aarremaanalla.com

Lupasin laittaa kyselyn tänne foorumille koskien 2.5 järjestettävää metallinpaljastin harrastajien, museoviraston, arkeologien ja tutkijoiden tapaamista. Tapaamisessa olis tarkoitus lyhyiden alustusten kautta saada aikaan avointa keskustelua harrastuksesta ja jopa järjestää sellasia taukoja että osallistujilla olisi mahdollisuus keskustella kahdestaan tai pienissä ryhmissä. Keskusteltavia asioita on paljo eikä varmaan kaikkea ehditä käsitteleen yhdessä tapaamisessa. Siksi Minä ja järjestäjät haluaisimme tietää mistä avattais kesksutelua. Nyt tarvittais reilusti aktiivisuutta.

Mielellään näkisin kesksutelua foorumilla mutta voitte myös laittaa viestiä suoraan mulle sähköpostiin tai vaikka Päivi Maaraselle. Mitä enemmän ehdotuksia ni sen parempi. Esille otetaan tapaamisessa eniten esillä olevat asiat mutta kaikki esille otetut asiat käsitellään myöhemmin.

Aloittaa voisi vaikka siitä mitä me odotamme yhteistyöltä museoviraston, arkeologien ja tutkijoiden kanssa. Toisesta suunnasta katottuna, mitä me voimme tarjota heille. Edellä mainitut tahot miettivät myös samoja asioita ja kokoavat omia kysymyksiä.

Yksi huippu uudistus museoviraston metallinetsijä sivuston lisäksi on uusi sähköposti osoite minkä kautta voimme olla yhteydessä sinne. Tähän osoitteeseen voimme tulevaisuudessa laittaa kaikki ilmoituksemme, kysymykset, tiedustelut, ym. Yhden osoitteen etu on että homma helpottu meidän kannalta ja myös museoviraston kannalta. Tuosta osotteesta viestit voidaan välittää oikealle henkilölle jolloin tiedonkulku voi nopeutua reippaastikki ja väärän henkilön osotteeseen menneet viestit ei jää enään makaamaan. Tätä kautta tulee myös olemaan mahdollista tavoittaa tutkijoita ja arkeologeja joita ei muuten aina niin helposti tavoita. Tämä uusi yhteydenotto muoto ei kuitenkaan korvaa jo olemassa olevia tapoja. Edelleen voi ottaa yhteyttä suoraan museoviraston työntekijöihin ja esimerkiksi maakuntamuseoiden arkeologeihin. Nuo maajuntamuseoiden arkeologit vaan alkaa oleen katoavaa luonnonvaraa. Vastikään väheni taas kaksi ja lisää on menossa.

INVENTOINNIT:
Meitä metallinetsijöitä voisi hyvin käyttää hyväksi suoritettaessa inventointeja alueilla, jotka uhkaavat jäädä uuden maankäytön, kaavoituksen, rakentamisen tai muun uuden infrastruktuurin alle. Usein on kyseessä laaja alue ja monesti vielä inventoinnilla on kiire. Tällaisista kohteista informointi ja avunpyyntö metallinetsijöille tuottaa varmasti positiivisia tuloksia. Lisäksi kaivausten loppuvaiheen tarkastuksen voisi suorittaa metallinetsijä, joka "näkee" vielä 40-50cm kuopan pohjan alapuolelle.

Metallinetsijät näkevät maastossa myös paljon erikoisia pinnanmuotoja, mahdollisia pyyntikuoppia, kivilatomuksia, perustuksia jne. Näille vinkeille voisi olla oma kanava, johon niitä voi ilmoittaa vai käykö sama sähköposti, johon löytöjä jatkossa ilmoitetaan?

