto haju, eikä tunnu lähtevän pannasta pois vaikka kuinka pesee...
Lähetetty: 09 Syys 2012, 00:09
Kirjoittaja Keseppa
Juikki kirjoitti:iipe kirjoitti:ei oo tuollaista reissuillani löytynyt ja ihan ojan varteen olen sen yhden kerran isomman tarpeeni joutunut tekemään... Ojasta vettä kämmenellä lapaten perän pesu ja siinä kun napittelin housuja kiinni, pelästyin aivan julmetusti, kun koira pöllähti jostain siihen toiselle puolelle ojaa... Kun siitä peljätyksestä selvisin, nostin katsettani hieman ylemmäs ja eikös sieltä metsän reunasta ollut tulossa joku pariskunta...
En tiedä mitä kerkesivät näkemään, mutta naama punaisena käänsin niille vaan selkäni ja tarrasin piippariin kiinni ja jatkoin haravoiden pois päin. Koiraa jäivät huutelemaan, mutta en kehannut taakseni vilkuilla, lähtikö se koira sitten hetimiten siittä.
Samperi, kun ihan keskellä eimitään olin ja useamman kilometrin lähimmästä tiestä ym...
Nyt olenkin oppinut kantamaan paperia mukana, jotta voi vähän jotain puskaa etsiä. Ei tarvi keskellä peltoaukeaa ojanvarsissa kyykkiä.
Nuo tarpeet ois kiva peittää, nimittäin kaksi kertaa on mulla koira käyny rypemässä ihmistuhmassa ja se ei ole autossa ihan mieto haju, eikä tunnu lähtevän pannasta pois vaikka kuinka pesee...
+1