aarremaanalla.com

Kalevalalaiset lienevät myytillisiä hahmoja. Mutta siitä huolimatta kutkuttaa ajatus, että Suomessa olisi ollut kuningaskunta. Näin kaikki historiankirjat kertovat aina 1800-luvulle saakka. Vasta sen jälkeen tieto on sen verran kaukaista, että kuningaskunnan olemassaoloa aletaan pitää satuna. Ruotsi sai lopullisen jalansijan suomeen 1249. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö Suomessa olisi sitä ennen ollut hallintoa. Kuusiston linnan palossa tuhoutui paljon vanhoja asiakirjoja, samoin Turun paloissa. Kenties tieto suomalaisista kuningaskunnista säilyi niihin päiviin saakka.

Kalevalainen perimätieto kertoo Kalevan Pojan Hiiden tehneen linnan Paltamoon, Soinin Liminkaan, Väinämöisen Suomeen (Varsinais-Suomi), Liekiöinen Savoon, Kullervon Inkeriin ja Ilmarisen Hämeeseen. Sen lisäksi oli poikia, joiden asumuksia ei tiedetä, jos tiedetään edes olivatko oikeasti poikia. Kenties poikia ei ollut 12 ja tuo numero 12 yritettiin istuttaa Kalevalaan kristinuskon vuoksi (12 opetuslasta). Vaikka olettaisi, että Kalevala on pelkkää myytillistä satua, niin jotain erikoista tässä arvelussa on. Ruotsin kuninkailla oli tapana liittää titteliinsä Ruotsin, Gotlannin ja Finlandin kuningas. Jos Finland ei olisi ollut kuningaskunta, niin ei olisi ollut tarvetta tehostaen näyttää, että on juuri tämänkin kuningas. Finland oli siis tiedostettu omaksi hallintoalueekseen.

Kun ajattelee näiden Kalevan poikien lokaatioita, niin Inkerissä on ollut linna nimeltään Notteburg. Savossa tietysti Olavinlinna, Hämeessä Hämeenlinna, Kainuussa Kajaaninlinna, Länsi-Suomessa Turun linna, Kuusiston linna, Korsholma ja Raasepori. Kaikenkaikkiaan linnoja on ollut varsin paljon. Vaikka ne ovatkin pääasiassa vieraan vallan ajoilta, niin on oletettavaa, että paikoilla on ollut aiemmin puisia linnoja. Onko Oulu ollut Liminka ennen Oulu -nimeänsä ? Voisi kuvitella asutuskeskittymien runsastuneen juuri muinaisten linnojen ympärille.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_linnat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevanpoika
http://www.narva.sci.fi/kalevanpojat/index.html
http://www.pakana.info/Kaleva.html

Kuinka suuri Paltamo on ennen ollut ?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paltamo
http://www.romppainen.net/paltamo.htm

Kolme mahdollista paikkaa Hiiden linnalle.
1) Iisalmen, Kajaanin ja Nurmeksen keskellä Hiidenvaaran luonnon-suojelualue. Hiisihän teki linnansa vuorelle, joka saattaa tarkoittaa siis vaaraa...

2) Puolangan ja Ämmänsaaren välissä Hiidenvaara (Pesiökylä)

3) Kolmas ja tietty vähän epäuskottavasti nimetty Hiidenlinna sijaitsee Puolanka - Pudasjärvi-tien välillä Jaurakkajärven eteläpuolella.

Miksi Hiisi on nimetty niin voimallisesti juuri tuolle alueelle vähän joka puolelle ? Olivatko Hiisi -nimiset paikat hiisi-ihmisten nimeämiä vai ulkopuolisten nimeämiä ? http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiisi

Paltamo on Oulujärven pohjoispuolella, muinaiset vesitiet aivan mahdollisia.. (teitä kun ei ollut kuin ehkä hämäläisten härkätie)
Itse kaivelisin tuolta alueelta. Kainuusta, kun muutoinkin on hopeaa löytynyt vallan runsaasti. Olisi vallan mielenkiintoista löytää tällaisen muinaisen Kainuun kuninkaan jälkiä..

http://www.infokartta.fi/infogis-kainuu/

Keitä olivat Jatulit (jätit) ? Nimellä odul löytyy Itä-Siperiasta sukupuuttoon kuolemassa oleva heimo jukagiirit. Suomen dna:n on havaittu olevan jossain määrin yhtäläinen Intian Jat -heimon kanssa (ylhäinen kasti). Pohjois-Intiasta on puolestaan kerrottu väestön kulkeneen Siperiaan (Ket).
Jossain määrin kielestämme löytyy sanskriittia.. Kalevalassa on jokin osa muinaista intialaista tarustoa, se vanhin osa sitä.. Kainuun Paltamosta on lähtöisin suomalaisten pisimpien miesten suvut. Daniel Cajanus, Lauri & Louis Moilanen ja Väinö Myllyrinne (jolla myös sukusiteitä Paltamoon, vaikkei suoraan sieltä kotoisin). En tiedä Väinö Siltalan suvun kotipaikkaa.

