aarremaanalla.com

Juu elikkäs käsi pystyyn ketä tympäsee naulat, epämääräiset metallin palaset sekä muu turha kaivaminen. Unohtamatta kotimatkaa tasku täynnä roskia
Joskus vaan tuntuu siltä että ..........

Kyllähän se tietysti vähän tympäisee, kun esim. vapaapäivänä piippaillut 6-8 tuntia ja tuloksena hirvittävä määrä roskaa ja korkeintaan nappi tai kaksi päivän parhaimpina löytöinä.

Se mikä minut saa kuitenkin aina palaamaan tietyille paikoille on: Tiedän, että siellä on ollut asutusta vähintään 400 vuotta ja nyt siellä on vähemmän roskaa maassa kuin viimeksi.

Piristysruiskeina käyn testailemassa uusia paikkoja ja laitan karttaan merkinnän löytöjen sekä roskien ikähaarukasta. Näin pysyy paremmin kärryillä potentiaalisista hyvistä paikoista.

Ne päivät, kun on ihan poikki, eikä kertakaikkiaan jaksa lähteä mihinkään, niin juon pari kaljaa ja luen tätä foorumia ja katselen kuvia näistä kaikista upeista löydöistä, mitä arvon kollegat ovat löytäneet. Se motivoi palautumaan nopeasti kuntoon.

Joten, älähän heitä kirvestä kaivoon. Kyllä niitä löytöjä tulee, mutta niiden eteen joutuu tekemään aika paljon töitä.

Onnea tuleville löydöille!

Kyllähän se välillä masentaa ja ihan kunnollakin, kun ei mittään löydy, mutta se on sitten kumma, kun vaan joku päivä osuu sitten apajille ja aurinko paistaa taas.

Naula ja korkkikokoelmat minullakin mahtavat.Mutta herkut harvassa. Työtä,työtä ja työtä. Ja sitten kun tärppää niin jopas hymyilyttää.

Tossa kun lueskelee niin jotain meneen kuitenkin oikein kun löytyy jopa puolen millin paksuisia puolikkaita nappeja. No, tämänhetkisen paikan kelpoisuudestakaan ei osaa vielä sanoa muuta kuin paljon on käymättä vielä...

Kapu75 kirjoitti:Juu elikkäs käsi pystyyn ketä tympäsee naulat, epämääräiset metallin palaset sekä muu turha kaivaminen. Unohtamatta kotimatkaa tasku täynnä roskia
Joskus vaan tuntuu siltä että ..........

Sitähän se on mut sit kun alkaa käydä munkki

Asennekysymys. Jos lähtee reissuun suurin toivein jotka sitten jäävätkin toteutumatta niin tietysti se tympäsee. Omalla kohdallani näin kävi viime sunnuntaina kun kävin pellolla joka oli kylvetty korkeilla. Oma moka, ei olisi pitänyt toivoa liikoja. Päivä kyllä lopulta pelastui kukkuramitoin ekan kultasormuksen myötä.

Näin luontoharrastajan silmin katsottuna: piipparoinnin ja luonnossa liikkumisen ja sen ilmiöiden tutkimisen voi saumattomasti liittää toisiinsa, ja kun tähän yhdistetään mielenkiinto vanhoja esineitä, rakennuksia ym. kohtaan, voidaan tulla yleiseen loppupäätelmään: Ei tympäse