Sivu 1/1
Näin ne asenteet muuttuvat muuallakin.
Lähetetty: 07 Kesä 2012, 23:26
Kirjoittaja karhu72
Lähetetty: 08 Kesä 2012, 23:04
Kirjoittaja karhu72
Suomeksi jotenkin näin.
Muinsuskaitsjad ja "pahan arheoloogideks» mainittavista hobidetektoristid yhdistivät Tarton maantien rakentamisen selvinnyt muinaisessa asuinpaikat ensimmäistä kertaa voimansa sisustan löytyvät tulokset paljastaa.
Tallinna-Tartto-maantien toisen suunnan rakentaminen pysähtyi helmikuussa sen jälkeen, kun tie 31 kilometrin ennen Kolu risteyksen huomasi paikallinen asukas tee vierestä pellolta potikilde ja otteita antiikin metalliesineistä. Tiedot keksinnöstä tuli muinsuskaitsjateni hieman ennen kuin puujuuri poistavat kaivinkoneet leiupaiga ylös kynnettävä tulivat.
«Se on muinaisajan lopusta peräisin paikkakunnan reuna-alueista ja tähän mennessä olemme löytäneet yksi tai kaksi kotitaloutta,» kertoi meneillään olevan tutkinnan tuloksia arkeologi ja Tallinnan yliopiston numismaatikko Mauri Kiudsoo. Muinaisten talojen sijainneista ei ole vielä selvinnyt harvoista potikilde, metallripatsite otteita, sõlgesid ja jotkut myöhemmin saatuihin ruotsi öörid ja venäjä kolikot. Arheoloogidele saivat ansaitsemaansa huomiota myös taloissa ollut kerisahjud, jonka sijainti ennen tien rakentamisen jatkamista vahvistettiin.
13. luvulle kuuluva havainto ei ollut yllätys, sillä hieman kauempana sijaitsi muinasaegne Säule kylä, jonka Tanska munkit mainitsivat muistiinpanoissa jo 1219. vuonna. «Muutamia havaintoja on todella erinomainen, sillä jos siellä olisi ollut myöhemmin kylä, olisi muinaisten jäännökset myöhemmän rakennustoiminnan todennäköisesti rikottu,» oli Kiudsoo.
Tärkeää ajansäästö
Museoviraston ylitarkastajia Armin Rudi mukaan tarkoittaa havainto uutta tietoa siitä, missä ihmiset antiikin sijaitsivat ja miten elivät. «Historiallista tai tieteellistä arvoa ei niinkään ne muutamat havainnot, vaan tieto siitä asuinpaikasta.»
Kaiken tämän perusteella ei pitänyt suojelu koota arkeologien joukkuetta, eikä sulkea kuukausiksi tee-rakennetta. Ensimmäistä kertaa toteutettiin viime vuonna voimaan muinsuskaitseseadust, joka velvoitti metallinilmaisijat hobiarheolooge osallistuttava koulutukseen ja saada toimintaansa kansallisen luvan. Sen jälkeen ne voidaan sisällyttää hakuun valtion muinsusaladel.
Parinkymmenen kutsunut detektoristil lastin laitteiden kanssa tutkia põlluharimise aikana sekoitettu kulttuurikerros ja lisäksi siirtoa harjoittivat selvinnyt säilmetega jo arkeologit. «Detektoristide käyttö perusteli itseäni täysin,» oli Rudi.
Heritage ja detektoristid ei kuitenkaan ole aina keskenään toimeen. Vasta vuonna 2008. tekivät vuonna tutkijat, muinsuskaitsjad ja arkeologit tuolloiselle kulttuuriministerille käännetään, että metallinpaljastimet käyttävien "mustien arkeologien» tekemä vahinko on saavuttanut katastrofaalisen tason. «Havainnot eivät pääse tutkimuslaitoksista ja museoihin, vaan löytävät paikkansa erakollektsioonides, antikvariaatides ja ulkomaisten huutokaupoissa,» oli 52 asiantuntijan vetoomuksessa.
Intohimo harrastus vastaan
Erkki Heinsalu yksi lupa joilla on hobidetektoristidest, jotka muinasasula havaintojen tutkimisessa avuksi kävi. Tällöin ei maksa hänelle palkkaa Museovirasto ja myös löytynyt esineitä ei saa pidättää itsellään.
«Emme todellakaan ei halua. Detektoristid voivat yksinkertaisesti mielenkiinnolla käsitellä hyvin toimivaltaisten henkilöiden johdolla »perusteli Heinsalu oman motivaatoreid. Muinsuskaitseametile on detektoristid mutta hänen mukaansa hyötyä, koska heillä on tekniikka työskentelystä arheoloogidega verrattuna huomattavasti laajemmat tiedot. «Useimmat meistä tekee sen pystyssä koko vapaa-aikaa.»
Kultuuriväärtuslike esineiden laitteiden etsimisen lupa on voimassa tällä hetkellä 74 detektoristile, Virossa niitä eri hyötyinä mutta 200-1000. Heinsalu ei kieltänyt, että on niitä, jotka rikkovat lakia ja havainnot rahaksi tekevät. Sitä ei paranna hänen mukaansa myös uusi laki, koska myös "mustilla arheoloogidel» hyödyttää Museoviraston kurssit suorittaa.