aarremaanalla.com

Täällä puhutaan tietyistä merkeistä ja malleista hyvinä peltokoneina. Tahtoisin sukeltaa tämän termin taakse ja yhdistellä ne ominaisuudet jotka tuollaisen peltokoneen tekevät. Lähtökohtaisesti olen epäileväinen ettäkö Suomen maaperä olisi pellon kohdalta mitenkään erilainen, ainoastaan tasalaatuisempi. Tokihan sinne kaikenlaista myrkkyä syydetään mutta eikös niiden ole tarkoitus hajota kasvien kasvaessa niitä versoja ruokkimaan?

Eli:

1. Mikä pellosta tekee niin erilaisen alustan?
2. Mikä tekee hyvän peltokoneen?

Maverick kirjoitti: 2. Mikä tekee hyvän peltokoneen?

Tähän kysymykseen vastaisin silleen, että Laite pitää pystyä discriminoimaan hyvin varsinkin eri kokoiset raudat ja sitten tietenkin kohtuullisen hyvin myös pienet alumiinifolion palaset ja myös riittävän herkkä löytämään pienimmätkin esineet.

Erityisen tärkeä ominaisuus on myös riittävän nopea erottelukyky ja toisaalta unohtamatta sitä tehoa, jos sitä ylipäätään voidaan hyödyntää, mutta erityisen tärkeänä pidän juuri tuota erottelukykyä, että laite huomaa raudan lähellä olevat kohteet.

Laitteen rakenne pitää olla riittävän jämäkkä, ettei varsi vaikka napsahda poikki, johonkin onnettomaan korrenpätkään ja myös liian kevyt laite on hankala heiluttaa pitkässä korressa.

Laite on hyvä olla mahdollisimman yksinkertainen ja äänimaailman riittävän selkeä, mitään erikoisia huilumusiikkeja ei tarvita, pelkkä selkeä huomiota herättävä piippausääni on hyvä, mitään signaalin viivettä ei saa olla, kun etsitään oikeasti rautapitoisessa maastossa.

Mitään näyttöä peltokoneessa ei todellakaan tarvita, koska laitteen tuottama ääni on täysin riittävä tälläisessä etsinnässä ja myös näyttöön voi ruveta luottamaan liikaa, jolloin etsijään voi iskeä kaivuulaiskuus.

Mitenkäs se discriminoi alumiinifolion palaset?

Tuossa Etsijä82 luettelikin jo pääkohdat.

Suomen pellot on moneen muuhun maahan verrattuna aika helppoja. Mineralisoitumista ei ole kovinkaan pahasti joitakin alueita lukuunottamatta. Näistäkin alueista moni on entistä merenpohjaa eli ei kovinkaan mielenkiintoista etsinnän kannalta. Vanhaa tiiltä ja keramiikkaakin joka vois haitata on melko vähän. "Kuumat kivetkin" on sen verran harvassa että useimmiten vaan mielenkiintoista kaivaa niitä esille.

Suurin ongelma pelloilla on roskat. Eri kokoista rautaa ja foliota eli näiden erottelu tosiaan on päätekijä arvosteltaessa hyvää peltokonetta. Varsinkin asutuksen lähellä olevat pellot mihin on kuskattu tuhkat ym. jätettä joiden mukana on kulkeutunu metallia. Tästä syystä pitää olla nopea ja varma erottelu.

Etsintäsyvyys myös sen verran hyvä että ainakin päästään mukatun maakerroksen tutkimaan. Toisaalta pitää muistaa kans että mitä syvemmältä etsin näkee niin sitä enemmän se myös näkee roskaa.

Itse olen myös sitä mieltä että peltokoneessa ei näyttöä tarvita. Siellä kun kannattaa kaivaa kaikki positiiviset signaalit koska kaivaminen on helppoa. Monesti siinä ajassa kun toinen näytöllä koittaa päättää et kaivaako niin toinen on jo kaivanu esineen esiin.

teksako kirjoitti:Mitenkäs se discriminoi alumiinifolion palaset?

