Ensimmäiset kuvat
Ensimmäiset kuvat
Tervehdys! Tässä olis meikäläisen ensimmäisiä kuvia,kaikki on peltolöytöjä ja kahdelta eri pellolta.Ton yhden kolikon tunnistin suurennuslasilla ja näyttäs olevan öre 1700 loppupuolelta sen verran sai kuvioista selvää ja 1 markka 1942,sitten on tommonen aspiriinin kokonen hopeinen? nappi tai mikä lie,sit on hopeinen lohjennut rahan? vajaa puolikas minkä teksti näytti tosi oudolta,ja viimesenä oikee "tappoväline" toi terä mikähän mahtaa olla? Siinä on ilmeisesti hevoshärpäkkeitäkin kuvissa mukana.
Makro Racer
-
Leijona
- Kunniajäsen/Mestari/Vuoden foorumilainen
- Viestit: 10562
- Liittynyt: 04 Helmi 2009, 22:01
- Paikkakunta: Etelä-Karjala
Hopearaha näyttäisi joltain Dirhemiltä 800-1000-luvulta 
"Tappovehe" on hankmon terä
"Tappovehe" on hankmon terä
Viimeksi muokannut Leijona, 11 Loka 2011, 20:17. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
XP DĒUS. Varakoneena XP GoldMAXX Power V4+WS1+ muuta tarvittavaa.
Vanhin esinelöytö Suomesta: Vyönsoljen katkelma 550-800 jKr Nappisolki v. 600 jKr. Vanhin kolikko Suomesta: Dirhem Viikinkiajalta v.942-950 jKr.
Vanhin esinelöytö Suomesta: Vyönsoljen katkelma 550-800 jKr Nappisolki v. 600 jKr. Vanhin kolikko Suomesta: Dirhem Viikinkiajalta v.942-950 jKr.
-
Kätkäläinen
- Kunniajäsen
- Viestit: 1830
- Liittynyt: 19 Touko 2011, 15:53
- Paikkakunta: Pälkäne
Niitä löytyy muuten yllättävän paljon.Ensimmäiset kuvat
Kiitoksia! Täytyy mennä jatkaan etsintää heti kun ehtii,toivottavasti peltokin kuivuu vähän, vaikka märkää peltoa on helppo kaivella.
Makro Racer
-
Kätkäläinen
- Kunniajäsen
- Viestit: 1830
- Liittynyt: 19 Touko 2011, 15:53
- Paikkakunta: Pälkäne
Olen miettinyt ihan samaa..Kätkäläinen kirjoitti:En tiedä onko vain tunne mutta tuntuu, että märässä pellossa löytyy syvemmältä ja tarkemmin?hapi Lähetetty: Ke Lok 12, 2011 10:36 am
Kiitoksia! Täytyy mennä jatkaan etsintää heti kun ehtii,toivottavasti peltokin kuivuu vähän, vaikka märkää peltoa on helppo kaivella.
Kyllä se näin menee. Vähemmän signaalia häiritseviä ilmataskuja maassa. Toisaalta mineralisoituneessa paikassa tilanne on taas päinvastainen.appenzell kirjoitti:Olen miettinyt ihan samaa..Kätkäläinen kirjoitti:En tiedä onko vain tunne mutta tuntuu, että märässä pellossa löytyy syvemmältä ja tarkemmin?hapi Lähetetty: Ke Lok 12, 2011 10:36 am
Kiitoksia! Täytyy mennä jatkaan etsintää heti kun ehtii,toivottavasti peltokin kuivuu vähän, vaikka märkää peltoa on helppo kaivella.
Suo siellä, vetelä täällä... Kun maa kastuu niin voisi myös ajatella mineralisoituneen maan vaikutuksen vähenevän, koska kosteus maassa olevia suoloja liuoittaessaan muodostaa yhtenäisemmän varauskentän tasoittaen mineralisaatiopotentiaalin huippuja.Keseppa kirjoitti:Kyllä se näin menee. Vähemmän signaalia häiritseviä ilmataskuja maassa. Toisaalta mineralisoituneessa paikassa tilanne on taas päinvastainen.appenzell kirjoitti:Olen miettinyt ihan samaa..Kätkäläinen kirjoitti: En tiedä onko vain tunne mutta tuntuu, että märässä pellossa löytyy syvemmältä ja tarkemmin?
