aarremaanalla.com

Kuvia kevään ensimmäiseltä reissulta. Jäi jostain syystä aiemmin raportoimatta. Olimme veljen kanssa koluamassa sellaisia paikkoja, joita vahvan heinän ja muun kasvillisuuden takia olisi mahdoton koluta muuhun vuodenaikaan. Eivät olleet odotukset korkealla, ja yksi täysi hutikin tuli. Jotain sentään löytyi.

Kolikoita. Vanhin oli 1/4 öre todennäköisesti 1633-1634, Christina. Onpa tuossa toinenkin 1/4 öre ja mm. 1/4 skilling 1819-1830.






Omalaatuisia esinelöytöjä. Pari leikkiauton kappaletta. Niille on käynyt kuin kupurasoljelle kynnöksessä . Ja ei kun golffaamaan! Taikka kalaan.




Hopeaa. Kiikan riennon 10 km hiihdon toinen palkinto vuodelta 1911. VAlmistanut A.A. Alm Oy, Porvoo tuona kyseisenä vuonna. Tämä on saanut tulta. Eikö ole toinen sija miellyttänyt? Toivottavasti ei ole ainakaan mitään kalmistomeininkiä !




Tuota emme pystyneet varmaksi tunnistamaan:

Hienoja löytöjä varsinki tuo mitalli.
Alimmassa kuvassa näyttäsi olevan sisäkumin venttiinitappi jostakin isommasta pyörästä.

Miksihän noissa kolikoissa on usein reikä reunassa? Korunako käytetty?
Useimmiten reikä on sellaisessa kulmassa, ettei kuvio ainakaan osu "pystyyn" kummallakaan puolella
Tuli mieleen tuosta alimman kuvan esineestä esim. mopon/moottoripyörän vaijerisysteemi, jolla säädetään ilman määrää, eli vaijeri menisi sisään tuosta putkesta ja vaijerin päällys vastaisi tuohon laajennetun putken osaa vasten. Säätövipu olisi katkennut.

aar1pne kirjoitti:Hienoja löytöjä varsinki tuo mitalli.
Alimmassa kuvassa näyttäsi olevan sisäkumin venttiinitappi jostakin isommasta pyörästä.

No niin. Kiitoksia vain sinulle ja Leijonalle. Jostain tuon tyylisestä se varmaan on. Ja reikä tosiaan menee keskellä. Aina joku osaa tunnistaa nuo uudemmat kummallisuudetkin.

Kummastuttaa tuo reikä kolikoissa nyt itteekin. Ostin joskus kokoelmaan tutkittavaksi isoon kasan ulkomaalaista rahaa, ja mukana oli jokunen edullisemman pään ruottalaisvanhus. Ainakin kahdessa kolikossa oli vastaavan oloinen reikä...?

Kokoelman alkuaikoina jolloin vielä edullisestikin sai Suomen kolikoita kiloittain. vastaavanlainen reikä oli täkäläisessä 1800-luvun 5-pennisessä...

Mielessä kävi että olisiko joskus ollut tapana roikottaa pompantaskuissa olleet kolikot vielä naruunkin kiinni... tai kätkettäessä johonkin pistetty narulla nippuun ettei tarvi sitten etsiä ja poimia hajallaan olevia kolikkoja siihen aikaan kun taalerin, kruunun taikka markan eteen joutui tekemään töitäkin?

Maalöytöinä tuntuu hullulta että koruna olleita kolikoita löytyisi useampia noin vain. Jos olisi kätketty ja lenkitetty jollain narulla, niin löytyisi samoista paikoista.

Leijona kirjoitti:Miksihän noissa kolikoissa on usein reikä reunassa? Korunako käytetty?
Useimmiten reikä on sellaisessa kulmassa, ettei kuvio ainakaan osu "pystyyn" kummallakaan puolella

Olen miettinyt ihan samaa. Reiät ovat ihan säännöstään missä sattuu aina kun noita reiällisiä rahoja löytyy. Jollain täytyy olla tietoa asiasta, niin yleisiä ne ovat. Jos olisivat koruja, niin eiköhän ne pääsääntöisesti olisi aseteltu pystyyn. Ajoittuvatko tietylle aikavälille? Onko rahat pistetty nyöriin jonkin isomman summan mukaisesti, jolloin niitä on voitu käyttää ikään kuin seteleinä isompia maksuja tehtäessä, jos ei ole ollut saatavilla arvokolikoita? Tämä nyt oli puhdas heitto. Ja jos nyöri on katkennut, niin näitä reiällisiä on päätynyt peltoon "tilastollisesti ylipainossa" verrattuna reiättömiin rahoihin.