Öööö, mitähän konetta sinä mahdollisesti tarkoitat?

No öö tärkoitin lähinnä The Peltokonetta( GM3) ja vastaavia.

teksako kirjoitti:No öö tärkoitin lähinnä The Peltokonetta( GM3) ja vastaavia.

No vaikkapa Gm3:lla pienemmän folion hylkääminen onnistuu pellolla ihan ok, mutta toki isommat palaset tahtovat tuottaa ongelmia, koska laite on tehty erittäin herkäksi.

Pelloilla missä olen etsinyt, ei ole ollut alumiinifoliota mitenkään älyttömästi, mutta toki jos ihan pakkotilanne tulisi, niin kyllähän alumiinifolion äänen saa pätkimään discriminaatio nuppia kaakkoon vääntämällä, mutta koska discriminaation säätö on tehty erittäin hienovaraiseksi, niin sitä korkeammaksi säätämällä ei mitään ihmeempää siitä huolimatta menetä.

Yhden jännän jutun olen huomannut, että Gm3 folion hylkäämisominaisuus on uimarannalla huomattavasti parempi kuin pellolla, koska uimarannalla en kaivanut foliota oikeastaan yhtään, lienee maaperästä johtuva homma.

Jossainhan se raja kait menee ,että milloin se folion pala onkin jo jotain muuta.

teksako kirjoitti:Jossainhan se raja kait menee ,että milloin se folion pala onkin jo jotain muuta.

No discriminaatiota ei passaa ihan sen takia pistää juuri 7 isommalle, mutta vaikka nupin pistäisi täysille, niin kyllähän läpi vielä tulee kaikki pienemmätkin kuparista ja hopeasta tehdyt esineet.

Etsijä82 kirjoitti:

teksako kirjoitti:Jossainhan se raja kait menee ,että milloin se folion pala onkin jo jotain muuta.

No discriminaatiota ei passaa ihan sen takia pistää juuri 7 isommalle, mutta vaikka nupin pistäisi täysille, niin kyllähän läpi vielä tulee kaikki pienemmätkin kuparista ja hopeasta tehdyt esineet.

Eilen juuri testailin ilmatestillä tuota GM3:n diskriminaatiota. GM3:n maksimidiskriminaatio näkee juuri ja juuri vanhan 70-luvun 20 pennisen mutta ei enää 10 pennistä. Okei, nämä ei ole foliota mutta iso foliomytty antaa koostaan riippuen erilaisia signaaleja ja tuolla kolikkotestillä voitte arvioida diskriminaatiota oman etsimenne kanssa. Fisherillä nuo 10 ja 20 penniset ovat ID:ltään 43-44 ja 50-51, eli tuo 20 penninen on juuri ja juuri alimpien repäisypullonkorkkien ID alueen alapuolella, jotka tulee Fisherillä ID:lle 52 eli viimeisen markkasarjan markan kohdalle.

Vertailukohteena muistaakseni 1800/1900 lukujen vaihteen 25 penninen antaa Fisherillä ID:tä 50 eli on GM3:n maksimidiscillä näkyvissä.

t. patti

Itellä GM3:n diskriminaatio on pellolla 4-6:n välillä ja jos rupeaa olemaan foliota niin säädän hieman lisää. Ehkä tuota suhteellisen tarkaa kaivuu kohdan kohdistusta helpolla, vois myös pitää peltokoneessa hyvänä piirteenä, vaikka tottahan se on, että sieltä on helppo kaivaa. Lisäksi hyvä piirre peltokoneessa (yleisesti) on, että signaali pysyy kutakuinkin samana kun on suuri kaivettu mutapaakku esim. ylösalaisin maassa ja esine siellä paakun sisällä jossain. Yhtenä heikkona piirteenä voisin mainita, mikä huomattiin Itsenäisyyspäivän piipeissä, että GM3 laitteita ei saa viedä toisiaan 10 metriä lähemmäs. Tai saa, mutta jos lähemmäs menee, niin alkaa armoton piipitys. Tätä ei ollut havaittavissa GM3 ja Fisherin F5:n välillä....

