aarremaanalla.com

Itse olen löytänyt sekametsässä parhaimman kuntoisen piparin, mutta mitkä olisivat parhaat olosuhteet 75+ vuotta vanhoille kolikoille?

Kuivaa...

Jonkinlainen puolikarkea sorapatja, jossa ei kosteus säily? Liian hieno hiesu on koko ajan kosteaa...

Tai mites olis tiukka savi? Siinä ei taida juuri olla happea?

Ehdottomasti parhaassa kunnossa olevat kuparini löysin Salpausselän harjusta hiekkamaasta. Olivat kuin kukkarosta otettuja vaikka yli 100 v oli ikää. Kaikkialta muualta on löytynyt vain enemmän tai vähemmän homeisia kolikoita ja mitä savisempaa maa on ollut sitä huonompia kolikotkin. Myös järven pohjasta on löytynyt tosi hyväkuntoisia kupareita, tosin ne eivät ole olleet yli 100 v vanhoja mutta kun vertaa samanlaisiin pellosta löytyneisiin niin järvessä kyllä säilyy.

t. patti

Nämä kolikot löytyivät aivan hiekkamaasta, eli aika hyvin säilyvät.

http://postimage.org/image/2atbbszt0/

Tulee mieleen myös nuo Leijonan viime talviset kolikot ruopatusta mudasta. Olivat todella hyvä kuntoisia.

Kyllä noissa Näädän ööreissä silmä lepäääääääääää

raiban kirjoitti:Kyllä noissa Näädän ööreissä silmä lepäääääääääää

Älä muuta sano ,ihan uskomattomassa kunnossa ööreiksi.

NÄÄTÄ kirjoitti:Nämä kolikot löytyivät aivan hiekkamaasta, eli aika hyvin säilyvät.

http://postimage.org/image/2atbbszt0/

Tulee mieleen myös nuo Leijonan viime talviset kolikot ruopatusta mudasta. Olivat todella hyvä kuntoisia.

Aivan upeat! Onneksi kotikonnuilla on paljon hiekkaharjuja ja itse asiassa saariakin jotka muodostuneet kun harju nousee meren pinnan yläpuolelle. Sinne siis ensi kesänä

Kiitos kaikille!

Maa happamuus on se ratkaiseva tekijä! eli mitä happamanpi maa 6-4 PH väliltä syövyttää raudan ja muut metallit , mutta myös hiekan ja muut maa ainekset, varsinkin kun ne ovat olleet siellä vuosia.
Happamassa maassa syöpyy lähes kaikki materiaali ( happokylpy).
yleinen Ph asteikko on 0-14 ph väliltä ja ph 7 on neutraali. 7 alaspäin happamat ja 7 ylöspäin emäkset.

Maa happamuus on se ratkaiseva tekijä! eli mitä happamanpi maa 6-4 PH väliltä syövyttää raudan ja muut metallit , mutta myös hiekan ja muut maa ainekset, varsinkin kun ne ovat olleet siellä vuosia.
Happamassa maassa syöpyy lähes kaikki materiaali ( happokylpy).
yleinen Ph asteikko on 0-14 ph väliltä ja ph 7 on neutraali. 7 alaspäin happamat ja 7 ylöspäin emäkset.

Väittäisin kuitenkin, että suurin syövyttäjä on ilman happi. Mitä enemmän metalli on hapen ja kosteuden kanssa tekemisissä, sitä suurempaa on syöpyminen.
Suot ovat yleensä, joko neutraaleja tai happamia, mutta siellä ei kuitenkaan ole happea juurikaan, joten hapettumista ei tapahdu. Pohjamudat ovat myös monesti hapettomia, joten niissäkin metalli säilyy hyvin.
Kynnettävä peltohan on huono paikka. Se on märkä ja välillä kolikko on syvemmällä ja välillä taas pinnassa hapettumassa.

NÄÄTÄ kirjoitti:

Maa happamuus on se ratkaiseva tekijä! eli mitä happamanpi maa 6-4 PH väliltä syövyttää raudan ja muut metallit , mutta myös hiekan ja muut maa ainekset, varsinkin kun ne ovat olleet siellä vuosia.
Happamassa maassa syöpyy lähes kaikki materiaali ( happokylpy).
yleinen Ph asteikko on 0-14 ph väliltä ja ph 7 on neutraali. 7 alaspäin happamat ja 7 ylöspäin emäkset.

Väittäisin kuitenkin, että suurin syövyttäjä on ilman happi. Mitä enemmän metalli on hapen ja kosteuden kanssa tekemisissä, sitä suurempaa on syöpyminen.
Suot ovat yleensä, joko neutraaleja tai happamia, mutta siellä ei kuitenkaan ole happea juurikaan, joten hapettumista ei tapahdu. Pohjamudat ovat myös monesti hapettomia, joten niissäkin metalli säilyy hyvin.
Kynnettävä peltohan on huono paikka. Se on märkä ja välillä kolikko on syvemmällä ja välillä taas pinnassa hapettumassa.

Jepp. Eli siinä vaiheessa kun maa saa happea ja maa itessään on hapan tapahtuu se "reaktio" eli hapettuminen/happamoituminen tämä on yleisintä nimenomaan pelloilla. Hiekkamaassa monesti on happea kokoajan , mutta maaperä ei ole hapan, jolloin ei happosadetta synny !

Jess. nyt riitti omasta puolesta selittely!

edit pelkkä happi ei syövytä !

Eihän happosateiden syntyminen riipu mitenkään maaperän happamuudesta tai hapekkuudesta?

Mc_Mursu kirjoitti:Eihän happosateiden syntyminen riipu mitenkään maaperän happamuudesta tai hapekkuudesta?

ei riipu mutta jos ilmassa on " hapanta" niin se tulee alas sateen mukana jolloin se reagoi maan ph kanssa.

Aika hyväkuntoisena Metsittyneeltä pellolta löysin 1573 öreni ja tipparahani joka istutettu kuuselle jo 50-60 luvulla. Miellyttävä kaivaa kun ei humusta ole nimeksikään. Ja lannoitteita ei ole käytetty. Muutkin löydöt samaisesta metsästä/pellolta hyväkuntoisia. Ja löydöt tosiaan ihan kauden 2011 loppuun. en ole tosiaan tutkinut kuin noin 10 prosenttia alueesta.Tuo paikka yllättää vielä keväällä kun lumet lähtee ja maa sulaa.

Aika hyväkuntoisena Metsittyneeltä pellolta löysin 1573 öreni ja tipparahani joka istutettu kuuselle jo 50-60 luvulla. Miellyttävä kaivaa kun ei humusta ole nimeksikään. Ja lannoitteita ei ole käytetty. Muutkin löydöt samaisesta metsästä/pellolta hyväkuntoisia. Ja löydöt tosiaan ihan kauden 2011 loppuun. en ole tosiaan tutkinut kuin noin 10 prosenttia alueesta.Tuo paikka yllättää vielä keväällä kun lumet lähtee ja maa sulaa.