Tri Tuonela kirjoitti:

Leijona kirjoitti:Miksihän noissa kolikoissa on usein reikä reunassa? Korunako käytetty?
Useimmiten reikä on sellaisessa kulmassa, ettei kuvio ainakaan osu "pystyyn" kummallakaan puolella

Olen miettinyt ihan samaa. Reiät ovat ihan säännöstään missä sattuu aina kun noita reiällisiä rahoja löytyy. Jollain täytyy olla tietoa asiasta, niin yleisiä ne ovat. Jos olisivat koruja, niin eiköhän ne pääsääntöisesti olisi aseteltu pystyyn. Ajoittuvatko tietylle aikavälille? Onko rahat pistetty nyöriin jonkin isomman summan mukaisesti, jolloin niitä on voitu käyttää ikään kuin seteleinä isompia maksuja tehtäessä, jos ei ole ollut saatavilla arvokolikoita? Tämä nyt oli puhdas heitto. Ja jos nyöri on katkennut, niin näitä reiällisiä on päätynyt peltoon "tilastollisesti ylipainossa" verrattuna reiättömiin rahoihin.

Meikäläiselläkin on pari reikäkolikkoa, molemmat 5 pennisiä, toinen vuodelta 1911 ja toinen uudempi. reikä on vanhemmassa ihan "vinossa"

Tuokin teoria on ihan pätevä, että niputtamisella on haettu jotain tiettyä summaa... jos joku varakas on lähtenyt suurempaa ostosta tekemään, niin on halunnut varmistua että summa on perilläkin vielä kasassa... onko omistajan sitten karhut yhyttäneet, taikka muuten jäänyt "kuorma" sille tielleen?

Schaza kirjoitti:Tuokin teoria on ihan pätevä, että niputtamisella on haettu jotain tiettyä summaa... jos joku varakas on lähtenyt suurempaa ostosta tekemään, niin on halunnut varmistua että summa on perilläkin vielä kasassa... onko omistajan sitten karhut yhyttäneet, taikka muuten jäänyt "kuorma" sille tielleen?

Taikka sitten niput on myöhemmin purettu ja kolikot palanneet kiertoon reiättömien sisariensa kanssa..

ps. Olen muuten joskus itsekin maksanut kolikoilla jonkin "isomman" ostoksen. Esim. 15 euroa pikkukolikkoina on järkevää laskea etukäteen ja laittaa tyhjään taskuun. Siten ainakin ostaja tietää, että taskun kokonaan tyhjentämällä tuo summa on kasassa. Ei tarvitse kaataa kolikoita kassalle ja alkaa etusormella kolikoita siirtelemällä hakea oikeaa summaa

Jos entisaikaan on vaikka maksanut jotain, joka vaatii kilon verran tiettyjä kolikoita, on ollut järkevää niputtaa kolikot isommiksi summiksi ja sitten laskea niistä oikea määrä nopeasti.

Olen joskus kuullut, että jos joku ei ole tykännyt vallassa olevasta hallitsijasta, olisi tehnyt tahallaan reiän sellaiseen kohtaan, että hallitsijan kuva tai nimikirjaimet tulevat alassuin. Jonkinlainen kannanotto.

Hallitsijan kuvasta kolikossa on kuulemma myös hiottu kasvot tunnistamattomaksi.
Tätä on harrastettu ainakin Englannissa.

Kuitenkin näissä löytämissäni reikä on reunassa miten sattuu.

Leijona kirjoitti:Olen joskus kuullut, että jos joku ei ole tykännyt vallassa olevasta hallitsijasta, olisi tehnyt tahallaan reiän sellaiseen kohtaan, että hallitsijan kuva tai nimikirjaimet tulevat alassuin. Jonkinlainen kannanotto.

Hallitsijan kuvasta kolikossa on kuulemma myös hiottu kasvot tunnistamattomaksi.
Tätä on harrastettu ainakin Englannissa.

Kuitenkin näissä löytämissäni reikä on reunassa miten sattuu.

Omien löytöjeni osalta vahvistan myös sen, että reiät ovat aina lähellä reunaa ilman muuta logiikkaa. Olen siis löytänyt näitä useasti aiemminkin. Palstalla on ainakin aineistoa vaikka graduntekijän tarpeiksi, jos jotakuta asia kiinnostaa.

Omat kolikkoni ovat yleensä niin karmeassa kunnossa, että tuo tahallisen pilalle hiomisen mahdollisuus alkaa tuntua järkevältä selitykseltä.

Kansallismuseon aarrekammiossa oli esineitä joiden koristeluun oli käytetty kolikkoja. Ainakin yhdessä "himmelissä" ne oli rei'itetty ja laitettu metallilangalla roikkumaan itse esineestä.