Toisaalta taas tällaisessa mineralisoituneessa maassa se saattaa muodostaa tehokkaan maskin, joka heikentää hyvistä kohteista tulevia kaikuja.
Mineraaliköyhässä maassa sade mielestäni vaikuttaa positiivisesti löytösyvyyteen.
Keseppa tuo ilmataskuteoria on sellainen, jonka haluaisin tuomita vääräksi, mutta se tarvitsee vielä vähän ajattelua. Jos sinulla on sille perusteluja niin kuulen mieluusti.
Vitae pars historia est.
Tuo ilmataskuteoria perustuu ihan omiin ja muiden kokemuskiin. Toisaalta tuon vaikutukseen tuntuu liittyvän myös etsimen käyttämä taajuus. Matalammat taajuudet eivät tunnu olevan niin herkkiä.
Karkeasti ajateltuna tasalaatuisesta maasta läpi kulkeva signaali olisi myös tasalaatuisempi. Vaikka maa olisi lähes täysin ilman mineraaleja(erittäin harvinaista) niin jonkinlaisen "vastuksen" maa-aines kuitenkin muodostaa signaalille jolloin maassa olevat ilmataskut sekoittavat tasaista signaalia. Vaikka maa olisikin täysin ilman mineraaleja niin etsimelle se muodostaa kuitenkin maaefektin mikä yleensä on suodatettu jo oletuksena etsimissä. Mineraaliköyhässä etsimen säätäminen on usein vaikeampaa maa balanssin suhteen mutta onnistuu kuitenkin.
Se on mullekkin vielä harmaata aluetta että miksi jotkut etsimet etsii syvemmältä maasta hyvissä olosuhteissa kuin ilmasta. Pulssilaitteissa sen vielä ymmärrän mutta VLF laitteissa kyse täytyy olla jostain muista poikkeavasta häiriönsuodatuksesta.
Märässä hyvin mineralisoituneessa maassa olen testannut 10 centin kolikolla. Kaivoin kolikon 15-17 cm syvyyteen mikä ei deussille ole mikään ongelma kuten ei useimille muillekkaan etsimille. Heti kaivamisen jälkeen signaali oli vahva ja selkeä. Parin tunnin päästä kierroksen päätyttyä pellolla tarkistin tilanteen uusiks niin signaali oli jo selvästi heikompi ja epäselvempi. Jätin kolikon sinne ja noin viikon päästä ja reippaiden sateiden jälkeen menin takas paikalle jolloin signaali oli kadonnut kokonaan. 4 kHz taajuudella (jota en yleensä käytä) sain vähän epävarmaa signaalia kun pienensin lähetystehoa ja herkkyyttä. Pelto oli niin märkä että kaivettu reikä alkoi täyttymään vedellä heti.
lukema Deussin maahäiriö näytöllä oli 80-83 eli melko pahasti mineralisoitunut meidän olosuhteisiin mutta ei läheskään niin paha kuin esim. englannissa usein. Mulle tuo ainaki opetti sen että pysyn poissa mineralioituneilta paikoilta sillon kun ne on pahimmilleen märkiä. Saman testin olen tehnyt sellasella pellolla missä mineralisoituminen deussin näytön mukaan on lähes nolla eli lukema n. 90. Tällöin ei ollu mitään eroa tuolla syvyydellä kuivahkon ja märän pellon välillä.
