aarremaanalla.com

Terve vaan kaikille. Olen aloitteleva harrastaja ja alla kuvia ensimmäisistä oikeista löydöistä, jos roskia ei lasketa.
Laitteena MineLab X-terra 705 jolla koluttu omaa tonttia läpi ja vähän lähimetsää. Kuvassa oleva piikivi löytyi ihan visuaalisesti omalta kasvimaalta, mutta jännittävä löytö kuitenkin niin laitoin sen näytille tänne.
Piipparilla olen ehtinyt löytää myös kolikoita, erillaisia kiväärinhylsyjä, solkia, korkkeja, yms... roinaa.


Kuvassa linkkari, tupessa oleva puukko ja "enkelin siipi"



Piikivi



Piikivi

Aika erikoisen näköinen piikivi?! Onkohan joku työkalu?

Taurus kirjoitti:Aika erikoisen näköinen piikivi?! Onkohan joku työkalu?

En ole kyllä ennen nähnyt noin isoa palaa. Näkyikö lähistöllä mitään kuopantapaisia massa tai muuta merkkiä muinaisesta asutuksesta?

Siitä se lähtee ja onhan sieltä jo noussut linkkaria ja puukkoakin.

Tervetuloa esso koukuttavan harrastuksen pariin.

Eikö tuolla Loviisassa päin ole iso kasa laivan painokiviä jollain karilla. Ja muistelen että yhden kiven sisällä oli joku vanha esine välimereltä.
Onko paikka lähellä sinun tonttiasi?
Vai pettääkö muistini taas.

Mitenkäs se tuo piikivi,onko sitä ollut Suomen maaperässä vai onko se tuonti kamaa?

Piikiveä ei esiinny Suomen maaperässä, painolastikivinä laivojen mukana tullut
ja löytyy ympäri rannikkoa

Tästä tontilta on 10 kilometriä linnuntietä merenrantaan, tiedä sitten onko merenranta aikanaan ollut täällä asti, ja kivi pudonnut jostain laivasta.
Kasvimaa mistä piikivi löytyi on vanhan savusaunan paikalla. Savusauna purettiin jo -70 luvulla. Kasvimaalle on saatettu myös ajaa maa-ainesta muualta, ja piikivi tullut maan mukana? Mistäpä tietää.
Piikivi istuu aika mukavasti kämmeneen, että sen puolesta sillä olis voinut vaikka jotain hakatakkin.

Mukava lisä piippailussa on ilmainen MineLabin sovellus IPhoneen. Sillä saa merkattua löydöt monipuolisesti talteen. Koordinaatteja myöten.

Kivikauden hemmot hankkivat kivensä Venäjältä ja Keski-Euroopasta.

Taurus kirjoitti:Kivikauden hemmot hankkivat kivensä Venäjältä ja Keski-Euroopasta.

Googletin tuon piikiven myös ja sama tulos.
On niillä kivikautisilla ukoilla ollut pitkät ostosmatkat ennenmuinoin piikiville.

Tervetuloa foorumille, esso
Hyvät löydöt, tykkään etenkin puukosta, jossa hienot tupen helat.
Mitä materiaalia enkelin siipi on?

Tervetuloa minunkin puolestani. Ihan asialliset löydöthän nuo ovat. Siitä kelpaa jatkaa ja laajentaa reviiriä.

Noista piikivistä tuli yleisellä tasolla mieleeni: Omalta pihamaaltani Huittisista, jonne olen hiljattain muuttanut, löytyy mm. simpukankuoria ja selvästi ulkomaisia kiviä. Mökkitontilta taas löytyy erikoisia liuskeita, laavaa ja piikiviä, jotka olen sinne vuosia sitten itse tuonut, kun olen kyllästynyt johonkin ulkomailta tuomaani kivikasaan ja kipannut koristeeksi johonkin. Osa on jo sammalen alla. Pihamaalta ja muualtakin voi vallan hyvin löytyä tällaista uudempaakin perua olevaa kiviainesta. Kaikki ei todista muinaisesta asutuksesta. Sitten ovat tietysti nämä painolastimaat, joihin jo viitattiinkin, piilukon piit, sekä tietysti myös nämä kivikautiset ulkomaantuontia olevat piikivet. Osa on näitä ikivanhojakin. Kuvassa oleva ei varmaan ole mikään valmis työkalu (en tosin ole asiantuntija), mutta jos ei ole joku em. uudemmista piikivistä, niin voisi olla käyttämättä jäänyttä raaka-ainetta . Piilukko ei varmaan tule kyseeseen .

Tervetuloa foorumille! Hyvät löydöt!
Ulkonäön perusteella toi piikivi voisi olla lähtöisin jostain Skoonen tai Tanskan tienoilta. Täältä Kotkan seudulta löytyy pelloista hyvin samanlaisia piikiviä. Aikanaan Kotkassa toimi nimittäin raakasokeritehdas, joka hankki sokerijuurikkaita myös Tanskasta ja Etelä-Ruotsista. Juurikkaiden mukana kulkeutui myös piikiveä. Tehdas möi täkäläisille isännille ns. lietekalkkia ja kalkin seassa oli näitä piikiviä, jotka joutuivat levityksen yhteydessä pelloille. Näitä usein kerättiin kuin olivat erikoisen näköisiä. Eli tämä voisi olla yksi mahdollinen selitys.

