aarremaanalla.com

Vihdoinkin pääsi kotipellolle mutaleikkeihin!
Ei tuosta vielä ollut sulanut kuin pieni palanen, mutta ihan riittävä piippailuahdistuksen hoitoon. Kummasti taas löytyy signaalia litomärästä maasta, vaikkei sieltä mitään kummalista noussutkaan. Rautainen kiila, 1/4 äyri 1635, pieni kuparinasta ja palanen posliinia. Roskatkin laitoin kuvaan juhlan kunniaksi

1600-lukulainen aina säväyttää

Tänään sain koluta melkein 2 tuntia kotipeltoa ja vieläkin tavaraa nousee, vähän, mutta nousee

Hätäaputaalerikin pöllähti taas. 1700 luvun alussa on jäänyt kohtuullinen summa rahaa maahan. Liekkö isäntä kuollut tai Venäläiset polttaneet rakennukset.





Tämä on toinen tällainen pronssinen vanhannäköinen rinkula tästä pellosta. Eivät olleet kuitenkaan parit keskenään.

Jussi kirjoitti:Tänään sain koluta melkein 2 tuntia kotipeltoa ja vieläkin tavaraa nousee, vähän, mutta nousee

Hätäaputaalerikin pöllähti taas. 1700 luvun alussa on jäänyt kohtuullinen summa rahaa maahan. Liekkö isäntä kuollut tai Venäläiset polttaneet rakennukset.





Tämä on toinen tällainen pronssinen vanhannäköinen rinkula tästä pellosta. Eivät olleet kuitenkaan parit keskenään.

Löytämäsi rengas vaikuttaisi liian pieneltä rannerenkaaksi, mutta tässä on Rieskaronmäestä löydetty rannerengas, jossa on vähän samaa tyyliä:
https://extras.csc.fi/arctinet/pronssikausi/080.phtml

Tuossa kuva löytämästäni samantapaisesta pronssirinkulasta. Tämäkään ei voi olla rannerengas, mutta tuskin sormuskaan (tuota olisi ihan mahdoton pitää sormessa).

http://s14.postimage.org/5fc62eigh/Rinkula1.jpg

Kohteesta löytyi myös rautakautista esineistöä. Vaikea sanoa, onko rinkulakin sellainen. Tuo meni muun tavaran mukana museolle, ja siellä on.

Kiitos Jedward ja Tuonela. Tuo tosiaan pieni ranteeseen ja iso sormeen. Kulumista päätellen kai jokin roikotin tai muu arkinen tarvesrinkula.

Lauantaina käytiin Appenzellin ja Ämpäripään kanssa luuttuamassa. Kokeiltiin ensin AT Prota tuossa kotipaikan pellossa, ja Appenzell sai kaivettua vielä yhden kopeekan 1812 vuodelta, sekä lyijystä tehdyn naulan. Moisen käyttötarkoitus ei ihan heti tule mieleen, mutta kai silläkin joku virka on ollut. Itse löysin pennin ja soljen neulan.
Suunnattiin sitten naapurin vähemmän huiskituille pelloille, jotka on tuoreempaa lajia, tuossa aivan 1800 luvun alussa raivattuja.




Naapurista:

Kävin tänään koekuuntelemassa reilun tunnin reissun uutta peltoa.
Pelto on ollut käytössä jo 1800-luvun alkupuolelta asti, mutta oli aikas pettymys. Tavaraa todella harvakseltaan, kuten onneksi roskiakin. Varmaan ollut jonkinlaisessa laidunkäytössä aikoinaan kun ei tavaraa ole pahemmin varissut. Ei kyllä löytynyt kilikelloakaan tosin

Reissun pelasti 1840 kopeekka, ja ikävä kyllä, rikkinäinen hopeasormus vuodelta 1878. Tekijänä Mikkeliläinen Karl Johan Wahlgren.

No jotain sentää,hopean leimoja on kiva tutkiskella

Eihän tuo ollut tyhjä reissu kun hopeaakin on noussut.
Gm:n vakio kelallako etit nuo vai onko iso kela käytössä?

Vakiokelallahan nuo, muunlaista ei olekkaan. Patti sais kyllä käydä Mäntyharju-turneellaan meidän pellolla testaamassa olisko siitä "snaipperkelasta" apua siellä

Jotain epätoivoista raavintaa aina keretessä.

Naapurin pellolta:





"Omasta" pellosta:



Kiiltelevä kolikko on ikäväkyllä vaan ihan -93 vuoden markka.



Mikähän minitaltta/pora/hilavitkutin lie?

Jotain taas koitettu raapia esiin.

