aarremaanalla.com

En osaa päättää kumman kelan ottaisin x terra 305.
Tulisi pelto käyttöön.Pelto on ollut olemassa jo ainakin 1600 luvulla ja tietääkseni kesantona pitkään. Ja esineet tuntuu olevan syvällä. Mitkä on näiden painoerot grammoissa? Ja muitakin mielipiteitä Olen tunti tolkulla lukenut tämän foorumin kela juttuja ja en osaa sentään päättää päättää
Tässä kelat:
Minelab 10.5" 7.5 kHz DD -kela

Minelab 9" 3 kHz Concentric -kela

Kiitos jo etukäteen..

Pellolla ei välttämättä ole niin merkitystä, onko kela DD vai concentric, sillä maahäiriöitä ei luulisi niin olevan pahasti. (Poikkeuksiakin on jos on savinen ja minaralisoitunut).
Tuo 3 KHz on aika matala taajuus, eli voi aivan pienet hilut - sormukset, ohuet rahat jne. - jäädä löytymättä.
Jos nuo ovat vaihtoehdot, niin minun mielipide 10,5" DD.
Minelab miehet kommentoikoot lisää.

10.5 DD olisi minunkin valinta ottaahan se syvemmältä laajemmalta.

Kiitos kommentista,. Mitenköhän se painoero?

Ehdottomasti 10" DD. painoero ei ole ongelma, aloittelee varovasti ( niin varmaan ) niin käsi tottuu. Mun oli muistaakseni 305 juuri tuolla 9" ja eiköhän tuossa nykyisessä safarissa ole juurikin tuo 10" DD. Ainoa ominaisuus mikä kärsii on pinpointtaus..
Nim. propointteri on kova sana

Paljonkohan tuo 10.5 DD näyttää vakiokelaa syvemmälle esim 1 euron kolikkoa? Paljonkoa kokonais peittoa on enemmän prosentteina vaikkapa euron kolikolle? Ne kuvat mitä olen nähnyt näiden kelojen huimaa eroa niin epäilyttää..

Sehän riippuu syvyydestä cc kelalla se ala jonka se kattaa, saattaa olla 20 sentin syvyydessä 2 cm ja dd kelalla 10 cm .Jollen nyt ihan väärässä ole,korjatkoon jos joku tietää paremmin.

Juuri tuollaista eroa arvelin. Vois karkeasti ehkä kuvitella että kohde mikä näkyy vakio kelalla 20cm niin kyseisellä dd kelalla n.23-25cm.Meneekö tämä arvio yhtään oikein?. Mitenköhän tuo kokonais peitto mahtaa parantua esim pellolla,hieman kostea maaperä ja 1 euronen etsittävänä ?

En nyt osaa märästä maasta oikeen sanoa ,mutta se kuvio joka metallin havaitsee on niissä keloissa erilainen, cc kelassa se on sellanen kolmiomainenja, dd kelassa
pyöreä, syyvyys voi olla suht sama, mutta kattavuus dd; llä laajempi.

Tuossa vielä kuva DD ja CC kelan "luotauskeiloista", jos siinä oli jotain epäselvää.

3 kHz löytää melko varmasti syvemmältä, mutta ei ole niin herkkä pienille kappaleille, eli mikään kultakoruimuri se ei ole. Pellolla varmasti ihan toimiva valinta, mutta pienet paperinohuet hopeakolikotkin jäänee löytymättä. Normaalikokoiset hopea- ja kuparikolikot löytyy varmaan kohtuu syvältä.

DD-kela pärjää paremmin vaikeissa olosuhteissa, kuten roskaisessa ja mineraalipitoisessa maassa. Em tapauksissa toiminnan pitäisi olla vakaampaa ja luultavasti löytääkin vähän syvemmältä. Pinpointtaus on tällä hankalampaa ja painoa on moitittu.

Itse ottaisin varmaan DD-kelan, vaikka peltokäytössä tuo CC voisi olla aika peto, mikäli olosuhteet ei ole vaikeat.

Korjatkaa jos olen väärässä.

pekxi kirjoitti:Paljonkohan tuo 10.5 DD näyttää vakiokelaa syvemmälle esim 1 euron kolikkoa? Paljonkoa kokonais peittoa on enemmän prosentteina vaikkapa euron kolikolle? Ne kuvat mitä olen nähnyt näiden kelojen huimaa eroa niin epäilyttää..

Etsintäsyvyydellä ei ole mitään merkitystä ensimmäistä etsintä ostettaessa.
Tärkeitä asioita on laitteen paino ja etsintäpaikkojen ennakkosuunnittelu.
Lue tuo postaus jännetuppitulehduksesta tällä foorumilla ja myös mitä täällä mahdollisesti on muuta tietoa kartoista yms.
Lisäksi jos laite ottaa syvältä kaiun ja et vielä osaa kunnolla pinpointata niin kuoppasi ovat järkyttävän isoja.
Lisäksi kun olemme tänä syksyna joukolla piipparoineet niin kuoppien keskisyvyys on ehkäpä 7-10cm luokkaa, 20cm syvyys riittää varmasti.