Koko 21.000 km²:n Kainuu oli vuoteen 1647 saakka Paltamon emäpitäjää

Paltamo on Kainuun vanhin seurakunta (1559-/1599-) ja Kainuun vanhin kunta (1865-)

Paltaniemen kansakoulu oli Paltamon ensimmäinen kansakoulu - ei Kajaanin

Uudenkylän ja Kirkkoahon kansakoulut perustettiin samoin Paltamon kunnan alaisuuteen

Vuonna 1878 Paltaniemellä syntynyt Eino Leino oli paltamolainen – ei kajaanilainen

Suomen pisimmät miehet Daniel Cajanus ja Väinö Myllyrinne polveutuvat paltamolaisista sukujuurista

Nakertaja kuului Paltamon kuntaan Uusikylä-nimisenä asutusalueena 1865 – 1953

Uusikylä rakennettiin alkuaan Paltamon kirkkoherran virkatalon maille

Kainuun ainoa kansanopisto, vuonna 1909 perustettu Kainuun Opisto sijaitsee Paltamon Mieslahdessa

Vuonna 1850 perustettu Paltamon kirjasto on yksi Kainuun vanhimmista kirjastoista

Kontiomäen rautatieasema sijaitsee Paltamon kunnassa

Se, missä on ollut linna, sieltä voi löytyä vielä jotain esineistöä...
Ainakin on kiva vaeltaa kuvitellen, että josko jotain löytyisi...

Ohhoh...
Aika vahva aloitus!!

Tervetuloa!

Christfrid Gananderin skandinavian suomalaisten myyttihenkilöiden sanakirja vuodelta 1789 Mythologia Fennica sanoo Kalevasta näin.

Kaleva, Suuri ja hirvittävä Jätti, Kaikkien jättien Kenraali, jolla oli 12 poikaa, joiden nimet ovat unohtuneet. Kuitenkin nimetään Hiisi, joka rakensi linnan vuoren päälle Paltamossa.

Kalevalla oli kuten sanottu 12 poikaa epätodellisen vahvoja, jotka edellä mainutuista 3:sta rakensivat Itä-Pohjaan (Pohjanmaa - Kainuu, Länsi-Pohja on Ruotsia) suuren linnan.

Hiiden linnaa kuvataan seuraavasti: Muuan Hiisi rakensi valtavan rakennuksen 10 peninkulmaa Kajaanin linnasta itään (Paltamoon), keskelle rämettä ja suota, suunnattoman suurista kivistä ja maasta, ja porrasaskelmien väli oli yli sylen.

Ruotsinnoksessa lukee 10 mil. Vuonna 1699 1 mil = 10,69 km. 10 mil 106,9 km. http://fi.wikipedia.org/wiki/Peninkulma
http://www.kainuunmeri.com/?q=fi/ouluj% ... van-poikia
Mutta siis pääasia tässä on se, että jos Hiiden linna oli olemassa niin se sijaitsi 100-120 kilometriä Kajaanista itään. Oliko Paltamo noin suuri ? Sitä en osaa sanoa..
Mutta jos oli, niin mihin tuo asettuu Suomen kartalla ? Meneekö Venäjälle ?
Meillä saattaa olla tässä vihje kadonneesta kuninkaan linnasta ja mahdollisesti regalioita tiedossa. Se tiedetään, että Kainuusta on kaivettu timantteja ja hopealöytöjä, joten sen tiedon valossa ei olisi ollenkaan ihme, jos nuo hopia-aarteet olisivat kotoperäisiä kaupanvaihdokkeita.

Suomalaisen rahan nimi oli nogaatti. Se tarkoittaa liiviksi noog eli nahka. Perussana on naga. Se tarkoittaa turkista. Venäläiset vaihtoivat jossain 1362 tienoilla nogaattihopearahoja lyypekin rahaan 7 killinkiä = 1 nogaatti.

Äkkiseltään kuin vetelin viivoittimella Kajaanista 107 km kuin harppia, niin ollaan vielä nyky-Suomessa. Vuonna 1789 rajat olivat erilaiset, Ruotsi hallitsi Suomea. Vasta 1809 Venäjä valloitti Suomen. Siksi en voi olla ihan varma, kummalle puolelle rajaa menee, mutta Suomussalmi, Kuhmo, Valtimo ja Nurmes ovat mahdollisia.

