Menettely räjähteitä kohdattaessa
Lähetetty: 09 Heinä 2012, 17:42
Poliisin kanssa juteltiin menettelystä silloin kun räjähteitä tulee vastaan.
Uusien määräysten mukaa puolustusvoimat ei suoraan tule paikalle, vaan homma etenee poliisin kautta.
-Ei kosketa räjähteeseen.
-Merkitään ja eristetään paikka.
-Soitto 112 (tai poliisille suoraan)
-Poliisi kirjaa ilmoituksen ja ilmoittajan yhteystiedot, paikan jne. ylös.
-Löytäjän pitää pitää huoli, että sivulliset eivät eksy räjähteen lähelle eli päivystettävä paikalla kunnes virkavalta tulee paikalle ELLEI poliisi anna lupaa poistua paikalta.
-Poliisi käy paikalla varmistamassa että kyseessä on todellakin räjähde ja kuvaa sekä eristää kohteen.
-Poliisi tekee puolustusvoimille virka-apupyynnön raivaamisesta.
-Puolustusvoimat tuhoaa räjähteen paikanpäällä tai kuljettaa sen pois.
"Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisista ammuksista suuressa osassa käytettiin helposti valmistettavaa, tehokasta ja suhteellisen vakaata räjähdysainetta kutsumanimeltä "amatoli" (http://en.wikipedia.org/wiki/Amatol).
Amatolissa on sellainen ikävä puoli, että ajanmyötä se alkaa konsentroitumaan, eli neste alkaa erottua kiinteistä osista ja siinä missä alkuperäinen tuote oli vakaata, voi konsentroitunut amatoli laueta pelkästä liikkeestä tai jopa pelkästään altistumisesta hapen kanssa. Eli kranaatti voi lauta siitä, kun sitä LIIKUTETAAN tai se nostetaan VEDEN PINNALLE tai kaivetaan ESILLE vetisestä/savisesta maasta.
Amatoliräjähteiden kanssa ei siis tarvita välttämättä mitään "purkamista" tai "kolauttelua", räjähde voi laueta pelkästä liikkuttelusta tai esille kaivamisesta/nostamisesta.
Toinen syy laukeamattomien räjähteiden vaarallisuudelle ovat vanhentuneet ja/tai vialliset sytyttimet. Se, ettei räjähde ole lauennut alunperin, on jo merkki siitä että sytytin on ehkä ollut viallinen. Sen lisäksi, että viallinen sytytin voi jo itsessään laueta liikuttamisesta, myös niissä käytetyt "eksoottisemmat", ja alunperinkin epävakaammat, räjähdysaineet voivat ajan myötä konsentroitua ja muuttua ERITTÄIN herkiksi laukeamaan LIIKUTTAMISEN tai HAPEN vaikutuksesta.
Erityisesti vanhat venäläiset raskaan heittimistön kranaatit ovat lähes poikkeuksetta amatolitäytteisiä."
e: lisäsin tekstiä.
Uusien määräysten mukaa puolustusvoimat ei suoraan tule paikalle, vaan homma etenee poliisin kautta.
-Ei kosketa räjähteeseen.
-Merkitään ja eristetään paikka.
-Soitto 112 (tai poliisille suoraan)
-Poliisi kirjaa ilmoituksen ja ilmoittajan yhteystiedot, paikan jne. ylös.
-Löytäjän pitää pitää huoli, että sivulliset eivät eksy räjähteen lähelle eli päivystettävä paikalla kunnes virkavalta tulee paikalle ELLEI poliisi anna lupaa poistua paikalta.
-Poliisi käy paikalla varmistamassa että kyseessä on todellakin räjähde ja kuvaa sekä eristää kohteen.
-Poliisi tekee puolustusvoimille virka-apupyynnön raivaamisesta.
-Puolustusvoimat tuhoaa räjähteen paikanpäällä tai kuljettaa sen pois.
"Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisista ammuksista suuressa osassa käytettiin helposti valmistettavaa, tehokasta ja suhteellisen vakaata räjähdysainetta kutsumanimeltä "amatoli" (http://en.wikipedia.org/wiki/Amatol).
Amatolissa on sellainen ikävä puoli, että ajanmyötä se alkaa konsentroitumaan, eli neste alkaa erottua kiinteistä osista ja siinä missä alkuperäinen tuote oli vakaata, voi konsentroitunut amatoli laueta pelkästä liikkeestä tai jopa pelkästään altistumisesta hapen kanssa. Eli kranaatti voi lauta siitä, kun sitä LIIKUTETAAN tai se nostetaan VEDEN PINNALLE tai kaivetaan ESILLE vetisestä/savisesta maasta.
Amatoliräjähteiden kanssa ei siis tarvita välttämättä mitään "purkamista" tai "kolauttelua", räjähde voi laueta pelkästä liikkuttelusta tai esille kaivamisesta/nostamisesta.
Toinen syy laukeamattomien räjähteiden vaarallisuudelle ovat vanhentuneet ja/tai vialliset sytyttimet. Se, ettei räjähde ole lauennut alunperin, on jo merkki siitä että sytytin on ehkä ollut viallinen. Sen lisäksi, että viallinen sytytin voi jo itsessään laueta liikuttamisesta, myös niissä käytetyt "eksoottisemmat", ja alunperinkin epävakaammat, räjähdysaineet voivat ajan myötä konsentroitua ja muuttua ERITTÄIN herkiksi laukeamaan LIIKUTTAMISEN tai HAPEN vaikutuksesta.
Erityisesti vanhat venäläiset raskaan heittimistön kranaatit ovat lähes poikkeuksetta amatolitäytteisiä."
e: lisäsin tekstiä.