aarremaanalla.com

Olen miettinyt mistä alkaisi piipparoida ja haluaisin kuulla kokeneempien kommentteja.

Syntymäkodin välittömässä läheisyydessä on vanhan torpan perustukset 1800-luvulta, mahdollisesti aikaisemmalta ajalta.

Tilalla on parikin tervahaudan pohjaa varmaankin samalta ajalta. Mahtaako tervahaudan ympäriltä löytyä mitään?

Nykyisen asuntoni läheisyydessä metsässä on rakennusten perustuksia metsässä. En tiedä mitä ne ovat, mutta olen spekuloinut itsekseni, että olisiko sodan aikana alella oleskelleitten saksalaisten jäljilttä.

Miten te valitsette piippauspaikat?

Koettaa joka paikkaa, niin alkaa selviään mistä löytyy jotain.
Tervahautojen ympäristöjä olen piippaillut muutamia. Parissa ei oikeastaan yhtään mitään, yhdessä oli niin paljon rautaa maassa, että ei tahtonut Blisstoolilla varsinkaan saada mitään selvää. Pitää mennä AT Prolla uudestaan.
Nuo vanhojen perustojen ympäristöt voivat olla hyviä paikkoja. Lykkyä tykö!

Itse (vaikka märkäkorva olenkin) suosittelisin vanhojen rakennusten paikkoja. Sieltä melko varmasti löytyy jotain, ainakin nauloja
Niinhän se menee, että siellä missä on liikuttu/asuttu, on tavaratkin tippuneet maahan.
Toinen hyvä aloituspaikka on jonkun vanhan varastorakennuksen multalattia, kun tähän aikaan tahtoo maa olla muualla jäässä. Pääsee heti vähentelemään kuumetta, eikä ole läheskään niin kova homma kaivaa

Ihan ystävällisenä vinkkinä ja muistutuksena: Muista kysyä maanomistajilta lupa tonkimiseen, ettei tule sanomista. Parempi pitää hyvät välit heihin, sillä se voi poikia lisää hyviä etsintäpaikkoja. Ja peittele kuopat. Se jos mikä aiheuttaa närää, jos kaivetaan ja jätetään montut auki.

Lykkyä pyttyyn, tästä se lähtee!

Oletteko haeskelleet piippailupaikkoja kasvillisuuden perusteella? Entä muiden tuntomerkkien?

Tuommoinen juttu osui joskus silmään:

Mäkikauraa, kuten sen sukulaista, ahdekauraa pidetään
erinomaisena rautakautisten asuinseutujen indikaattorilajina. 1866 julkaistu Flora Fennica - Suomen kasvio ilmoittaa mäkikauran soveltuvan hyvin myös kylvösiemeneksi, joten lieneekö kasvia aikojen saatossa kylvetty hyville maille paremman heinäsadon toivossa? Mäkikauran tunnistaa kesäkuun
tienoilla auringon valossa hopeisenviolettina kimaltelevista röyhyistä. Röyhyissä tähkylät ovat pitkävihneellisiä.

Tuossa linkissä on kuvia muista arkeofyyteistä.
http://www.kuvaliiteri.fi/cgi/ImageFoli ... rkeofyytti

Muinaistulokas eli arkeofyytti on kasvilaji, joka on levinnyt ihmisen myötävaikutuksella uudelle maantieteelliselle alueelle niin varhain, että saapumisesta ei ole muistiinpanoja ja jonka kulkeutumista ei voi päätellä muutenkaan suhteellisen äskettäiseksi.

Suomessa muinaistulokkaana pidetään kasvilajia, joka on kulkeutunut maahan ihmisen myötävaikutuksella 1600-luvun alkupuolella tai sitä ennen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Muinaistulokas

Tuohan on mielenkiintoista, tässähän täytyy hieman perehtyä kasvitieteeseenkin vielä!

Myös marjapensaita ja muita villejä hyötykasveja kannattaa bongailla. Pihlajaa on pidetty pyhänä pihapuuna.

Hyvä vinkki hakea arkeofyyttejä luonnosta. Ne on tosiaan oiva apu varsinkin jos hakee ihan umpimetsästä merkkejä asutuksesta. Usein sieltä ei muuta löydykkään. Tarkotus on myöhemmin kerätä kevyt opintomäärä tietoa näistä SME:n kotisivuille. Jotain olen jo keränny mutta lisätieto ei ole pahitteeks, vinkki, vinkki