Ja kun se ei niin tarkkaa ole ollut niin laittaisin harpin Kajaaninlinnasta 50 km - 130 km Itään niin, että mennään Kajaaninlinnasta kulmassa 75 itäpohjoiseen ja eteläpohjoiseen, jolloin itään jää melko suuri alue etsittäväksi. Voi nimittäin olla, että alkuperäinen yksikkö olisi ollut 10 peninkulmaa, josta Christfrid muutti sen vastaamaan ruotsalaista yksikköä 10 mil. 1 peninkulma oli ensin vain noin 6km ja myöhemmin se muuttui 10,688 km eli vastaamaan 1 miliä. Ja lopulta vain 10 km. Ja sitten pitää ottaa huomioon epätarkkuudet, koska muinoin matkat tehtiin osin jokia pitkin, osin metsä- tai lehmipolkuja pitkin, jotka eivät menneet suoraan.

Sitten valitsee vain vuoren näköiset alueet alueelta. Pitkäähän tuohon voi mennä.. Mutta varmasti voisi kannattaa. Ja olen ajatellut, että tuolloinen linna on ollut puinen linna, ei kivinen, joten linnan perustuksia pitää etsiä.. Jokin mäkilinnahan se..

On siis huomattava, että Hiiden linnalla ei tarkoiteta Kajaaninlinnaa, sillä juuri Kajaaninlinnasta ilmoitetaan linnan sijaitsevan itäänpäin.

Vanhassa kartassa on outo linna nimeltään Korelenbourgh. Karjalanlinna. Karjalanlinnoja oli kaksi vanhempi ja uudempi. Uudempi tarkoittaa Kajaaninlinnaa. Käkisalmen linna ei ole tässä tarkastelussa edes mukana.

http://iorbock.com//ekirjasto/kainuunsa ... n-linna-1/

Mutta venäläiset lähteet puhuivat Karjalan linnasta Oulun varrella jo aikaisemminkin. Ne mainitsevat nimittäin jo 1300-luvun lopulla kahdesti linnoituksen tai linnoituksia, jotka sijoittuvat Kainuun-Pohjanlahden seuduille: vuonna 1375 mainitaan uusi linna Seitsemänkymmenen Karjalassa ja vuonna l377 linna Oulun varrella. Oulun varsi tarkoittanee vanhaa, tärkeää vesireittiä Laatokalta Kajaanin kautta Pohjanlahdella, jota sekä kainulaiset että karjalaiset vanhastaan käyttivät.

1370-luku puolestaan liittyy Bo Joninpoika Gripin valta-aikaan, jolloin suoritettiin kautta Suomen mittavia linnoitustöitä, mm. Raaseporin linnan rakennustöitä Länsi-Uudenmaan Snappertunassa. Tältäkään ajalta ei ole säilynyt ruotsalaisten tietoja Kajaanin linnasta. Mutta toisaalta – ei ole säilynyt tietoja Raaseporinkaan rakennusvaiheista.
Kvenlandia ja kainulaiskuninkaat

Vaikka Kajaani onkin sijainnut erämaiden keskellä, on sen kautta kulkenut merkittäviä kulkureittejä kuten Pohjanlahden ja Vienanlahden välinen vesireitti sekä Pohjanlahden ja Laatokan välinen vesireitti. Näitä pitkin ei voitu kuljettaa painavia rahteja mutta kevyitä veneitä tavaroineen kylläkin.

Tällaisia kauppavenekuntia on mm. Olaus Magnus kuvannut Carta Marinassa vuonna 1539.

Tämä seutu on myös hyvin tunnettu skandinaavisissa saagoissa; se on Kajaanien maa, Kvenlandia, joka kuului Suomeen. Norjalaiset viikingit tekivät säännöllisiä matkoja pohjoista meritietä pitkin Vienanmerelle ja Vienanlahdelle (Kantalahdelle) muinaiseen Bjarmiaan, joten on luonnollista, että he tunsivat myös tämän seudun sisämaan oloja. Esimerkiksi 1230-luvulla kirjoitetussa Egilin saagassa kerrotaan Kvenlandian kuninkaasta Faravidista.

Olisi hyvin houkuttelevaa yhdistää myöhäiskeskiaikaiset tiedot itsenäisestä pohjoisesta Karjalasta eli Kainuusta ja sen keskuslinnasta ja toisaalta keskiajalla kirjoitettujen skandinaavisten saagojen tiedot kainulaiskuninkaista – kuningas ei ollut tuolloin Suomessa suinkaan tuntematon arvohenkilö. Kajaanin linnasaaren historia ulottuisi silloin 1200-luvulle saakka, kainulaiskuninkaiden aikaan!

Siis.. Todellakin.. Jossain siellä on linna, jota ei vielä ole löydetty.. Se, mistä varhaisimmat skandinaaviset ja venäläiset lähteet kirjoittavat. Se on tietenkin tuhottu ja todennäköisesti suurin osa aarteista varastettu valtausten yhteydessä... mutta jotain pientä silti saattaisi löytyä.