Olen samaa mieltä NÄÄDÄN kanssa, ja yksi kohde voisi olla maanviljelys käytössä olevat "rauhoitetut pellot". Koska niissä olevat metalli esineet ovat altiina koneiden iskuille ja sääolosuhteille, koska kynnön yhteydessä ne nousevat säännöllisesti pintaan saaden osansa apulannoista sateista jne. Vuosi vuodelta arvokkaat historian palat murenevat taivaan tuuliin en ymmärrä tälläistä traktorilla konservointia. Sen ymmärrän että pitelemätön maa säilyttää aarteensa varsin hyvin ja löydettyään on kiireesti saatava konservointiin, mutta viljelys peltojen löydöt varmasti säilyvät paremmin poistuttuaan pelloilta vaikkei pääsisikään välittömästi käsiteltäväksi.

Kiitoksia. Nämä on jo tosi hyviä kysymyksiä.

Kopsaan näitä erilliselle "paperille" jonka sitte lähetän eteenpäin.

Ei kun lisää asioita mitkä mieltä painaa. Nyt tosiaan kannattais saada kaikki mahdollinen esille et vois saada vastauksia niihin ja kehitystä tulevaisuudessa.

Osa harrastajista ei esimerkiksi tiedä, että muinaisjäännösrekisteriin ei ole merkitty kaikkia muinaisjäännöskohteita, jotka on suojeltu muinaismuistolailla. Osa osaa käyttää karttoja maastokäynnin suunnittelussa mutta ei tiedä, että esimerkiksi kartoilla näkyvät kylätontit ovat muinaisjäännöksiä.

- onko mahdollista saada kaikki päätöksellä rauhoitetut alueet tuonne muinaisjäännösrekisteriin?

- voiko pelkällä yhdellä koordinaatilla merkityt rauhoitusalueet merkitä karttoihin alueen tarkemmilla rajoilla?

- miten muinaisjäännösrekisteriin merkitsemättömät esim. muinaiset kylänpohjat saadaan harrastajien tietoon? Ei voida olettaa, että kaikilla on sama karttamateriaali käytössä kuin mv:llä. Voisiko nämäkin merkitä muinaisjäännösrekisteriin vaikkapa eri värillä (punainen = päätöksellä rauhoitettu, sininen = tiedossa oleva lakipykälään perustuva rauhoitusalue).


t. patti

Mitkä sotakohteet ovat muinaisjäännöksiä.

Luokitellaanko kansalaissodan kohteet ensimmäiseen maaailmansotaan liityviksi ja näin ollen muinaisjäännöksiksi.

Entäs Suomen sodan ja Suuren pohjan sodan kohteet? Mitkä kaikki ovat muinaisjäännöksiä? (Taistelupaikat, leiripaikat, kometopaikat, huoltotiet jne.)

Varsinainen yhteistyö voisi toimia erityisesti näissä ns. hätäkaivauskohteissa. Tarkoitan siis paikkoja joissa historiallisia alueita on jäämässä rakennustöiden alle. Ammattiargeologit voisivat ensin kaivaa sen minkä ehtivät ja kaivausten viimeisenä päivänä otettaisiin sitten piipparoijat kohteeseen. Niin selektiivinen menetelmä kuin piipparointi onkin, niin saisi sillä ainakin ne metalliesineet maasta pois.

-TAZ-

patti kirjoitti:- miten muinaisjäännösrekisteriin merkitsemättömät esim. muinaiset kylänpohjat saadaan harrastajien tietoon? Ei voida olettaa, että kaikilla on sama karttamateriaali käytössä kuin mv:llä.

Tämä on kyllä semmoinen pointti, joka on mielestäni syytä tuoda aika painokkaasti esille. Onhan se nyt ihan naurettavaa että kohteita muka rauhoitetaan, mutta ei tehdä mitään sen eteen että ylipäätään joku museoviraston ulkopuolella tietäisi niiden olevan rauhoitettuja.

patti kirjoitti:
- miten muinaisjäännösrekisteriin merkitsemättömät esim. muinaiset kylänpohjat saadaan harrastajien tietoon? Ei voida olettaa, että kaikilla on sama karttamateriaali käytössä kuin mv:llä.

t. patti

Tämä. Varmastikin harrastajilla on velvollisuus ottaa selville mahdolliset suojelukohteet etsintäalueella ja tämä on ok, mutta mihin vedetään selvittämisen raja?