Öhkömönkijä kirjoitti: Yhtenä heikkona piirteenä voisin mainita, mikä huomattiin Itsenäisyyspäivän piipeissä, että GM3 laitteita ei saa viedä toisiaan 10 metriä lähemmäs. Tai saa, mutta jos lähemmäs menee, niin alkaa armoton piipitys. Tätä ei ollut havaittavissa GM3 ja Fisherin F5:n välillä....

Ei tietenkään samalla taajuudella olevat koneet yleensä tykkää toisistaan, mutta ei myöskään Gm3 tykkää oikein E-trac:kään.

Onneksi E-trac saa säädettyä semmosen kanavan, mikä laskee Gm3 muutaman metrin päähän ilman ongelmia, ilman säätämistä Gm3 ei mennä lähellekkään E-trac ilman kauheaa älämölöä.

Tätä varten Golden mask 3+ löytyy tähän tarkoitukseen taajuudensäädin, jolla noita ulkoisia häiriötä saadaan vähennettyä.

Etsijä82 kirjoitti: Onneksi E-trac saa säädettyä semmosen kanavan, mikä laskee Gm3 muutaman metrin päähän ilman ongelmia, ilman säätämistä Gm3 ei mennä lähellekkään E-trac ilman kauheaa älämölöä.

Upea soundihan se on, vaikka ottaakin häiriötä. Täytyykin soundia varten ostaa kesäksi kunnon kuulokkeet, että saisi noita sulosointuja paremmin kuunnella. Säästäisi tuota akkuakin, mikä sinällään on myös hyvän peltokoneen ominaisuus: kestävä akku (Ei tarvitse pellolta hakea saappaat jalassa Siwasta 9 voltin paristoa, jota siellä ei ehkä ole...).

Mietinkin, että olisiko tuohon mahdollista saada langattomia kuulokkeita esimerkiksi fm -lähettimen avulla? Saisi etsimen laittaa rauhassa maahan, eikä aina varoa noita piuhoja, joihin voi pahimmassa skenaariossa hirttäytyä.

Öhkömönkijä kirjoitti:Ehkä tuota suhteellisen tarkaa kaivuu kohdan kohdistusta helpolla, vois myös pitää peltokoneessa hyvänä piirteenä
...
Tätä ei ollut havaittavissa GM3 ja Fisherin F5:n välillä....

Tuo tarkka "pinpointtaus" on tosiaan yllättävän hyvä toiminto! Kun näin GM3:n ekaa kertaa kesällä niin ihmettelin että mitä, ei pinpointtia!?! Mutta nyt kun olen käytellyt sitä itse niin tuo on niin herkkä ja nopeasti reagoiva kone, että pelkkä kelan heiluttelu 2 cm suuntaansa riittää pinpointtaamiseen tosi tarkasti.

Mä olin muuten huomaavinani, että kun kaksi GM3:a oli lähekkäin niin silloin (ainakaan mun laite) ei vielä reagoinut haittaavasti mutta kun kolmas laite tuli lähistölle niin sitten alkoi armoton surina kuin laite olisi lähdössä lentoon.

t. patti

Ollakseen "hyvä peltokone" pitäisi boxissa olla kunnollinen suojaus.

Mietinkin, että olisiko tuohon mahdollista saada langattomia kuulokkeita esimerkiksi fm -lähettimen avulla? Saisi etsimen laittaa rauhassa maahan, eikä aina varoa noita piuhoja, joihin voi pahimmassa skenaariossa hirttäytyä.[/quote]

Fm-lähetin ja esim. Peltorin radiokuulokkeet digitaalisella kanavanhaulla toimivat ihan hyvin yhdessä

JK kirjoitti:Ollakseen "hyvä peltokone" pitäisi boxissa olla kunnollinen suojaus.