Muistetaanhan että juuri 1300-luvulla savolaiset ilmestyvät Suomen puolelle ja he lähtivät länteen.. Aluksi he asuivat Venäjän puolisessa Karjalassa, moni Kannaksella ja Laatokan rannoilla. Aivan sama juttu on ollut Venäjän Vienankarjalaisten kohdalla. Bjarmit olivat sama kuin suomalaiset. Heillä oli Jomale -patsas.. kultainen sellainen.

Tästä kirjoitti Othere kirjoituksissaan. Kristinuskon tulo Bjarmiaan (Viena) tuhosi kaikki todisteet.. Sillä pakanoiden pyhät paikat olivat samalla kuninkaallisten paikkoja. Stefan Permiläinen perusti luostareita alueille, joissa esi-isämme asuivat.. Pohjois-Venäläiset ovat meille sukua, vaikka ovat vaihtaneet kielensä slaavilaiseksi.

Löytyisikö kadonnut kuningaskunta sieltä, mihin Christfridin kirjoituksessa viitataan ?

rc[/quote]

Sotkamossa on kuulemma Hiidenlinna, Hiidenlammen vieressä. Näyttäisi valokuvien perusteella paikalta, jota on helppo puolustaa.
http://www.sll.fi/yhdistykset/sotkamo/arkisto.html

Utajärven linna ei ole ollut Hiiden linna, sillä se ei sovi kuvaukseen itäisestä positiosta suhteessa Kajaaninlinnaan. Se onkin saattanut olla jonkin niistä kolmesta veljeksestä rakentama, joista yksi oli Soini ja muiden nimet ovat unohtuneet. http://www.kirjastovirma.net/utajarvi/linna/

Tuokin kannattaisi tarkistaa.. On ilmeisesti Heinämäellä..
http://koti.kainuu.com/kpokyla/nahtavyydet.html
Eniron kartalla tarkasteltuna saadaan nykyteitä pitkin Heinämäkeen 57 km.
Jos siis alkuperäinen mitta on 10 peninkulmaa, niin siellä se on !!!

http://www.eniro.fi/kartta/?routeTo=Hei ... om=kajaani

Uskon "Väinämöisen Karjalan" sijoittuneen pääosiltaan nykyisen Venäjän aueelle. Harmillista, koska se einaa, että sinne ei noin vain lähdetä tutkimaan. :/

Mutta. Tällaisia löytöjä on dokumentoituna Petroskoin museossa:

Kalmisto. Ajoitettu 800 jkr. (jos oikein muistan)

Kalmistossa oli 3 kerrosta. Tässä alimmasta kerroksesta löytynyt 215 senttinen vainaja. Samassa hautuumaassa oli useita erityisen pitkiä naisia ja miehiä, joista pisin nainen oli 185cm.

Vainajat oli haudattu tuohiarkuissa.

Kalevalan luomiskertomuksessahan puhutaan sotkan munista ja kuinka ne tippui veteen.
Olisiko joku alkuperäinen kyläkompleksi tuhoutunut esim meteoriitin aiheuttamassa tai muussa tulvassa, jonka jälkeen selviytyjät joutuivat evakkoon perustaen uusia kyliä/hallintokeskuksia.
Sotkasta tulee helposti mieleen tuo Sotkamo..

savometalli kirjoitti:Kalevalan luomiskertomuksessahan puhutaan sotkan munista ja kuinka ne tippui veteen.
Olisiko joku alkuperäinen kyläkompleksi tuhoutunut esim meteoriitin aiheuttamassa tai muussa tulvassa, jonka jälkeen selviytyjät joutuivat evakkoon perustaen uusia kyliä/hallintokeskuksia.
Sotkasta tulee helposti mieleen tuo Sotkamo..

Eihän sitä koskaan tiedä!

En ole päässyt Sotkamossa käymään, enkä alueesta tiedä muutakaan, mutta tiedän yhden kraaterijärven, jonka keskellä on vanha uhrikivi. Se "ulvoo" pohjoistuulella. Paikasta tulee heti minulle mieleen Antero Vipunen. Voin kuvitella tietäjien aikoinaan uhranneen siellä, kenties kiveltä neuvoa kysyessään.

tuo neonvihreä sammal kasvaa eloperäisestä aineksesta (esim. kusesta ja verestä). Onkohan kiveä yritetty syöttää paljonkin, ja millä?

Itse ajattelisin vanhan ajan kulku uria ja mahdollisia kylien ja linnojen sijaintia logistiikka lähtöisesti. Vesireitit olivat tärkeitä kulku uria niin kesäisin kuin talvisin.

Linnoitukset tehtiin varmaan hallitseviin maastonkohtiin vesireittien välittömään läheisyyteen.
Joku pakolinna taas voi sijaita vaikka suon keskellä tai muutoin logistisesti vaikeassa paikassa jonne ei vainolainen helpolla pääse.