Nämä erikseen merkitsemättömät suojellut kohteet ovat juuri niitä mitkä joutuvat tietämättömyyden uhriksi. Varsinkin kun uutta väkeä tulee kiihtyvällä tahdilla.

Eli itse peräänkuuluttaisin muinaisjäännösrekisterin päivittämistä ajan tasalle. Tämä palvelisi metallinetsijöiden lisäksi muitakin maankäyttäjiä.

Kätkäläinen kirjoitti:Olen samaa mieltä NÄÄDÄN kanssa, ja yksi kohde voisi olla maanviljelys käytössä olevat "rauhoitetut pellot". Koska niissä olevat metalli esineet ovat altiina koneiden iskuille ja sääolosuhteille, koska kynnön yhteydessä ne nousevat säännöllisesti pintaan saaden osansa apulannoista sateista jne. Vuosi vuodelta arvokkaat historian palat murenevat taivaan tuuliin en ymmärrä tälläistä traktorilla konservointia. Sen ymmärrän että pitelemätön maa säilyttää aarteensa varsin hyvin ja löydettyään on kiireesti saatava konservointiin, mutta viljelys peltojen löydöt varmasti säilyvät paremmin poistuttuaan pelloilta vaikkei pääsisikään välittömästi käsiteltäväksi.

Veit sanat suustani. Tämä on mielestäni yksi tärkemmistä asioista mihin täytyisi tulla muutosta. Yksi epäkohta voisi myös olla tuo yli 100 vuotiaiden esineiden ilmoittamisvelvollisuus vaikka raja voisi aivan hyvin olla ainakin 200-300 vuotta.

Kun nyt noista kylätonteista oli puhettakin tuolla muissa ketjuissa niin ajatellaanpa vaikka kohdetta: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... 1000008173


Eli rauhoitusluokka on 2 ja kyseessä on "Kylätontin laskennallinen keskipiste"

Mitä hyötyä tästä on? Mikä on rauhoitettu alue? Ko. piste on likimain tien vieressä ojassa joten onko oja rauhoitettu? Pelkkä piste kartalla ei kerro paljoa.

Jos ymmärtää ja osaa katsoa paikkatietoikkunasta niin jonnimmoinen alue sinne on merkitty. Olisi kiva tietää mihin nämä alueet perustuvat? Näitä on pitkin ja poikin ties missäkin korvessa joten kaavoituksessa ne eivät varmasti useinkaan näy?

Tuon kartta-aineiston ja suojelutietojen ajantasaistaminen olisi tietty kiva juttu. Huomasin juuri tuossa että paikkatietoikkunan kartoissa on muinaismuistoalueita joita ei löydy rekisteriportaalista, ja päinvastoin.

Yki

Samoilla linjoilla minäkin.
Ihmetyttää tosiaan noiden peltojen "ylisuojeleminen". Luulisi olevan MV:nkin intressien mukaista käydä suojellun peltoalueen kyntökerros joskus kunnolla läpi metallinpaljastajilla. Museoväki voisi ohjeistaa dokumentoinnissa jne.

Karttaporttaalin ajantasalla pitäminen ja suojelluiden alueiden selvä ja järkevä rajaaminen ei voi olla vaikeaa.

Rakentamisen alle jäävien kohteiden tarkastamisesta pitäisi tehdä yleinen käytäntö.

Joillakin koekaivauksilla luulisi metallinpaljastimista olevan suurikin hyöty.