Hieno löytö tuo hiihtopalkinto näin kiikkalaisen silmin. Mistä tietää vaikka kuuluis jollekin sukulaiselle

Olen kuullut tämmösen jutun, jonka todenperäisyydestä en oikein tiedä...
että reiälliset kolikot liittyisivät jotenkin entisaikojen postitusmaksuihin. Tosiaan, kuulostaa vähän oudolta, mutta näin eräs henkilö minulle mainitsi ...

Itsekin olen näitä reikärahoja ihmetellyt. Tietäisiköhän rahakammion Tuukka Talvio tästä reikäjutusta? Onko jollakin yhteystiedot, että voisi kysyä? Joku aika sittenhän rahakammio vieraili näillä sivuilla satunnaisesti mutta nyt ei ole näkynyt enää vähään aikaan.

t. patti

Venäjän euroviisu mummoilla oli paljon reijitettyjä kolikoita

Juhopa kirjoitti:Hieno löytö tuo hiihtopalkinto näin kiikkalaisen silmin. Mistä tietää vaikka kuuluis jollekin sukulaiselle

Se ehkä selviää. Kiikan Riennon historiaa on juuri hiljan tutkittu. Tiedot tuosta palkinnosta toimitetaan aivan lähiaikoina tälle asiasta vastaavalle henkilölle. Hän sitten päättää, onko tuo pala seuran historiaa vai ei. Voin sitten vaikka lahjoittaa tuon. Ei se omassa hyllyssäni paljon iloa tuota.

patti kirjoitti:Itsekin olen näitä reikärahoja ihmetellyt. Tietäisiköhän rahakammion Tuukka Talvio tästä reikäjutusta? Onko jollakin yhteystiedot, että voisi kysyä? Joku aika sittenhän rahakammio vieraili näillä sivuilla satunnaisesti mutta nyt ei ole näkynyt enää vähään aikaan.

t. patti

Voisin vaikka ensi viikolla tai siihen tyyliin kysäistä sähköpostilla, ellei joku sitä ennen tätä viestiä Talviolle vinkkaa. Samalla pitäisi ehkä tehdä joku kooste viime vuoden rahoista. Talviohan pyysi sellaisia harrastajilta. Juuri nyt on vähän kiirettä. Informoin jos asia selviää sitä kautta.

Kätkäläinen kirjoitti:Venäjän euroviisu mummoilla oli paljon reijitettyjä kolikoita

Arvasin, että jokin on pielessä, kun maastossa oli kaikkialla jalanjälkiä. Kolikot olivat mummoilta varisseet

Tämä on mielenkiintoinen asia ja Tuukalla on varmaankin vastaus tähänkin.
Tuukan mail-osoitehan ei kai ole mikään salaisuus, koska joskus sinne pyydettiin mielenkiintoisimmista kolikkolöydöistä ilmoittamaan.

tuukka.talvio@nba.fi

No niin, sain Tuukka Talviolta vastauksen tässä ketjussa pohdittuun reikäraha-aiheeseen, jota lupasin tiedustella. Kiitoksia vain Talviolle. Hienoa, että tietoa harrastajille halutaan jakaa, vaikka aika on rajallinen. Hyödyttää varmasti kaikkia. Sähköpostissani hänelle sanoin välittäväni viestin tähän ketjuun. Ensimmäinen lause koskee toimittamiani viimevuotisia kolikkolistauksia, joten älkää välittäkö siitä. Siis:

Hei
Kiitos tiedoista ja kuvista. Rahojen rei'ittämiseen on ollut erilaisia
syitä. Viikinkiajalla rahoja käytettiin usein riipuskoruina, yleensä naisten
helminauhoissa mutta miehetkin käyttivät niitä. Silloin rahaan tavallisesti
kiinnitettiin niittaamalla silmukka, ja jos se irtosi tai poistettiin, vain
reikä ja joskus niitti jäi jäljelle. Reikä saattoi olla tietyssä suhteessa
rahan kuvioon nähden mutta usein sen paikka vaikuttaa mielivaltaiselta.
Joskus näkee veitsenterällä tehtyjä reikiä, jotka saattavat liittyä metallin
testaamiseen.

Keskiajan pienissä ja ohuissa rahoissa ei yleensä ole reikiä, mutta
1500-luvulla rahojen rei'ittäminen ja riipuksena käyttäminen alkoi
uudelleen. Se näyttää kuitenkin olleen tavallisempaa Baltiassa kuin meillä.

Kuparirahan käyttö alkoi 1620-luvulla. Niitä ei ollut tapana kantaa koruina,
mutta joskus niissäkin on reikiä, yleensä 1700-1800-luvun pienemmissä
rahoissa. Niissä tapauksissa rei'ittämisen syyt ovat luullakseni satunnaisia
ja vaihtelevia.

Terveisin

Tuukka Talvio