aarremaanalla.com

Tuohan täytyy tarkistaa, että onko lisää. Sekä viety hiekka että alkuperäinen paikka.
Kuka lähtee?

ilkkap kirjoitti:Tuohan täytyy tarkistaa, että onko lisää. Sekä viety hiekka että alkuperäinen paikka.
Kuka lähtee?

Lunta voi olla välissä nyt jos syksyllä kaivettu.
Saattaahan olla että ensin kaivuut loppuun hissunkissun ja sitten vasta ilmoitellaan museovirastoon.
Pitäiskö tuo etsin vaihtaa kaivuriin kun löydöt on nuin hienoja?

Paikalla on enempikin mielenkiintoa ja voi olla että liittyy Pohjanlahti - (Vienan) Kemi polkuun tai johonkin sen haaraan.
Juuri tuota kohtaa en löytänyt mutta täss tieto sen eräästä osasta löytöpaikan itäpuolella:

http://www.environment.fi/download.asp? ... 521&lan=fi

Komiat ja hyväkuntoiset näyttää olevan.Siihenkin aikaa on ollut oikeita taiteilioita ja käsityömestareita.

Hieman lisätietoa "Arkeologi-lista" sähköpostilistalta:

2.2.2011

Puolangalta löytyi rautakaudelta peräisin olevia hopeisia kaularenkaita

Puolangan Kouerjärven pohjoispuolelta on löytynyt kaksi hopeista,
rautakauden loppupuolelle (1000-1200 jKr.) ajoittuvaa kaularengasta.
Kaularenkaat olivat löydettäessä lähes ehjiä ja kiiltäviä, vaikka sadat
vuodet maassa olivatkin haurastuttaneet niiden sisäosia. Korut ovat
parhaillaan konservoitavina Kansallismuseon konservointilaitoksella. Korujen
löytäjä on esittänyt toivomuksen, että ne sijoitetaan näytteille Kainuun
Museoon.

Kaularenkaat löytyivät, kun Heikki Kanniainen oli loppuvuodesta 2010
kaivamassa traktorilla kotitarpeisiin hiekkaa. Kun hänen silmissään vilahti
jotain hopeista, hän oletti sen olevan vasta puretun sähkölinjan kappaleen.
Hän kävi kuitenkin kuorman valmistuttua tarkastamassa mitä kuopan pohjalle
oli pudonnut. Hiekassa olikin kaksi kaularengasta, jotka Heikki Kanniainen
totesi niin erikoisiksi ja vanhan näköisiksi, että hän otti ne talteen. Kun
Museoviraston verkkosivuilta löytyi kuva Inarin Nanguniemestä vuonna 2003
löytyneistä hopeisista kaularenkaista, jotka näyttivät aivan samanlaisilta,
sai Kainuun Museon arkeologi Esa Suominen postia Heikki Kanniaiselta.

Kaularenkaat on ajoitettu esinetyypin perusteella ajalle 1000-1200 jKr.
Puolangalle ne ovat kulkeutuneet mahdollisesti idästä tulevaa kauppareittiä
pitkin. Korujen matka Puolangalle lienee ollut vaiheikas, sillä toisen
kaularenkaan kiinnitysosaa on korjattukin. Tutkijat olettavat, että korut on
tarkoituksella kätketty maahan jostakin syystä. Vastaavanlaisia hopeakätköjä
tunnetaan useita Vienanjoen suulta Atlantin rannalle ulottuvalta
vyöhykkeeltä. Suomesta tunnetaan ennestään viisi kätköä tai uhrilahjaa,
joissa on ollut samantyyppisiä kaularenkaita tai niiden katkelmia, em.
Inarin Nanguniemen lisäksi Kuusamosta (Lämsä ja Tavajärvi nyk. Venäjä),
Sallasta (Aatservainen nyk. Venäjä) ja Ylitorniosta (Lohijärvi).

Puolangalta tunnetaan tällä hetkellä 64 arkeologista kohdetta. Ristijärven
Luuranniemestä, Osmankajärven etelärannalta ja Auhojärven rannalta löytyneet
rautaesineet on ajoitettu rautakautisiksi (300-1300/1500 jKr). Valtaosa
Puolangalta tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä on kivikautisia
(8100-1900 eKr) asuinpaikkoja tai pyyntikuoppakohteita. Pyyntikuoppia on
käytetty esihistorialliselta ajalta historialliseen aikaan asti, jonka
Kainuussa katsotaan alkaneen 1500-luvulla. Varhaismetallikautisia
(pronssikausi ja rautakauden alku 1900 eKr.-300 jKr.) löytöjä ei Puolangalta
toistaiseksi tunneta.

Puolangan ja koko Suomen arkeologisiin kohteisiin voi tutustua Museoviraston
ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä, joka löytyy osoitteesta
http://kulttuuriymparisto.nba.fi.

Lisätietoja Puolangan hopealöydöstä antavat Kainuun Museossa arkeologi Esa
Suominen, puh. 08 6155 2675, esa.suominen@kajaani.fi ja Museovirastossa
intendentti Tanja Tenhunen, puh. 09 4050 9209, tanja.tenhunen@nba.fi.



Lea Murto-Orava
Viestintäpäällikkö
Museovirasto
PL 913, 00101 Helsinki
puh. (09) 4050 9293, 050 301 7409
lea.murto-orava@nba.fi
www.museovirasto.fi

Tahdon tuolle sähköpostilistalle.

Koitas näiden ohjeiden mukaan, jos vaikka onnistuisi.
Kerrotko miten kävi?

http://www.sarks.fi/linkit.html

Sieltä herran hiekkamontulta voi löytyä kyllä jotain ihan muutakin vielä.

On entinen kotipitäjä tuo Puolanka ja siellä on myös sota-ajan paikkoja missä kannattas piippailla kesällä...ja vanhoja kauppareittejä,polkuja yms...

Oliko muuten kellään tietoa että onko korut jo näytillä? Viime keväänä käytiin emännän kanssa Kainuun museossa, kertoivat että korut on kai Kansallismuseolla edelleen tutkittavana.

Viime kesänä käytiin lapissa moottoripyörillä ja nähtiin kirjailija Seppo Saraspään metsästä löytämät korut;

Kirjailija kuvaa myös viime syksynä tekemäänsä ainutlaatuista muinaislöytöä: jäkälänhakumatkalla hän löysi kallionkolosta Inarin Nanguniemessä hopeakoruja, jotka sittemmin on ajoitettu 900-1200-luvulle jKr. ”Kun pidin kättäni noiden korujen kätköpaikassa, oli kuin olisin sanonut käsipäivää sille, joka siinä paikassa oli ollut ennen minua, kaiketi noin tuhat vuotta sitten.”

Tiedustelinkin jo omia teitä asiaa; korut tulevat kevään aikana näytille Kainuun museoon Kajaaniin.