Yki kirjoitti:Kun nyt noista kylätonteista oli puhettakin tuolla muissa ketjuissa niin ajatellaanpa vaikka kohdetta: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... 1000008173

Eli rauhoitusluokka on 2 ja kyseessä on "Kylätontin laskennallinen keskipiste"

Tuo alue sattuu pientaloasutusalueelle. Mahtaakohan Reinot ja Ainot tietää, että heidän pihassaan on puutarhan kaivaminen kielletty muinaismuistolain tarkoittaman muinaisen kylätontin alueen perusteella? Ainiin mutta jos ei omistakaan piipparia niin sittenhän saa kaivaa, vai? Sori, oli ihan pakko

Yki kirjoitti:
Eli rauhoitusluokka on 2 ja kyseessä on "Kylätontin laskennallinen keskipiste"

Mitä hyötyä tästä on? Mikä on rauhoitettu alue? Ko. piste on likimain tien vieressä ojassa joten onko oja rauhoitettu? Pelkkä piste kartalla ei kerro paljoa.

En nyt ihan ymmärrä mikä ongelma ko paikassa on
Husulan rauhoitetut kylätontithan on mielestäni varsin selkeästi rajattu kartalle eivätkä suinkaan ole pelkkiä pisteitä ojassa. (Eikä tarvitse mennä minnekään paikkatietoikkunaan kartan nähdäkseen, perustietosivun alareunassa on suora linkki kartalle)

Ja ympärillä on rauhoittamattomia peltoja hehtaaritolkulla piipparoitavaksi.

Ihan eri asia tietysti on että millä perusteella jo rakennettuja (ja tuhottuja ) kohteita pidetään rekisterissä.

Kaikki olemme tietysti sitä mieltä että rekisteritietojen ajantasallapito on todellä tärkeää. Sitä pitäisi myös Mv:n kanssa käytävissä keskusteluissa painottaa.

patti kirjoitti:
Tuo alue sattuu pientaloasutusalueelle. Mahtaakohan Reinot ja Ainot tietää, että heidän pihassaan on puutarhan kaivaminen kielletty muinaismuistolain tarkoittaman muinaisen kylätontin alueen perusteella? Ainiin mutta jos ei omistakaan piipparia niin sittenhän saa kaivaa, vai? Sori, oli ihan pakko

Vitsissä on totta toinen puoli. Varmasti noillekin pihoille saa luvan kaivaa vaikka uuden autotallin pohjat kaivinkoneella, mutta kukkalapio on liikaa jos on metallinetsin mukana..

Ihan vastaavaa touhua kuin Kätkäläisen mainitsema peltoesineiden "traktorilla konservointi". Hieno termi muuten.

Noista sotahistoriallisista kiinteistä muinaisjäännöksistä kun kyseltiin niin Päivi Maaranen lähetti mulle sähköpostia aiheesta. Alla tutkijan antamat tiedot aiheesta. Linkistä löytyvä pdf tiedosto kannattaa myös lukea kokonaan. Käsittelee paljo muutakin kuin sotahistoriaan liittyvää asiaa.

Kiitokset Päivi Maaraselle tästä.

Historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten suojelu on Suomessa
suhteellisen tuore ja samalla vähän tunnettu asia. Ensimmäisen
maailmansodan (mukaan luettuna vuoden 1918 sisällissota) ja sitä
vanhemmat sotahistorialliset kohteet (kuten linnoitteet,
taistelupaikat) ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Muinaisjäännökset
ovat automaattisesti rauhoitettuja ilman erillistä päätöstä. Kohteita
viedään muinaisjäännösrekisteriin sitä mukaan kuin niitä inventoidaan eli
historiallisen ajan kiinteitä ei ole Suomessa inventoitu kattavasti.
Historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten kohdetyypeistä ja
niiden suojelusta löytyy lisätietoa Museoviraston oppaasta
HISTORIALLISEN AJAN KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET, tunnistaminen ja
suojelu, joka löytyy netistä osoitteesta


http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-histo ... an-kii.pdf

Keseppa kirjoitti: Kiitokset Päivi Maaraselle tästä.