On ihme pitkään kesantona ollut pelto mistä tuntuu että kaikki kohteet on erittäin syvällä. Miten on mahdollista että toisessa kesanto pellolla on kohteita syvällä ja matalalla ja toisella kesanto pelolla pelkästään syvällä. Vajoaako esineet jos esim ollut 30 vuotta kesannolla vai mitä tapahtuu ?. Erityisesti tämä pelto on laittanut ajatuksen että voisi hommata syvemmälle näyttävän kelan Kyseinen pelto on ollut olemassa ainakin vuonna 1690 ja paljon asutusta aikanaan

Mielestäni mine labs 305 vakio kelan etsintäsyvyys on erittäin huono. Edellinen c scope 770 oli mielestäni parempi. Kela on kyllä sairaan hyvä uimarannoilla.

pekxi kirjoitti:Mielestäni mine labs 305 vakio kelan etsintäsyvyys on erittäin huono. Edellinen c scope 770 oli mielestäni parempi. Kela on kyllä sairaan hyvä uimarannoilla.

Huono etsintäsyvyys voi johtua vaikkapa pieleen säädetystä maahäiriöstä.

pekxi kirjoitti:On ihme pitkään kesantona ollut pelto mistä tuntuu että kaikki kohteet on erittäin syvällä. Miten on mahdollista että toisessa kesanto pellolla on kohteita syvällä ja matalalla ja toisella kesanto pelolla pelkästään syvällä. Vajoaako esineet jos esim ollut 30 vuotta kesannolla vai mitä tapahtuu ?. Erityisesti tämä pelto on laittanut ajatuksen että voisi hommata syvemmälle näyttävän kelan Kyseinen pelto on ollut olemassa ainakin vuonna 1690 ja paljon asutusta aikanaan

Käsittääkseni pikemminkin päinvastoin. Eli romuilla, kuten kivilläkin, on taipumusta nousta pintaan (pellollakin). Tulipa mieleen juttu taannoin lopetetulle kaatopaikalle tehdystä jalkapallokentästä (muistaakseni jossain päin Englantia) jonka käyttö piti kieltää lukuisten terävien romujen aiheuttamien (jalka)vammojen vuoksi. Ei auttanut edes paikan siivous, vaan yhä uudestaan maasta nousi romua futaajien harmiksi.
T: villimies

Tyhmä kysymys? Onko minelabs 305 maahäiriön säätö se missä on vaihtoehtona -1 0 ja 1

Mc_Mursu kirjoitti:
Tuossa vielä kuva DD ja CC kelan "luotauskeiloista", jos siinä oli jotain epäselvää.

DD-kela pärjää paremmin vaikeissa olosuhteissa, kuten roskaisessa ja mineraalipitoisessa maassa. Em tapauksissa toiminnan pitäisi olla vakaampaa ja luultavasti löytääkin vähän syvemmältä. Pinpointtaus on tällä hankalampaa ja painoa on moitittu.

Pelkistin tuon CC-kelan pituusakselin keilan kolmioksi ja DD-kelan keilan noin enempi neliskanttiseksi. Jos nyt pelkistettäis vielä, että molempien pituusakseli olis yhtä pitkä (DD-mallissa tuo kelojen leikkauspisteiden väli) ja molemmat yltäis yhtä syvälle. Lopputuloksena olis, että enempi maata tulis skannattua tuolla DD-mallilla.



Jos perättäisten pyyhkäisyjen overlap olisi 50% niinkuin kuvassa, olisi alue skannattu noin 50% syvyydelle kokonaan ja vain puolet siitä alemmasta puolikkaasta. Jos overlappia ei olis ollenkaan, niin puolet alueesta jäisi skannaamatta.



DD-kelalla riittää vähempi overlap, joten 25% overlapilla katetaan syvyydestä jo noin 90%. Siis enempi maata skannattuna per huispaus ja eteenpäin pääset 50% nopeemmin.

Tietysti, jos huiskii silleen puolen metrin etenemällä per edestakainen huispaus, niin on ihan sama kummalla kelalla viuhtoo menemään. Maahan jää löydettävää seuraavaksikin kerraksi.

pekxi kirjoitti:Tyhmä kysymys? Onko minelabs 305 maahäiriön säätö se missä on vaihtoehtona -1 0 ja 1

No ei ole, kun se on tuon X-terra 305 Noise cancel säätö. Manuaalisen maahäiriön säätö(manual ground balance) on 0-20.

Jep lueskelinkin eilen lisää englanninkielistä ohjetta. Ehkäpä etsintä syvyyttä x terra 305 ei olekkaan huono

Kiitos neuvoista kaikille