Pieliseltä Sotkamoon kulkureitti on helppo. Sitä Simo Hurttakin käytti.. jokireitti Valtimo- Rumo- Saviaho- Kiantajärvi.
Kannattaa tsekata reitin paikannimet.. Mielenkiintoista historiaa sinne varmaan kätkeytyy.

Oiskohan ihan luonnon aikaansaama!

Reitti on toki ihan luonnon muovaama mutta niitähän sitä nimenomaan ennen käytettiin.

Edit. Mutta esim Puukarissa on voinu Rosvonhodussa käydä yhdelle jos toiselle kalpaten..
Vallitukset näkyvät vieläkin TIF kuvassa..
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A72%7D%5D

Jo Novgorodin vallan ajalla karjalaiset olivat kehittäneet uuden tulolähteen suolan valmistuksesta merivedestä keittämällä sekä suolakaupasta etelään. Merivettä johdettiin mahdollisimman syvältä ontoilla puuputkilla rannalle rakennettuihin leveisiin ja mataliin rauta-altaisiin, joissa vesi haihdutettiin pois keittämällä ja saatiin suolaa. Ruotsalainen Olaus Magnus kertoo Pohjoisten kansojen historiassa 1500-luvun puolivälissä, miten pohjoisessa suolaa valmistettiin. Tekniikka tunnettiin hyvin Vienan meren rannikolla, missä asiakirjat 1560-luvulla kertovat parhaina aikoina toimineen noin 180 suolankeittämöä eli varnitsaa.

Varnitsassa oli tavallisesti kaksi seppien takomaa laakeaa suolapannua, joista toisen alla paloi aina tuli, silloinkin kun toista tyhjennettiin ja täytettiin. Saksalainen Venäjällä matkaillut pikkuaatelinen kertoo muistelmissaan, että talvisin 2000 hevosta rahtasi Vienan mereltä suolaa rekikuljetuksena Venäjälle. Vaikka tieto voi olla liioitteleva, pidettiin Vienan suolatuotantoa tärkeänä, mainitaanpa Vienan suola kauppatavarana 1600-luvulla Kajaaninkin markkinoilla.

Olisikohan "Sampo" ollut tällainen "Varnitsa", jossa kallisarvoista suolaa valmistettiin? Sampo muistuttaa minusta sanaa "sammio". Wikipediakin sanoo: "Sammio on suurikokoinen, avoin, soikean tai pyöreän muotoinen säilytysastia. Yleensä sammiot valmistetaan puusta, metallista tai betonista. Viinin- ja oluentuotannossa sammioita käytetään tynnyrien ohella juomatuotteiden käyttämiseen ja säilyttämiseen."

Orava kirjoitti:Jo Novgorodin vallan ajalla karjalaiset olivat kehittäneet uuden tulolähteen suolan valmistuksesta merivedestä keittämällä sekä suolakaupasta etelään. b."

Tääl ei merivettä ollut joten suola oli ostotavaraa ja kallista!

iron maden kirjoitti:
Orava kirjoitti:Jo Novgorodin vallan ajalla karjalaiset olivat kehittäneet uuden tulolähteen suolan valmistuksesta merivedestä keittämällä sekä suolakaupasta etelään. b."
Tääl ei merivettä ollut joten suola oli ostotavaraa ja kallista!

Ja karjalaisilla oli myös kultaa.

Uskon heidän olleen tuhon aikaan hyvinkin "varakkaita".

"Tietoja karjalan rautakaudesta" kirjan lopussa on hieno kuvaluettelo Käkisalmen alueen hautalöydöistä. Niistä voi päätellä, että alueella asui noin tuhat vuotta sitten hyvin varakasta ja taitavaa väkeä. Pronssilla koristettujen puukontuppien tyyli oli selvästi monimutkaisempi verrattuna esimerkiksi viikinkien käyttämiin. https://fi.pinterest.com/pin/464855992763422516/ Tuossa myös piirros jonkun haudan esineistä: https://fi.pinterest.com/pin/464855992763446248/

Olen itse miettinyt että Sampo olisi voinut olla ihan kauppapaikka. Siellä suola, vilja ja hopea olisivat vaihtaneet omistajaa. Sitten kalevalaiset olisivat lähteneet valloittamaan sitä mutta sotaretki meni pieleen. Tuo suolan tuotanto tuo uuden ulottovuuden, ehkä Sampo olisi voinut olla myös joku hyvä alue jossa suolan tuotannon lisäksi vilja olisi kasvanut hyvin, hopeaa olisi sitten saanut maksuksi niistä.

Pitää myös muistaa ettei se tarujen Pohjola ollut välttämättä pohjoisessa, onhan se voinut olla ihan paikan nimi, jossa kuningatar piti valtaa.