Ensimmäisen maailmansodan (mukaan luettuna vuoden 1918 sisällissota) ja sitä vanhemmat sotahistorialliset kohteet (kuten linnoitteet,
taistelupaikat) ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Muinaisjäännökset
ovat automaattisesti rauhoitettuja ilman erillistä päätöstä. Kohteita
viedään muinaisjäännösrekisteriin sitä mukaan kuin niitä inventoidaan eli
historiallisen ajan kiinteitä ei ole Suomessa inventoitu kattavasti.

Tarkoittaako tuo suomeksi nyt sitä, että jos alue on inventoitu ja sille on tehty rauhoitusaluemerkinnät niin sen jälkeen taistelupaikka on määritetty ja rauhoitusalueen ulkopuolista aluetta ei lasketa rauhoitetuksi taistelupaikaksi?

t. patti

Toinen huomio taistelupaikkoihin on, että muinaismuistolaissa ei mainita erikseen taistelukenttää, ainoastaan linnoitteet, vallitukset, juoksuhaudat yms. Mihin lakipykälään/säädökseen perustuen määritellään myös tasainen peltoalue automaattisesti rauhoitetuksi taistelupaikan statuksella?

Tässä ote muinaismuistolaista:

Suojelu: Itse taistelukenttään välttämättä liity kiinteitä rakenteita, eikä
kulttuurikerrostakaan ole ehtinyt tapahtumien aikana muodostua, joten taistelupaikat ovat kiinteinä muinaisjäännöksinä
jossakin määrin abstrakteja (vrt. markkinapaikat).

Vielä hieman lisää vettä taistelupaikkamyllyyn. Ylläoleva pätkä on suora lainaus kesepan viestin linkistä, sivulta 90.

Määrittele tässä nyt sitten jossain määrin abstraktia paikkaa, jota ei ole lakikaan tunne.

Hyvän linkin laitoit Keseppa.
Tuli luettua kiinnostavimmat kohdat ja mieleenpainuvin oli nuo rangaistupaikat jotka otettiin käyttöön 1743.

patti kirjoitti:Toinen huomio taistelupaikkoihin on, että muinaismuistolaissa ei mainita erikseen taistelukenttää, ainoastaan linnoitteet, vallitukset, juoksuhaudat yms. Mihin lakipykälään/säädökseen perustuen määritellään myös tasainen peltoalue automaattisesti rauhoitetuksi taistelupaikan statuksella?

Tässä ote muinaismuistolaista:

Koodi: Valitse kaikki

Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat:

1) maa- ja kivikummut, röykkiöt, kivikehät ja muut kiveykset ja kivilatomukset, jotka ovat ihmisten muinoin tekemiä;

2) pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot, myös sellaiset, joista maan pinnalla ei ole merkkejä;

3) kivet ja kalliopinnat, joissa on muinaisilta ajoilta kirjoituksia, kuvia tai muita piirroksia tahi maalauksia, hiomauria tai muita hionnan tahi hakkuun jälkiä taikka uhrikuoppia;

4) uhrilähteet, uhripuut, uhrikivet ja muut palvontapaikat sekä muinaiset käräjäpaikat;

5) muinaisilta ajoilta peräisin olevat asumusten jäännökset sekä asuin- ja työpaikat, niin myös muodostumat, jotka ovat syntyneet sellaisten asumusten tai paikkojen käyttämisestä;

6) muinaisaikaiset hylätyt linnat, linnamäet, linnoitukset, linnakkeet, vallit ja vallihaudat sekä niiden jäännökset, kirkkojen, kappelien, luostarien ja muiden huomattavien rakennusten rauniot sekä muinaiset hautapaikat, jotka eivät ole seurakunnan hoidossa olevalla hautausmaalla;

7) kivet, ristit ja patsaat, jotka muinoin on pystytetty jonkun henkilön tai tapahtuman muistoksi tai uskomuksellisessa tarkoituksessa, samoin kuin muut sellaiset muistomerkit;

8 ) muinaisten huomattavien kulkuteiden, tienviittojen ja siltojen sekä vartiotuli- ja muiden sellaisten laitteiden jäännökset; sekä

9) kiinteät luonnonesineet, joihin liittyy vanhoja tapoja, tarinoita tai huomattavia historiallisia muistoja.

