aarremaanalla.com

Lauantaina tuli tehtyä ensimmäiset oikeat löytöretket kohteena kaksi uimarantaa, isompi ja pienempi.No ei muuta kuin kela heilumaan rantaviivasta alkaen. Ihan rannasta ei oikein löytynyt mitään, mutta vähän ylempää alkoi tärppäämään. Pullonkorkkeja, jäätelöpaperia, mehupurkkeja ja jopa kolikoita. Hetkellistä pulssin kohoamista aiheutti kullan kimallus, mutta ei kaikki mikä kiiltää kultaa ole.
Pätkä hopean väristä ketjuakin löytyi , mutta vähän oli jo päässyt ruostumaan.
Pieni ranta ei kovin paljoa sitten tarjonnutkaan. Hylsy, 5p ja sekalaista korkki ym rojua.
Sunnuntaina ajattelin katsastaa läheisen rannan ja erään hylätyn lentopallokentän.
Rannassa laitettuani pelit soimaan koin todella yllätyksen. Piip, piiiip, piiiip. Etsin piippaili ihan hulluna. Ihmettelin mikä ihme sille tuli kun eilen toimi ihan hyvin. Jonkin aikaa ihmeteltyäni katsoin maahan ja syykin piippailuun selvisi. Olin vissiin eksynyt vanhojen naulojen hautauspaikalle. Maan pinnalla nimittäin näkyi naulaa naulan vieressä , isompaa ja pienempää. No ei kun erottelua tiukemmalle ja johan alkoi piippailu rauhoittua. Tulostakin alkoi syntyä. 2 kpl 10p ihan pinnasta ja yksi hylsy. Jos joku Jyväskylän läheisyydestä haluaa testata etsimensä raudan sietokykyä voin neuvoa hyvän paikan.
Lentopallokentästä ei paljoa ole kerrottavaa. Korkkeja, muutama ruuvi ja jotain purkin jämiä.
Oikein positiivinen kuva tästä piippailusta näin ensi retkiltä jäi. Ilmat suosi ja löytöjäkin tuli. Taidan olla jo koukussa.

tämä homma vie kyllä miehen mennessään täysin.. ei muutakun tutkimaan jyväskylän historiaa ja mielenkiintosille paikoille piippailemaan

Voin sanoa, että tämä harrastus vie myös naisen mukanaan täysin . Kova olis into joka päivä päästä piippailemaan, mutta töissä käyminen ja perhe asettaa joitakin rajoituksia sille....
Se jännitys on käsinkosketeltava, kun signaalin jälkeen alkaa kaivaa ja odottaa mitä tuleman pitää. Vaikka oliskin pullonkorkki tai naula, niin seuraavalla kerralla odottaa aina jotain muuta.