aarremaanalla.com

Mielessäni on pyörinyt jo pitkään, miten kukin on alunperin innostunut harrastamaan metallinetsintää. Eli mikä oli se ensimmänen ärsyke mielenkiinnolle? Moni on varmasti innostunut foorumin kautta, mutta miten eksyit foorumille?

Eniten tietysti kiinnostaa median vaikutus. Eli paljonko lehti- radio- ja tv-jutut ovat tuoneet harrastajia lajin pariin.

Vastatkaapa kyselyyn ja halutessaan voi viestissä kertoa vielä tarkemminkin.

Kyllä saa kiittää cpapaloa Öhkiksen innoittamisesta. Toki luontainen kiinnostus sisällä eli ja monta kertaa oli tullut ihmeteltyä kärsän tarkoitusta. cpapalon kanssa käynti piipittämässä oli viimeinen kipinä ennen leimahdusta - toki leimahtamisen jälkeen tämä palsta, veti mukanaan. Palstan vaikutus on varmasti suurempi kuin kuvitellaankaan.

työni puolesta tein reissuja ympäri Suomea eikä voinut harrastaa mitään säännöllistä. Siitä rupesin miettimään vaihtoehtojani ja keksin tämän. Sen jälkeen kun foorumi löytyi niin piti äkkiä tilata eka etsin ja ryhtyä tositoimiin

eli kipinä muualta ja intohimo sitten sen mukaan mitä ehti työn ohella tutustua foorumiin ja muiden löytöihin. nyt ei voi muuta elämää kuvitellakaan

Ihan omatoimisesti keksin aikoinaan tämän keinona syventää historia ja varsinkin paikallishistoria harrastusta. Siitä sitte nettiä tutkimaan laitteiden suhteen. Tätä foorumia ei sillon vielä ollut eli tietoa piti kerätä jyvinä ympäri internetin ihmemaata ja koittaa soveltaa ulkomaisia kokemuskia tänne meille. Jatkot siitä onkin jo sitte sellanen never ending story

Kiitoksia Mursu hyvästä kysymyksestä. Tätä on tullu mietittyä joskus mutta en ole saanut aikaseks kysymyksen esittämistä. Toivottavasti saamme paljo vastauksia. Mieeeelenkiintoista

Katsoin uutisista, kun joku piipparoija haravoi kuivatun Tammerkosken pohjaa, ja kävin "ihan piruuttani" katsomassa netistä mitä tämmöiset vehkeet mahtavat maksaa. Sitä myötä löysin tämän foorumin, ja innostus heräsi.

Olen ollut innostunut kaikesta vanhemmasta(paitsi vaimo ) jossain määrin aina, monesti mietin eri paikoilla mitä tuolta löytyisi? Kuume senkuin kasvoi kun vanhempi poika kertoi, että oli ollut koulukaverinsa kanssa tampereen rannoilla jonkun laitteen kanssa etsimässä rahoja En päässyt oikei siivellekkään koska poika asui jo tampereella. Meni pari vuotta ja töihin saapasteli Veem, selvis että pojan koulukaveri oli Veemin pikku veli ja laitteet oli Veemin! Pikkuhiljaa työkaveri rupes näyttään indiana jonesilta kun lumet suli loput voittekin arvata!

Harrastus alkoi v.2003 kun törmäsin(melkein kompastuin) Hannin Aarteeseen. Olin alueella tutkimassa kultamalmilohkareita. Sen jälkeen hankin etsimen.

Äänestin joku muu kohtaa, eli tuo pahuksen Oskari mainitsi tästä harrastuksesta silloin vuonna kirves ja kypärä..ostin siitä kovin innostuneena sitten ensimmäisen Kiinanhirvitykseni ja tällä tiellä ollaan edelleen.

Aina kiinnostanut kaikki vanha tavara ja historiakin. Eniten ehkä tutustunut toistaiseksi tuohon maailmansotien aikaan, niiden väliseen ja jälkeiseen aikaan - lähinnä tv dokkareiden ja muistelmakirjojen yms muodossa. Kaikki vanhemmatkin ajat toki kiinostaa

Etsimeen iski innostus kun joku taisi laittaa masinistifoorumille linkin tänne ja sitten pitkän odotuksen (että oli tarpeeksi rahaa taskussa ) jälkeen sain tuon ATP:n ja PP:n ostettua - tais olla vissiin lokakuussa eli aika tuore harrastaja sen osalta...

Taisinpa minäkin eksyä palstalle, mutta aikaisemmat historian ja arkeologian harrastukset vaikuttivat myös.

