aarremaanalla.com

Pitkästä aikaa pääsin kunnolla pellolle pyörimään. Paikan piti olla tietojeni mukaan lupaava, ja löytyihän sieltä jotain. Eniten sykähdytti tietysti ensimmäinen sormuslöytä. Osaisko joku auttaa ajoittamisessa. Tutkin jo leimat.fi sivustoa, mutta en oikein hoksannut miten pitäisi lähteä liikkeelle. Onko jollakin aavistusta miltä sormus on näyttänyt ehjänä? Kannattaakohan museota vaivata tällä? On kuitenkin aika tavanomaisen näköinen, joten ei liene mikään harvinaisuus.

Muutama nappi löytyi myös. Ovat huonossa kunnossa, mytta pystyykö noista päättelemään ikää?

Kela löytyi talon pihapiiristä. Onkohan se virvelin kela? Muuta en ainakaan itse keksi Miltähän ajalta?

Kolikko näyttäisi olevan ehkä puoli öreä 1724.

Entä mikä mahtaa olla tuo n. sormenpään kokoinen painava mötikkä. Tuntuu lyijyltä kun on niin painava. Sota-aika tulee mieleen kun saksaksi näyttää jotain lukevan?

Asutusta alueella on ollut ainakin 1700- luvun alusta asti.













edit: kuvat lisätty viestiin.

kuvat on vähä mutkan takana ..

mutta sormuksen vuosileima on I7 = 1962
813M on pitoisuus, sydän on tarkastusleima. Nuo kaksi muuta lieneevät nimileima ja paikkakuntaleima mutta en oikee saa selvää...

Kela taitaa olla perhokela.

Toinen leima oikealta=Paikkakuntaleima Jyväskylä.

Jos saat putsattua vasemmanpuolisimman leiman, esiin saataisiin myös tekijä.

Jos saat putsattua vasemmanpuolisimman leiman, esiin saataisiin myös tekijä.

Tumma se kohta on, mutta saattaa olla SJA tai BJA. Tukesin sivuilla ainoa sinne päin oleva Jyväskylästä on EJA, Kultaseppä Ailio Oy. Mahtaa olla se, koska vuosilukukin sopisi siihen. Onpa mukava saada näin paljon tietoa

Onko siitä lyijymötikästä ajatuksia?

Oisko kela tällainen: http://www.kantapuu.fi/objectinfo.php?i ... 5B0%5D%3D1

Pitääpä kysäistä paikalliselta museolta josko olisivat kiinnostuneita.

Ei välttämättä sama malli, mutta onhan tuo löytämäsi hieno kela!

Ei muuta kun uutta kuoppaa, lupaavalta pellolta vaikuttaa!

Lyijy mötikkä on Lyijy sinetti

Lyijy mötikkä on Lyijy sinetti

Niin arvelinkin Mutta miltähän ajalta? Sota-aika tulee mieleen kun kerran lukee saksaksi? Missä sinettejä on käytetty?

Missä sinettejä on käytetty?

Niitähän oli ennenmuinoin melkein jokaisessa laitteessa, joita ei sivullinen saanut aukoa, esim. sähkö-, kaasu- ja vesimittarit, tarkemmat vaa'at y m. Silloin sanottiin, että ne on blommattu.
Jopa SK-järjestön kiväärit oli sinetöity turhan purkamisen ja viilaamisen estämiseksi, esim. tähtäimissä oli ohuet viivat/o hahlon siirtoläpyskän alapinnassa, etutähtäimessä yläpinnassa numero, joka kertoi jyvän korkeuden. Jos em. viilaili osumapisteen muuttamiseksi, merkinnät hävisivät ja seuraavassa asetarkastuksessa tuli kovennettua. Siderenkaassa oli pronssinen sinetti, joka murtui jos sitä yritti irroittaa aseen purkamiseks,i jne.

mattuome kirjoitti: Missä sinettejä on käytetty?

Viljasäkeissä, kangaspakoissa yms,yms.
Kokeilin Google-kääntäjällä, mitä teksti olisi Suomeksi ja Dampf olisi höyry, joten tuli mieleen höyrymylly, mutta Mahle kuuluisi olla siinä tapauksessa Myhle (tosin Saksalaisella Y:llä)
Jotenkin veikkaisin silti viljasäkin sinetiksi

Kiitos vastauksista!

Pari tuntia kiertelin googlen syövereissä, mutta enpä tullut hullua hurskaammaksi. Leijona voi hyvinkin olla oikeassa. Jostain luin, että höyrymyllyt tulivat 1900-luvun alkupuolella, joten ehkäpä sinetti on sellaisesta? Sitä vain ihmettelen, että miksi saksalaisesta?

Kun säkit oli täytetty ja punnittu ne sinetöitiin ( olipa sitten apulantaa, viljaa tai jotain muuta ), ja sota-aikana tuota tavaraa virtasi suunnattomia määriä Saksanmaalta tänne Suomeen melkeinpä joka satamaan kun sakut huolsivat joukkojaan ja avustivat suomalaisia. Täältä Kokkolan kauttakin on sakut kuljettanut paljon kaikenlaista ja kerrotaanpa että monet täälläpäin ovat rakentaneet talonsa sakujen värkeistä

Olen löytänyt useamman samanlaisen sinetin. Tuosta puuttuu osa tekstistä ja siinä lukee juuri Berend Dampfmahlmühle, eli höyrymylly. Viljasäkin sinetti siis. Olisikohan katovuosina tullut saksanmaalta viljaa tänne pohjoiseen?

Sodan aikana Saksasta tuli raudan ohella myös laivalasteittain vilja-apua.
Viljasta oli kova puute silloin.
Varmaankin niitä peruja nuo sinetit.