Orava kirjoitti:Uskon "Väinämöisen Karjalan" sijoittuneen pääosiltaan nykyisen Venäjän aueelle. Harmillista, koska se einaa, että sinne ei noin vain lähdetä tutkimaan. :/

Mutta. Tällaisia löytöjä on dokumentoituna Petroskoin museossa:

Kalmisto. Ajoitettu 800 jkr. (jos oikein muistan)

Kalmistossa oli 3 kerrosta. Tässä alimmasta kerroksesta löytynyt 215 senttinen vainaja. Samassa hautuumaassa oli useita erityisen pitkiä naisia ja miehiä, joista pisin nainen oli 185cm.

Jos en väärin muista, niin tämä kalmisto, mistä jättiläinen oli kaivettu oli Kontokin kalmisto Kostamuksen lähellä. Kuhmon tasalla siis, rajan toisella puolella.

Vainajat oli haudattu tuohiarkuissa.

Astalo kirjoitti:"Tietoja karjalan rautakaudesta" kirjan lopussa on hieno kuvaluettelo Käkisalmen alueen hautalöydöistä. Niistä voi päätellä, että alueella asui noin tuhat vuotta sitten hyvin varakasta ja taitavaa väkeä. Pronssilla koristettujen puukontuppien tyyli oli selvästi monimutkaisempi verrattuna esimerkiksi viikinkien käyttämiin. https://fi.pinterest.com/pin/464855992763422516/ Tuossa myös piirros jonkun haudan esineistä: https://fi.pinterest.com/pin/464855992763446248/

Kumma, ettei mitään samanlaista ole löydetty Suomen puolelta. :/ Sama linnavuorten suhteen. Ihan rajan toisella puolella niitä on tiedossa jo kymmenittäin! Tuskin historia loppuu siihen mistä Suomi alkaa, vaan tällaisetkin upeat löydöt tällä puolen rajaa vain odottavat löytäjäänsä. Eikun etsimään!

Ja löytyihän se Kalevala sieltä

Orava kirjoitti:Ja löytyihän se Kalevala sieltä

Tuo kylä tai kaupunki on tainnut olla aiemmin Uhtua, vanha ja kuuluisa keskus noilla seuduin. Nämä kalevalaiset paikannimet ovat siitä hankalia, että niitä löytyy oikeastaan ympäri Suomenniemeä. Selkeitä ovat Imatra, Pisa ja Karjala, Lapistakaan ei oikein tiedä varmuudella mitä aluetta sillä on silloin tarkoitettu. Henkilönimiin perustuvia paikkoja taas löytyy Länsi-Suomesta, nekin voivat olla runojen pohjalta annettuja. Kalevalassa mainittujen paikkojen ja tapahtumien löytäminen ja selvittäminen vaatii tiedon lisäksi myös paljon hyvää tuuria, mutta kaikkihan on mahdollista. Onhan vanhojen kansanrunojen mukaan tehtyjä koruja ja aseitakin löytynyt.

Rautahattu kirjoitti:
Orava kirjoitti:Ja löytyihän se Kalevala sieltä

Tuo kylä tai kaupunki on tainnut olla aiemmin Uhtua, vanha ja kuuluisa keskus noilla seuduin. Nämä kalevalaiset paikannimet ovat siitä hankalia, että niitä löytyy oikeastaan ympäri Suomenniemeä. Selkeitä ovat Imatra, Pisa ja Karjala, Lapistakaan ei oikein tiedä varmuudella mitä aluetta sillä on silloin tarkoitettu. Henkilönimiin perustuvia paikkoja taas löytyy Länsi-Suomesta, nekin voivat olla runojen pohjalta annettuja. Kalevalassa mainittujen paikkojen ja tapahtumien löytäminen ja selvittäminen vaatii tiedon lisäksi myös paljon hyvää tuuria, mutta kaikkihan on mahdollista. Onhan vanhojen kansanrunojen mukaan tehtyjä koruja ja aseitakin löytynyt.

Nii-i. "Louhi" löytyy kyllä joka paikasta, ja samoin "Väinölä" tms. Voisi kenties tutkailla Lönrotin runonkeruumatkaa, ja kartoittaa että missä pain hän on kuullut minkäkin tarinan.

Tietysti tarina on usein sidottu kertomuspaikkaan.

Omat kartoitukeni perustuvat usein ihan mutu-tuntumaan, ja fiilistelyyn. Minulla on aina ollut sellainen tunne, että Kullervo on Tohmajärveltä. xD En tiedä miksi...

Sitten vähän jo päättelykykyyni nojaten ajattelin, että Pohjola voisi olla tuossa, tahi tuossa...tahi tuossa.

Miksikö? No minäpä selostan.