Tämä miellyttävä rouva oli 2011 helmikuun alussa Daytonan hiekkarannalla miehensä kanssa piippailemassa +8 C sumussa. Huomatkaa varustus . Näytti todella mielenkiintoiselta.
Samanaikaisesti oli myös kotipihalla Pohjanmaalla sinitakkisia piippailijoita useampi maijallinen tonkimassa lumihankea metallinetsimellä. Eivätkä olleet nauloja etsimässä vaikka pari vuotta sitten kattoremontin aikana tippui huopanauloja pihaan ja ne olisi ollut hyvä saada silloin heti pois. Löytyivät nyt sentään ennenkuin ehtivät renkaaseen.
Kesällä kylän nuorimies hyppi trampoliinilla niin vauhdikkaasti että skootterin avaimet lensivät suojaverkon yli. Ei löytynyt ruohoa leikkaamalla. Vasta illalla löytyi kiven päältä 3 metrin päästä trampoliinista.

arpati kirjoitti:

Etsimeen iski innostus kun joku taisi laittaa masinistifoorumille linkin tänne

Samasta paikasta minäkin linkin löysin ja siitä se innostus sitten lähti.

Jotenkin muksusta saakka kiehtonut tämä homma,varmaan tvssä nähny jollain
laitteen.
No nyt sitten syyskuussa oli Raha-automaattiyhdistyksen lehdessä(Raymond)
juttu touhusta ja se oli siinä.Taisin samana päivänä jo olla Finndetectorin sivulla
ja sieltä sai Garretti uuden kodin.

Perinnöksi saatu 1/4 öre 1635 johdatti aarremaanalla sivustolle ja samalla kävi ilmi, että kaverillahan on jo laite. No eikun laite lainaan ja se oli sit siinä.

Talvi pääsi vielä yllättään ennenkuin oman masiinan ehdin hankkimaan, mutta olipahan aikaa pähkiä minkä laitteen sitä sitten hankkisi. xXterra 305 sitä sitten valkkautui ekaksi laitteeksi ja nälkähän vain kasvoi syödessä joten vielä saman kesän aikana kone vaihtui safariksi ja sillä mennään nyt ja todennäköisesti vielä kauan.

Tämä sarjakuva http://disneycomics.free.fr/Ducks/Barks ... _US_18-04R sai pikkupojassa syttymään kipinän joskus 70-luvulla. Sitten meni yli 30 vuotta ennenkuin kävi ilmi, että näitähän http://www.detectordepot.com/images/F5_ad2.png on oikeasti saatavilla ja vielä järkevään hintaan. Siitä kiitos tälle http://www.aarremaanalla.com/foorumi/pr ... file&u=737 kaverille joka lainasi Garrettiaan kun hukkasin tällaisen http://www.kalevalakoru.fi/korut/kuvast ... set/6760/1 kaulakoruni tälle http://forum.treasurenet.com/index.php? ... 0247;image rannalle. Loppu onkin sitten historiaa http://postimage.org/image/xvcrhwrmf/

t. patti

Olin nykyisen vaimon (silloin ei vielä vaimo) kanssa syksyaikaan heittelemässä puutarhatöissä syntynyttä roskaa pihan reunalla olevaan jyrkkään heinikkoiseen penkkaan. Yhtäkkiä emäntä sanoi, ettei kihlasormus ole enää sormessa. Ei paljon naurattanut sillä hetkellä. Emme löytäneet sormusta etsinnöistä huolimatta. Päätimme lopettaa alueen tallomisen ja kävimme seuraavana päivänä lainaamassa kylältä sellaisen vanhan mallin miinaharavan. Menin rinteeseen etsimään, mutta vehje huusi koko ajan. Penkka oli täynnä rautanauloja ym. vanhaa maatalon rakennusjätettä. Siis aivan täynnä.

Jostain kummasta olin tietoinen siitä, että nykyaikaiset metallinpaljastimet erottelevat rautaa. Kerroin asiasta emännälle, ja kävi niinpäin, että hän vaati minua ostamaan heti sellaisen vehkeen . Seuraavalla viikolla palasimme Garretin kanssa etsintöihin, ja alle 10 minuutin jälkeen sormus löytyi. Oli multaisessa myyränkolossa, eikä olisi muuten koskaan löytynyt.

Olen ollut historiaharrastaja jo vuosien ajan, ja kierrellyt ahkerasti erilaisilla muinaismuistokohteilla, museoissa ym. Nyt on järjestyksessä toinen etsin kehissä, ja touhu muuttunut siten, että etsin uusia muinaismuistoja ja museoesineitä. Homma on tuonut historiaharrastukseen huikeasti lisää sisältöä. Vaimo ei ole koskaan valittanut etsintäreissuista, laitteiden hankinnasta tai loppumattomista paikallishistoriallisista esitelmistäni .

Aamulehden nettisivuilla oli kesällä juttu jostain piippailulöydöstä ja joku oli kommenteihin laittanut linkin tälle foorumille. Neljä päivää kun olin foorumia lukenut, päätin tilata oman etsimen.
Ikinä en ole mitään harrastusta jaksanut pitkäjänteisesti harrastaa, mutta luulen että tätä jaksaa tehdä pidempäänkin. Vaikka kaivelee taskut täyteen rautanauloja ja muuta roskaa on silti kova hinku etsimään uudestaan.
Löytöjähän nekin on...