Ja kolikotkin ihan kohtuullisessa kunnossa toisin kuin minulla
T: villimies

villimies kirjoitti:Ja kolikotkin ihan kohtuullisessa kunnossa toisin kuin minulla
T: villimies

Harvinaista herkkua minullekin
Löytyivät naapurin hiekkaisesta pellosta linjalta, jossa näkyy vuoden 1700 kartassa tulevan polku tähän kylätontille jota yleensä kaivelen. Voi kun olisivatkin aina noin hyväkuntoisia

Jotain sieltätäältä:





Ainoa mielenkiintoinen:

Onkohan tuo puolikuun mallinen katkelma jostain maatalouskoneesta, kun täälläkin päin noita on löytynyt, tosin melko pieneltä alalta

Noiden viskarien ajoitus taitaa olla melko vaikeaa, kun tuollaisia on käytetty jo rautakaudella, vai?

Alakuvan katkelma vaikuttaa vanhalta. Onko kaareva?

Näin on, ilmeisesti viskari oli käytössä keskiajan lopulle/uuden ajan alkuun, kunnes raudantuotanto/tuonti sai puhtia. Eräs arkeologi tosin väitti taannoin kiven kovaan, että hevosenkenkä rantautui meille vasta 1600-luvulla...?

Leijona kirjoitti:Onkohan tuo puolikuun mallinen katkelma jostain maatalouskoneesta, kun täälläkin päin noita on löytynyt, tosin melko pieneltä alalta

Juu, tutulta näyttää puolikuu
T: villimies

Appenzellin kuukoru tuli heti mieleen tuosta Liitupiipun varsi ja pesäkin siellä.

Tuosta viimeisestä kuvastako keskustelette?
Siinä mielestäni on vain taskukellon emolevy.

Leijona kirjoitti:Onkohan tuo puolikuun mallinen katkelma jostain maatalouskoneesta, kun täälläkin päin noita on löytynyt, tosin melko pieneltä alalta

Noiden viskarien ajoitus taitaa olla melko vaikeaa, kun tuollaisia on käytetty jo rautakaudella, vai?

Alakuvan katkelma vaikuttaa vanhalta. Onko kaareva?

Tuo puolikuu on puolikas taskukellon "koneistolevystä", vai miksi tuota kutsuisikaan.
Noita on löytynyt vissiinkin jo kolmesta eri kellosta, mutta kiiltävämmät osat taitaa olla hevoskyntömiehet aikoinaan korjailleet parempaan talteen

Suomessa viskarit alkavat esiintymään kansainvaellusajan lopulta lähtien ja käyttö jatkunut historiallisellakin ajalla, eli eipä noilla ikäväkyllä pysty ainakaan maallikko mitään ajoittamaan.

Tuo alakuvan katkelma vaikutta tosiaan vanhalta, ja on kaareva. Pätkä on tosin saanut osuman toiseen päähän ja litistynyt, eli kaarevuus voi johtua siitäkin. Ehjän pään poikkileikkaus on kulmikas, hieman salmiakkiaakkosen muotoinen.

Kultaseppä kirjoitti:Näin on, ilmeisesti viskari oli käytössä keskiajan lopulle/uuden ajan alkuun, kunnes raudantuotanto/tuonti sai puhtia. Eräs arkeologi tosin väitti taannoin kiven kovaan, että hevosenkenkä rantautui meille vasta 1600-luvulla...?

Suuresti ihmettelen ammattilaisen näkemystä
Millä hää perusteli moisen mielipiteensä?

ilkkap kirjoitti:Tuosta viimeisestä kuvastako keskustelette?
Siinä mielestäni on vain taskukellon emolevy.

Ilkkap oli nopeampi
Eli aivan oikein, Onko tuo emolevy virallinen termi tuolle osalle?

Jussi kirjoitti:

ilkkap kirjoitti:Tuosta viimeisestä kuvastako keskustelette?
Siinä mielestäni on vain taskukellon emolevy.

Ilkkap oli nopeampi
Eli aivan oikein, Onko tuo emolevy virallinen termi tuolle osalle?

Ei ole. Vaan on samantapainen kuin tietokoneen emolevy, jolle kaikki kootaan.

Jussi kirjoitti:

ilkkap kirjoitti:Tuosta viimeisestä kuvastako keskustelette?
Siinä mielestäni on vain taskukellon emolevy.

Ilkkap oli nopeampi
Eli aivan oikein, Onko tuo emolevy virallinen termi tuolle osalle?

Ai olikin niin ohut, Minun ja Villimiehen löytämät ovat noin 10 mm paksuisia.

Leijona kirjoitti: Ai olikin niin ohut, Minun ja Villimiehen löytämät ovat noin 10 mm paksuisia.

Joo, tuo on vaan niin paksussa pinttyneesä liassa että kuva valehtelee. Mitä materiaalia ne puolikuut on olleet, mitä olette löytäneet?