Karkeasti ajateltuna tasalaatuisesta maasta läpi kulkeva signaali olisi myös tasalaatuisempi. Vaikka maa olisi lähes täysin ilman mineraaleja(erittäin harvinaista) niin jonkinlaisen "vastuksen" maa-aines kuitenkin muodostaa signaalille jolloin maassa olevat ilmataskut sekoittavat tasaista signaalia. Vaikka maa olisikin täysin ilman mineraaleja niin etsimelle se muodostaa kuitenkin maaefektin mikä yleensä on suodatettu jo oletuksena etsimissä. Mineraaliköyhässä etsimen säätäminen on usein vaikeampaa maa balanssin suhteen mutta onnistuu kuitenkin.
Se on mullekkin vielä harmaata aluetta että miksi jotkut etsimet etsii syvemmältä maasta hyvissä olosuhteissa kuin ilmasta. Pulssilaitteissa sen vielä ymmärrän mutta VLF laitteissa kyse täytyy olla jostain muista poikkeavasta häiriönsuodatuksesta.
Märässä hyvin mineralisoituneessa maassa olen testannut 10 centin kolikolla. Kaivoin kolikon 15-17 cm syvyyteen mikä ei deussille ole mikään ongelma kuten ei useimille muillekkaan etsimille. Heti kaivamisen jälkeen signaali oli vahva ja selkeä. Parin tunnin päästä kierroksen päätyttyä pellolla tarkistin tilanteen uusiks niin signaali oli jo selvästi heikompi ja epäselvempi. Jätin kolikon sinne ja noin viikon päästä ja reippaiden sateiden jälkeen menin takas paikalle jolloin signaali oli kadonnut kokonaan. 4 kHz taajuudella (jota en yleensä käytä) sain vähän epävarmaa signaalia kun pienensin lähetystehoa ja herkkyyttä. Pelto oli niin märkä että kaivettu reikä alkoi täyttymään vedellä heti.
lukema Deussin maahäiriö näytöllä oli 80-83 eli melko pahasti mineralisoitunut meidän olosuhteisiin mutta ei läheskään niin paha kuin esim. englannissa usein. Mulle tuo ainaki opetti sen että pysyn poissa mineralioituneilta paikoilta sillon kun ne on pahimmilleen märkiä. Saman testin olen tehnyt sellasella pellolla missä mineralisoituminen deussin näytön mukaan on lähes nolla eli lukema n. 90. Tällöin ei ollu mitään eroa tuolla syvyydellä kuivahkon ja märän pellon välillä.
Ensimmäiset kuvat
ilkkap. neuvoi lähettämään kuvat tuosta hopearahan puolikkaasta Tuukka Talviolle joten pistin kuvat menemään,ilmottelen sitten jos jotain kuuluu.
Makro Racer
Ensimmäiset kuvat
Antaako jotkin isommat rautaesineet niin kuin tuo hankmon terä antoi saman piippausäänen kuin esim, kolikot vai onko siissä jotain metalliseosta joka vaikuttaa piippiin,olen pariin otteeseen koittanut kaivaa esiin yhtä löytöä mutta maa on niin vetistä että kuoppa täyttyy aina vedellä,käsi oli kyynärpäätä myöten montussa mutta en velä mitään löytänyt,signaali on kyllä aivan selkeä, täytyy vissiin vaan odotella pellon kuivumista!
Makro Racer
Kyllä iso rauta antaa monesti korkean signaalin. Sitä voi tarkastella niin että heiluttaa vähän sivussa terkimmasta kohdasta jolloin monasti tulee sekaan myös rautasignaalia. Lisäks jos on iso rauta niin sen voi huomata signaalin laajuudesta ja "epätarkkuudesta". Syvällä oleva iso rauta on hankalin koska se antaa lähes pelkästään hyvää signaalia ja vain yhdestä kohtaa. Senki takia syvällä oleva iso rauta antaa korkean signaalin kun se on levittäny ympärilleen rautaoksiidia eli ruostetta eikä tätä maakerrosta ole häiritty. Pienemmässä rautaesineessä tämä levinnyt ruoste alue antaa korkeita "haamusignaaleja" vaikka itse kohde antaa rautasignaalin. Valurauta on tosiaan sit vielä astetta pahempi.