Mukavasti kertynyt vastauksia, mutta kysely on kuitenkin jo painunut unholaan. Ponkastaas ylös.

Vastailkaapas tähän ajankohtaiseen kyselyyn, kiitos.

-96 sain koulutusta Suomen puolustusvoimilta tähän jaloon harrastukseen. Hylsyjä hiekasta kaivellessani juolahti mieleen mummolan pellosta löytyneet rahat. Ahaa-elämykseni sai kylmää vettä niskaan kun vilkaisin silloin laitteiden hintoja.
Asia palasi aina ajoittain mieleen, mutta vasta 2009 sain viimein tehtyä peliliikkeen ja hankin ekan etsimen.

Eksyin vahingossa foorumille kun selailin googlesta aikani kuluksi suomesta löytyneitä aarteita. En edes tiennyt että tämmöinenkin harrastus on olemassa. Seuraavana päivänä tuli sitten tilattua etsin

Kauan "noin 7 - 8 vuotta" on ollut tarkoitus hankkia laite.. Olen aina ollut kiinnostunut historiasta (miten elettiin silloin)

Aina kaatunut johonkin.. ja unohtunut vähäksi aikaa.. kunnes viime maaliskussa oli pakko tarttua toimeen kun himo palasi.. jällen kerran.

Oli tarkoitus vaan tolla viking 6 huiskia koko kesän... mutta toisin tais käydä

Selasin vain huvikseni nettisivuja ja löysin vahingossa tänne sitten ostin tietenkin sen hong kongin halvimman etsimen jolla sitten löysin muutaman pinta kolikon jonka jälkeen synty kipinä, että voisihan sitä syvemmältäkin löytää tavaraa no enkös sitten bongannut foorumilla tuo gm 3:sen käytettynä myytävänä ja foorumilta sen olin jo lukenut hyväksi pelto ja metsäkoneeksi eikä edes pahaan hintaan.
Hyvän peli hankinkin nyt on hieman laajentunut etsin valikko, mutta vielä on gm 3 niin hyvä etten luovu pois ennen kun ostos listalle pääsee xp deus tai vielä parempi joskaan vielä sellaista ei ole keksitty. (Menee ainakin pari vuotta.)
Etsimiä löytyy nyt gm 3 ja garrett sea hunter mark 2 korukoneena rannoille.
Kovasti poltaa jo mielessä tälle kaudelle at gold joka tulisi makeaan veteen ja puistoihin.

Itellä tuli ongelma eteen, kun möin prätkän pois tammikuussa viime vuonna. Mietin kevään aikana, mitä pitäs tehdä, että sais ukon liikkeelle sohvalta, selkäkin siinä mallissa, että jotain liikunnallista pitäs tehä. sitten se tuli netissä vastaan aivan aiheesta poiketen, joku mainitsi jossakin vitsissä tyylillä "paljastin" eikä siinä tarkoitettu metallinpaljastinta.. kieromieleni sen muotoili, ja google kertoi loput, finndetectorin sivut tuli nopiasti eteen, ja sieltä halvin laite mitä löytyi,
Oli käytössä 20 minuuttia, palautin ja tilasin paremman, sillä tiellä ollaan.
Selkäkin on paremmassa kunnossa, ja kyllä tuo on mukavaa hommaa.

Kaikkien motoristien käyttämä sanonta "parasta mitä voi tehdä housut jalassa", sanoisin, että ette tiedä maailman menosta mitään, kyllä tämä harrastus turhanpäiväisen pärryyttelyn voittaa.

Jälki junassa todennut, että tämän kun olisi tajunnut jo vuosia sitten, laji vie mennessään.

Itse aloittelin scopella 90- luvulla,mutta en älynnyt mennä pelloille.Metsistä tuli löydettyä aika läjä romua ja rautanauloja,kun ei ollut tuota valikoivaa hakua.
Tänne Foorumille eksyin vahingossa ja löysin samalla pellot ja uuden etsimen.Koukussa ollaan ja talven aikana on hyvä tehdä kesän suunnitelmia ( katsella vanhoja karttoja ja lueskella paikallis historiaa).Hyvä harrastus,suosittelen!

-84 vuonna tuli hankittua tuliaisina jenkeitä c.scope, kun siellä asuva tuttava esitteli rannalla kuinka hienon pelin oli hankkinu ja ensimmäinen löytö oli sormus, niin sen jäkeenhän samanlainen oli saatava. Ja muistikuvan mukaan laite oli vielä melko hintava siihen aikaan. Ja siitä lähtien enemmän tai vähemmän piipparin kanssa kuljettu.