aarremaanalla.com

Aina ei ymmärrystä riitä kotijoukoilta. Toki olen omalla kohdallani useinkin huomannut saman asian että ei sitä ymmärrystä riitä, mutta nyt se näyttää olevan välillä aivan lopussa. Oon jo alkanut epäillä, että onkohan meirän vesijohtovedes jotakin mikä aiheuttaa vaimolle tällaisia ongelmia ko. lajia kohtaan vai saattaako kuitenkin olla kyseessä jonkinmoinen LAJITYYPILLINEN käyttäytyminen.

Piippailen pääasiassa ilta/yöaikaan kun saan lapset yöpuulle tai vaihtoehtoisestiotan pojat mukaan puistoon "mukavalle" puistopäivälle Kotihommista ainoastaan siinäpois etten oo notkumas kalja käres sohovalla tai makoilemas rouvan viäres.

Sillä tais mennä hermot kun lyhyen ajan sisään tuli postissa kolme piipparia ja kokoajan taitaa jotain pakettia olevan tulossa.

"annakko p*llua vai lähärenkö piippailemahan" -> pakkas perkules oikeen eväät mukaan

jos mulla olis emäntä niin jo koittais vaikiat ajat.
Nyt kylppärissä toimii roskien erottelukeskus, ainua pöytä täyttyy mahottoman hienoista aarteista, tiskipöyällä pulputtaa sitruunahapot ja etikka, partsilla lojuu elektrolyysin maustamat mustat sopat...

Kun palajan saalistusretkeltä niin lajittelu kylppärissä, rojut ämpäriin ja muut kamat lavuaariin jossa odottaa vesikylpy. Saippualla ja hammasharjalla puhistus jokaiselle asineelle. Siinä saattaapi seinät saaha mutaisen roiskeen jos toisenkin kun on intoa päästä tutkimaan roippeita tarkemmin.

Tirehtoori kirjoitti:Aina ei ymmärrystä riitä kotijoukoilta. Toki olen omalla kohdallani useinkin huomannut saman asian että ei sitä ymmärrystä riitä, mutta nyt se näyttää olevan välillä aivan lopussa. Oon jo alkanut epäillä, että onkohan meirän vesijohtovedes jotakin mikä aiheuttaa vaimolle tällaisia ongelmia ko. lajia kohtaan vai saattaako kuitenkin olla kyseessä jonkinmoinen LAJITYYPILLINEN käyttäytyminen.

Piippailen pääasiassa ilta/yöaikaan kun saan lapset yöpuulle tai vaihtoehtoisestiotan pojat mukaan puistoon "mukavalle" puistopäivälle Kotihommista ainoastaan siinäpois etten oo notkumas kalja käres sohovalla tai makoilemas rouvan viäres.

Sillä tais mennä hermot kun lyhyen ajan sisään tuli postissa kolme piipparia ja kokoajan taitaa jotain pakettia olevan tulossa.

"annakko p*llua vai lähärenkö piippailemahan" -> pakkas perkules oikeen eväät mukaan

Minulla oli tuon variaatio: äiti ei ymmärrä. Jäpätti aikanaan paljosti. Mutta kun arvostettuja löytöjä alkoi tulla niin muuttui ääni kellossa. Nykyään "meidän poikapa..."

Kyllä se taitaa olla se lajityypillinen käyttäytyminen. Joku kromosoni on vain naisilla puutteellinen tai ylikehittynyt! En ole koskaan kuullut miehistä jotka moittiis tätä lajia vaan kaikki keiden kanssa puhuu ovat kuin pikkupojat korvat höröllä

Pisteet lajityypilliselle käyttäytymiselle.

pee tee kirjoitti:jos mulla olis emäntä niin jo koittais vaikiat ajat.
Nyt kylppärissä toimii roskien erottelukeskus, ainua pöytä täyttyy mahottoman hienoista aarteista, tiskipöyällä pulputtaa sitruunahapot ja etikka, partsilla lojuu elektrolyysin maustamat mustat sopat...

Kun palajan saalistusretkeltä niin lajittelu kylppärissä, rojut ämpäriin ja muut kamat lavuaariin jossa odottaa vesikylpy. Saippualla ja hammasharjalla puhistus jokaiselle asineelle. Siinä saattaapi seinät saaha mutaisen roiskeen jos toisenkin kun on intoa päästä tutkimaan roippeita tarkemmin.