Tätä ihmettelen minäkin ja jotenkin tuntuu että MV mielellään rauhoittaisi kaikki oletetut varmuuden vuoksi.
Mutta jos peltoaukea ei täytä lakipykälien rauhoitusta niin mielestäni muinaismuistolaki menee museoviraston oletuksien ohi.
Joten eikun piipailemaan.

Tuo Kesepan linkin mainio julkaisuhan on ollut esillä pariin kertaan aiemminkin.
Millähän konstilla tuollaiset olennaisimmat jutut saisi pysymään kaikkien löydettävissä?

Kyselehän Keseppa mihin häviää ne piipparoijien lähettämät löydöt jotka MV haluaa itelleen.
Löydöistä ei kuulu sen jälkeen mitään.

Tähän voisi verrata noita linnun rengastusmerkkejä joita olen itsekin lähettänyt aikoinaan.
Aina sieltä on tullut tieto rengastuksesta joka on palkinnut renkaan lähettäjän.

Eli jotain infoa kaipaa löydön lähettäjä sieltä MV.ltä.

P.Aholainen kirjoitti:Kyselehän Keseppa mihin häviää ne piipparoijien lähettämät löydöt jotka MV haluaa itelleen.
Löydöistä ei kuulu sen jälkeen mitään.

Tähän voisi verrata noita linnun rengastusmerkkejä joita olen itsekin lähettänyt aikoinaan.
Aina sieltä on tullut tieto rengastuksesta joka on palkinnut renkaan lähettäjän.

Eli jotain infoa kaipaa löydön lähettäjä sieltä MV.ltä.

Tämä on tosiaan ihan tärkeimpiä asioita. Se on ymmärrettävää museoviraston nykyisessä tilanteessa että menee aikaa ennenkuin löytöjä saadaan käsiteltyä mutta vastaus löytäjän kysymykseen ei saa olla etteivät tiedä missä vaiheessa esine on menossa eikä viedyt tavarat saa "kadota" vaikka tuntusivat miten vähäpätösiltä. On aikasemmin ollu jopa tapauksia että esine on kadonnu ja myöhemmin ilmaantunu näyttelyyn ilman löytäjän tietoja ja tietysti ilman löytäjälle ilmoittamista.

Useimmiten löydöt on sellasia että niistä ei korvauksia haluta eikä juuri maksetakkaan mutta ainakin minun mielestä eniten minua motivoi tehdä ilmotuksia löydöistä on että saan löydöstä tietoa. Jos en tätä tietoa saa niin hyvin äkkiä tulee sellanen tunne että mua vähätellään.

Keseppa kirjoitti:
Useimmiten löydöt on sellasia että niistä ei korvauksia haluta eikä juuri maksetakkaan mutta ainakin minun mielestä eniten minua motivoi tehdä ilmotuksia löydöistä on että saan löydöstä tietoa. Jos en tätä tietoa saa niin hyvin äkkiä tulee sellanen tunne että mua vähätellään.

Osu ja uppos.
Tätä tarkoitin Keseppa.

Iso peukku +1

Yksi asia, joka kiinnostaisi tietää, että onko kaikki rekisteriportaalista löytyvät kohteet automaattisesti kiellettyä aluetta, kuten esim. rauhoitusluokka: ei määritelty.
Olen aina jättänyt tällaisetkin alueet rauhaan, jos siinä on em. merkintä.
Tällaisissa kohteissa on portaalin mukaan löytynyt esim. liitupiipun pätkä, tai tiilen palasia, jotka voivat olla mahdollisesti 1800-luvulta.
Olisi hyvä tietää asiaan MV:n kanta, kun tämä tuntuu olevan useammallekin melkoista arpapeliä.
Niin, ja kysehän on siis pellosta.