Ensimmäiset kuvat
Kiitoksia tiedoista ! Siitä hopearahan puolikkaasta tuli vastaus liitän sen tuohon, olis ollut mukava pitää itsekin,toista tuskin tulee kohdalle. Hei!
Katsottuani rahan kuvaa tarkemmin totesin, että se tosiaankin on ns.
samanidi-dirhemi, lyöty noin vuoden 890 ja 900-lopun välillä. Näissä
rahoissa on mainittu lyöntipaikka ja vuosiluku, mutta niitä ei tässä
palasessa ole mukana. Lyöntipaikan nimen alusta erottuu kuitenkin osa; en
uskalla sanoa siitä vielä mitään varmaa.
Muinaismuistolakiin vedoten pyydän rahan tänne (osoite alla) tarkemmin
tutkittavaksi ja mahdollisesti lunastettavaksi.
Terveisin
Tuukka Talvio
Katsottuani rahan kuvaa tarkemmin totesin, että se tosiaankin on ns.
samanidi-dirhemi, lyöty noin vuoden 890 ja 900-lopun välillä. Näissä
rahoissa on mainittu lyöntipaikka ja vuosiluku, mutta niitä ei tässä
palasessa ole mukana. Lyöntipaikan nimen alusta erottuu kuitenkin osa; en
uskalla sanoa siitä vielä mitään varmaa.
Muinaismuistolakiin vedoten pyydän rahan tänne (osoite alla) tarkemmin
tutkittavaksi ja mahdollisesti lunastettavaksi.
Terveisin
Tuukka Talvio
Makro Racer
Ensimmäiset kuvat
Museolta tuli vastaus dirhemistä,liitän sen tähän.
Raha on tyyppiä, joka tuli käyttöön 833. Tällaisia rahoja esiintyy Suomen
löydöissä 900-luvun jälkipuolelle asti. Niissä on aina kirjoitus "Jumalan
nimessä tämä raha on lyöty ---ssa vuonna ---", mutta kun tämä on vain rahan
palanen, lyöntipaikka ja vuosiluku puuttuvat.
Kyseessä on joka tapauksessa tyypillinen viikinkiajan löytö. Nämä löydöt
ovat kaikki muinaismuistolain alaisia, ja lunastaisin tämänkin mielelläni
kokoelmiin. Varsinaista markkina-arvoa sillä ei ole, koska kokonaisenkin
dirhemin voi saada numismaattisesta huutokaupasta 30 eurolla, mutta kävisikö
30 euroa löytöpalkkiona? Lisäksi tarvitsen tiedot löytöpaikasta.
Terveisin
Tuukka Talvioa
Raha on tyyppiä, joka tuli käyttöön 833. Tällaisia rahoja esiintyy Suomen
löydöissä 900-luvun jälkipuolelle asti. Niissä on aina kirjoitus "Jumalan
nimessä tämä raha on lyöty ---ssa vuonna ---", mutta kun tämä on vain rahan
palanen, lyöntipaikka ja vuosiluku puuttuvat.
Kyseessä on joka tapauksessa tyypillinen viikinkiajan löytö. Nämä löydöt
ovat kaikki muinaismuistolain alaisia, ja lunastaisin tämänkin mielelläni
kokoelmiin. Varsinaista markkina-arvoa sillä ei ole, koska kokonaisenkin
dirhemin voi saada numismaattisesta huutokaupasta 30 eurolla, mutta kävisikö
30 euroa löytöpalkkiona? Lisäksi tarvitsen tiedot löytöpaikasta.
Terveisin
Tuukka Talvioa
Makro Racer
Mikä raha?
Jos meinasit miltä sivuilta kuvia löytyy niin pelkästään googlesta hakemalla dirhem sanalla löytyy kuvahausta vaikka kuinka paljon ja kun vähän tarkentaa hakua niin löytyy katsltavaa ja luettavaa vaika kuinka paljon.
Makro Racer