Ensin vetoaisin maantieteellisiin asioihin. Pohjolassa ainakin tarinan mukaan, on olut puita. Tuo vihreä viiva jonka piirsin noin vapaalla kädellä kuvaa linjaa, missä puusto loppuu ja tundra alkaa, noin tuhat vuotta sitten. Mielestäni pohjola ei siis voi olla tämän linjan yläpuolella.
Samalla huomaamme, miten tässä kulttuurikartassa kulttuuri vaihtuu aika selvästi puuston loputtua. Kulttuurilliset asiat ovat muutenkin tärkeitä. Jotta Louhi ja Väinämöinen ovat voineet kommunikoida keskenään, on heidän pystyttävä puhumaan samankaltaista kieltä. Heidän kulttuurinsa muutenkin oli oletettavasti melko samanlainen, muuten ei kauppa - tai toiseen heimoon naittaminen, olisi ollut mitenkään kovin simppeli juttu. Mainittakoon vielä, että tuolla jäämeren rantamilla harjoitettiin mm. karhunpalvontaa aivan samanlaisin menoin, kuin Kalevalassa. Kuttuuriasioiden vuoksi en usko, että Pohjola olisi ollut Pohjanlahden perukoilla,kuten usein ajatellan, vaan nimenomaan täällä jäämeren puolella, jossa on enemmän samankaltaista kulttuuria.
Paikat on sijoitettu lahden pohjukkoihin, ihan vain päätellen siitä, että "Pohjola" ja "pohja" voisi viitata lahden pohjaan. Ennen karttoja maailma nähtiin matkantekijän vinkkelistä niin, että paikat usein kuvailtiin matkanteon kulun mukaan. Esim "kinttumäki" täällä meilläpäin tarkoittaa, että siinä mäessä oli noustava reestä, koska se oli niin jyrkkä. Tämän takia oletan Pohjolan tarkoittavan soutamista lahden pohjaan asti.

Kalevan runossa Väinämöisen päätymisestä pohjolaan koko matka kuvataan melko kivasti ja selkeästi. Tässä pikaisesti kyhätty kuvaelma minun käsityksestäni.

Ajoi Väinölän ahoja, Kalevalan kankahia: hepo juoksi, matka joutui, koti jääpi, tie lyheni. Jo ajoi meren selälle, ulapalle aukealle kapioisen kastumatta, vuohisen vajoumatta.

Tässä mennään sisämaasta meren rantaan. Mutta sitten ajetaan ihan meren aavalle asti? Joko on talvi, tai sitten paikalla on hyvin matalaa, tai kenties jonkinlainen muu maanmuodostuma? Siinäpä lisää selvitettävää, uteliaille.

Olipa nuori Joukahainen, laiha poika lappalainen. .... Siitä vuotti Väinämöistä, saavaksi suvantolaista; .... viikon vuotti, ei väsynyt, ....istuellen ikkunoissa, valvoen vajojen päissä, kuunnellen kujan perällä, vahtaellen vainiolla, ... Vuotteli ulompanaki, talon toisen tuolla puolla: nenässä tulisen niemen, tulikaiskun kainalossa, korvalla tulisen kosken, pyhän virran viertimellä.

Joukahainen siis odotteli jossakin asutusten liepeillä. "Tulinen niemi" voisi viitata kokkopaikkaan. Tulinen koski? Pyhä virta? No siitäpä ottakoon joku selvää!

Mielekiintoista....

loi silmänsä luotehelle, käänti päätä päivän alle; ... Ei ollut iässä pilvi, päivän koite koillisessa: oli vanha Väinämöinen, ...

tästä virkkeestä on pääteltävä, että hän vaani Väinämöistä meren eteläisellä rannalla, pohjoisen sijaan. Näin hän näkee Väinämöisen joko luoteessa tai koillisessa. Runossa mainitaan molemmat.

Siitä vanha Väinämöinen, sormin suistuvi sulahan, käsin kääntyi lainehesen,
Kuten kuvassa jotenkuten olen sen piirtänyt...Seuravaks tahtuu että...

Nousi siitä suuri tuuli, aalto ankara merellä;kantoi vanhan Väinämöisen,uitteli ulomma maasta, noille väljille vesille, ulapoille auke'ille.

Lenti lintunen Lapista, kokkolintu koillisesta....
Selvä tappaus. Linnulle väinö kertoo että..
"Ajoa karautime, suloa meryttä myöten. Niin päivänä muutamana,huomenna moniahana tulin Luotolan lahelle,Joukolan jokivesille: hepo alta ammuttihin, itseäni mielittihin.

Tuossapa pari mielenkiintoista yksityiskohtaa jonkun selvitettäväksi taas.

"Luotolan lahti", ja "Joukolan jokivedet" mistä löytyy?

"Tulipa tuuli luotehesta, iästä iso vihuri; " tämä on aika ristiriitainen tieto, mutta ei se mitään! Jatkamme siitä välittämättä.