Aika tasan menee samalla kaavalla. Hapot ja etikat olen tosin jättänyt jo pois kuvioista. Auton takakontissa säilyy sitten kaikki raudat ja roskat

Itselläni on tilanne se, että vaimo ymmärtää harrastuksen mielenkiinnon mutta kuitenkin jaksaa napista tähän tyyliin:

"Millon sinä tuot sen HIENON kultasormuksen tai kaulaketjun mulle, ku nuin kalliin vekottimen oot hankkinu???"
(kuuluu ilmeisesti naisten vakiovarustukseen tällainen valitusmoodi?)

Voi meitä...

Minulla taitaa sitten olla joku luonnonoikku tai muuten pilalle mennyt versio kotona...
Kun kauniimpi osapuoli kulkee piipparin kanssa mukana pelloilla ja rannoilla.
Vaikka kyllä se taisi eillen napista jotain hiekasta suihkun lattialla

teme75 kirjoitti:Minulla taitaa sitten olla joku luonnonoikku tai muuten pilalle mennyt versio kotona...
Kun kauniimpi osapuoli kulkee piipparin kanssa mukana pelloilla ja rannoilla.
Vaikka kyllä se taisi eillen napista jotain hiekasta suihkun lattialla

Emmä ny tuatakaan haluaasi että kulukis harrastuksiski peräs.

Antaa vaan harrastaa rauhas

Näyttää niitä luonnonoikkujakin olevan. Ei vaan onhan se ihan kiva jos rouvan kans sama harrastus..

teme75 kirjoitti:Minulla taitaa sitten olla joku luonnonoikku tai muuten pilalle mennyt versio kotona...
Kun kauniimpi osapuoli kulkee piipparin kanssa mukana pelloilla ja rannoilla.
Vaikka kyllä se taisi eillen napista jotain hiekasta suihkun lattialla

Nyt vaan hommaatte samanlaiset tuulipuvut molemmille...

Harrastushan täytyy olla jokaisella jonkunlainen.

En oikein pystynytkään kuvittelemaan että joku naispuolinen saattaisi halveksua näin jaloa harrastusta Totta maar sitä on joskus kylppari täynnä mutaisia murikkaita, mutta sehän kuulu elämään:) Sitäpaitsi toinen harrastukseni - kalastus - on joskus vielä sotkuisempi. Lyhyesti - vaikka emäntälläni puuttuu kokonaan kiinnostus siihen maan tonkimiseen (lue: arkeologiaan) niin eihän se koskaan mainitse mitään eikä tuskin edes ajattele

Mutta näille kenellä on ongelmia: ratkaisu on perinteinen - kukat ja korut tuliaisina:) Varsinkin korut ja varsinkin omista löytöistä (saipas allekirjoittanut taas omaa kauppaa mainostaa )

Andave kirjoitti:Harrastushan täytyy olla jokaisella jonkunlainen.

Sitäpaitsi toinen harrastukseni - kalastus - on joskus vielä sotkuisempi. )

Onhan tämä paljon siistimpi ja hajuttomampi harrastus kuin kalastus... Jos metrinen hauki unohtuu viikoksi kylppärin lattialle niin enempi tulee sanomista

Jani.T kirjoitti:

teme75 kirjoitti:Minulla taitaa sitten olla joku luonnonoikku tai muuten pilalle mennyt versio kotona...
Kun kauniimpi osapuoli kulkee piipparin kanssa mukana pelloilla ja rannoilla.
Vaikka kyllä se taisi eillen napista jotain hiekasta suihkun lattialla

Nyt vaan hommaatte samanlaiset tuulipuvut molemmille...

Kyllä tässä on onnenpojasta kysymys. Mahtavaa jos vaimo ymmärtää tämän hiukan oudon mutta väkivallattoman ja opettavaisen harrastuksen sisimmän. Mulla on täällä muutamia tuttuja pariskuntia. Joillakin on yhteinen harrastus lähtenyt alkuun vaimon historiankoulutuksesta/-kiinnostuksesta. Valitettavasti sitä usein tulee outoja erimielisyyksiä. Mutta mies tai nainen. Minulla on kavereita joilla on ihan muut harrastukset. Pitävät outona harrastusta "millä ei tienaa mitään". . Outo ajatus sekin on tarkemmin asiaa ajatellen. Luulen että jopa perhe-elämää ajatellen tässä harrastuksessa oppii hallitsemaan turhautumista liki paremmin kuin missään. 100 roskaa ylös ja yksi kolikko sen jälkeen on ihmeellisen ilon aihe. Ja koko ajan jokaisen signaalin tulkinnassa on se positiivinen ajatus että ...entäs nyt? Minä luulen että metallietsijöitä ei paljon löydy itsemurhatilastoissa. Jonkun pitäisi tutkia se kun tarkemmin ajattelen.