Ruotsinpyhtään perinnepiirin vetäjä ihmetteli kerran Viirilän kylästä kaivonkaivuun yhteydessä löytyneitä piikivenkappaleita. Maanomistajan mukaan ne löytyivät usean metrin syvyydestä. Olen nähnyt ja tunnistanut kivet ja todennäköisesti metriluku on kasvanut vuosien kuluessa ja sama selitys saattaa päteä myös Viirilän kiviin...! Täkäläiset keräävät vieläkin matalan veden aikaan piikiviä kiuaskiviksi, antavat kuuleman mukaan hyvät löylyt ja ovat kestäviä...

Kiitoksia vastauksista. Meikäläinenkin sivistyi piikivi asiassa kertaheitolla

Tässä vielä pari kuvaa siivestä. Tinaa tuo siipi ei ole, kun on liian jäykkää taivutettavaksi. Olisko sitten alumiinia tai ehkä jopa hopeaa.

Oiskohan tuo siipi katkennut jostain kokardintapaisesta tai auton merkistä tai muusta sellaisesta... Tyyli viittais sellaiseen, kun sulat ovat suorana sivulle...

Piikivi vois olla sen savusaunan perua?

VeeVee kirjoitti:Oiskohan tuo siipi katkennut jostain kokardintapaisesta tai auton merkistä tai muusta sellaisesta... Tyyli viittais sellaiseen, kun sulat ovat suorana sivulle...

Nii voiski olla. Honda moottoripyörien logossahan on siipi, tosin tuo ei ole ihan sellaisen muotoinen.

esso kirjoitti:Terve vaan kaikille. Olen aloitteleva harrastaja ja alla kuvia ensimmäisistä oikeista löydöistä, jos roskia ei lasketa.
Laitteena MineLab X-terra 705 jolla koluttu omaa tonttia läpi ja vähän lähimetsää. Kuvassa oleva piikivi löytyi ihan visuaalisesti omalta kasvimaalta, mutta jännittävä löytö kuitenkin niin laitoin sen näytille tänne.
Piipparilla olen ehtinyt löytää myös kolikoita, erillaisia kiväärinhylsyjä, solkia, korkkeja, yms... roinaa.


Kuvassa linkkari, tupessa oleva puukko ja "enkelin siipi"



Piikivi



Piikivi

Pii oli yleinen tuontitavara kivikautisen kampakeramiikan aikana Itä-Uudellamaalla. Olen joskus jostain lukenut, että maahan ei ole koskaan tuotu yhtä paljon piitä, kuin juuri kampakeramiikan aikana. Läpinäkymätön itäinen (Vienan mereltä etelään) pii esiintyy usein luonnossa juuri nyrkinkokoisina möhkäleinä.

Hetken ehti koluta nurmikkoa läpi ennen yövuoroon lähtöä, ja tommonen solki (55mm halkaisija) nousi ensi metreillä. Minelab antoi ID luvuksi 42. Kiväärin hylsyjäkin tuli ja niille ID luvuksi 18. Lisäksi hevosenkenkä, 4 kolikkoa, joista vanhin oli 5penniä vuodelta 1920.
Mitähän materiaalia toi solki vois olla?

Tuo luku 42 viittaa alumiiniin tai hopeaan, mutta onko sittenkään..

Ehkä etsijä82 tai joku muu xterran tuntija osaa sanoa?

ID lukujen perusteella ei oikeen pysty tunnistamaan eri metalleja. Ajattelin vaan selventää jos joku niin luuli

Laitteen antama ID luku riippuu niin monesta muustaki tekijästä kuin materiaalista. Esimerkkinä muoto, halkasia, poikkileikkauksen paksuus, seosaineiden suhteet, pinnote, patina ym. Eli siis ihan loputon suo mahdollisuuksia. Ainut missä etsin voi olla varma on raudan ja ei raudan erottelu. Pelkästään sekin että raudasta tehdään terästä tekee jo tunnistamisen vaikeammaks.

Tuo pyöreä lätkä on tehty messingistä avomuottiin valamalla ja takana näkyy olleen rautaset kiinnittimet. Pinta on ilmeisesti ollu myös niklattu. Se on koristekilpi hevosen valjaista. Valmistusajankohta 30-60 luku.

Kiitos Keseppa hyvästä kommentistä. Kokoajan oppii uutta.

Kiitos tiedoista Keseppa!
Testailin ilmaisinta isolla kultaisella kantasormuksella ja paksuhkolla kultaisella papuketjulla (ei omia). Niin sormus antoi ID lukua 18 ja ketju ID 6. Ihmettelinkin miten voi tulla niin eri lukemat samasta metallista.

Piippailtu on minkä muilta kiireiltä ehtii. Mukavaa puuhaa ja mitättömätkin löydöt sykähdyttää.
Viimeaikaisina löytöinä mm.
-Iso lusikka omalta tontilta ja syvältä, n.30-40cm. Melko painava muttei ainakaan rautaa.
-Sormus, rihkamaa.
-Erillaisia kolikoita.
-Lugerin patruuna jossa iskuri käynyt mutta jäänyt suutariksi.
- ja suurimpana kaivinkoneen kauhan kynsi.
-Tietysti korkkeja + muuta roskaa