Tuop' on kokko, ilman lintu, kantoi vanhan Väinämöisen,viepi tuulen tietä myöten,ahavan ratoa myöten ,Pohjan pitkähän perähän, summahan Sariolahan. siinä itki ja urisi rannalla merellisellä, nimen tietämättömällä,

Tähän loppuu minun aivoitus. En keksi tarkkaan, mihin suuntaan lintu olisi voinut lentää.

Pohjolan neito kuulee Vänämöisen itkun ""Kuulin mie mereltä itkun, poikki joen juorotuksen." Josta Louhi "Otti miehen itkemästä,urohon urisemasta;saattoi siitä purtehensa,istutti venon perähän. Itse airoille asettui,soutimille suorittihe;souti poikki Pohjolahan,viepi vierahan tupahan. "

Tästä vedän johtopäätöksen, että Pohjola ei ole meren rannassa, vaan sisämaassa, ehkä jonkin joen suistossa.

Jokohan tuosa riittää mielikuvitusta.

Olkaa ihmeessä eri mieltä ja pistäkää näkemyksiä!

Täytyy yrittää tässä yövuoron jälkeisessä koomassa heittää tähän jotain omia näkemyksiä.

Metsäraja on ollut aina voimakas kultturiraja, 1800-luvulla tutkijat kertoivat vuorokauden mittaisista menoista, jotka piti suorittaa siirryttäessä tundralta metsäalueelle ja päinvastoin. Näistä menoista ei ole mainintaa Kalevalassa, joten runot ovat luultavasti syntyneet suomensukuisten ja kieltä ymmärtäneiden metsäalueella. Pitäisi vain yrittää selvittää jos mahdollista, mikä tuo alue on eri aikoina ollut.

Jos sitten yrittää sijoittaa Pohjolaa itään, voisi yhtenä ehdokkaana olla Bjarmia. Alue sijaitsi Vienanmeren ja Jäämeren alueella, väestön arvellaan olleen suomensukuista. Kuolan alue on nykyään puutonta, mutta lämpökaudella sielläkin kasvoi metsiä. Seudusta on mainittu 800-luvulla syntyneessä Ottarin saagassa, jossa viikingit purjehtivat alueelle. Muissa saagoissa on myös tarina kuninkaantyttären ryöstöstä ja taistelusta bjarmien kanssa. Tarina muistuttaa huomattavasti Sammon ryöstöä ja on arveltu, että niillä on sama alkujuuri. Bjarmia tyhjeni 1200-luvulla karjalaisten ja novgorodilaisten tultua sinne sekä mongolien tuhottua kauppayhteydet.

Kolmas asia mikä pistää itselläni silmään on Joukahaisen lappalaisuus ja Väinämöisen suvantolaisuus. Onko tässä sitten jäänne kahden eri väestö- ja elinkeinoryhmän kilpailusta? Ts. metsästäjä/kalastaja/kaskenpolttajien ja paikallaan pysyvien maanviljelijöiden välisestä kahinoinnista hyvistä alueista? Tämä on mahdoton selvittää mutta jotain viitteitä se voi antaa.

Itse katsoisin etteivät tapahtumat kovin laajalla alueella ole tapahtuneet, koska pitemmistä siirtymisistä ja niiden aikana tapahtuneista asioista ei kerrota. Lisäksi puhutaan pääsääntöisesti henkilöistä eikä isommista retkikunnista muita kuin ryöstön yhteydessä.
Näin ollen ei varmaan hirveän laajoilla alueilla ole tohuttu.
Isompi järvi voi hyvinkin olla kuvattu mereksi kokonsa puolesta.

Pitäisi pistää nuo kaikki tunnistettavat paikannimet karttapaikan hakuun ja etsiä kuviota.
Jos ei sillä lähde niin kokeilla sanamuunnoksia.

On tietty hyvä muistaa että Kalevala kattaa vain pienen osan kaikista kertomuksista ja niiden eri muodoista, ja on hioutunut nykyisten kansien väliin omalla tavallaan alkuperäistä kerrontaa mukaellen. Pitäisi lukea ihan per*eleesti että pääsisi todella jyvälle yksityiskohdista sun muusta. Itsellä on tietty intoa, mutta ei paljonkaan aikaa juuri nyt. Ehkä kesällä...

Joukahainen on mielenkiintoinen hahmo sinänsä, että häntä tosiaan kutsutaan lappalaiseksi moneen otteeseen. Hän kuitenkin mittelee miekalla, ja on selvästi asettunut aloilleen - ei siis perinteinen nomadi-lappalainen. Hänellä on rikkauksia vaikka muille jakaa, mutta hänen suvustaan ei paljoa Kalevalassa kerrota. Tässä kenties yksi aarre lisää löydettäväksi.

Kannatta lukea ihan vain wikipediaakin välillä https://fi.wikipedia.org/wiki/Joukahainen

aarremaanalla.com

kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?

Re: kalevalaiset aarteet, löytyisikö perimätiedon avulla ?