Täysin samaa mieltä. Etsijä82 esittelikin jo funktionaalisen pussipatenttinsa. Itse olen mielessäni kehitellyt pipetin kärkirasiasta kevyttä suojakoteloa, joka tulee nykyisen kotelon päälle. Kääntyvän ja suojaavan kannen ansiosta nuppien säätely käy vaivatta. Lisäksi väriä saa vaihtaa kuin puhelimen kuorissa... Pimp my the Peltokone...

Etsijä82 kirjoitti: Ei tietenkään samalla taajuudella olevat koneet yleensä tykkää toisistaan, mutta ei myöskään Gm3 tykkää oikein E-trac:kään.

Onneksi E-trac saa säädettyä semmosen kanavan, mikä laskee Gm3 muutaman metrin päähän ilman ongelmia, ilman säätämistä Gm3 ei mennä lähellekkään E-trac ilman kauheaa älämölöä.

Tätä varten Golden mask 3+ löytyy tähän tarkoitukseen taajuudensäädin, jolla noita ulkoisia häiriötä saadaan vähennettyä.

Tämä johtuu E-tracin toimintaperiaatteesta. Se kun lähettää "häiriöitä" vähän joka taajuudella. 15 matalinta taajuutta ovat (noise cancel 1) 1.4, 2.8, 4.2, 7.1, 8.5, 9.9, 12.7, 14.1, 15.5, 18.3, 19.8, 21.2, 22.6, 24.0, ja 25.4 kHz. Tuota noise cancel kanavaa sopivasti säätämällä saadaan tyhjä kohta sinne 8kHz:n tietämille, jolla GM3 muistaakseni toimii. E-trac on siis melkoinen häiriögeneraattori ja jos metallinetsimet luokiteltaisiin radiolähettimiksi, niin tuollaista ei saisi varmaan edes myydä.

-TAZ-

JK kirjoitti:Ollakseen "hyvä peltokone" pitäisi boxissa olla kunnollinen suojaus.

Mun mielestä hyvässä _etsimessä_, ei pelkästään peltokoneessa, pitäisi olla jo vakiona tuo veden- ja pölynpitävyys. Ei tarvitsisi olla mitään sukellussyvyyksien kestävyyksiä, riittäisi ihan kahlaussyvyys. Ihme ettei valmistajat ole tajunneet tätä markkinarakoa lukuunottamatta Garrettia tällä uudella aatee proolla. Muissa ei ole edes sadevedenkestävyyttä. Tai sitten pullamössöjenkit menee sateensuojaan kun alkaa tihuttamaan...

t. patti

patti kirjoitti: Mun mielestä hyvässä _etsimessä_, ei pelkästään peltokoneessa, pitäisi olla jo vakiona tuo veden- ja pölynpitävyys.

Olen samaa mieltä. Olis kyllä mukava viedä rapaisen peltokeikan jälkeen koko etsin suihkuun.

Lisäksi peltokoneessa pitäisi muutenkin olla järkevästi valitut likaa hylkivät materiaalit. Ainakin E-tracissa ja ACEssa vakiokädensija on sellaista epämääräistä vaahtomuovia, johon rapa ja törky tarttuvat aika tehokkaasti.

-TAZ-

TAZ kirjoitti:Ainakin E-tracissa ja ACEssa vakiokädensija on sellaista epämääräistä vaahtomuovia, johon rapa ja törky tarttuvat aika tehokkaasti.

-TAZ-

Saat lisätä listaan ainakin GM3:n. Likaa imevä vaahtomuovi käden sijana. Täytyykin keväällä laittaa joku pakastepussi kumilenksuilla tuohon, kun kädensija on aina niin törkyinen. Saa sitten repäistä vaikka pussin pois, kun heittää etsimen autoon.

Joop, nimenomaan likaa ja vettä _imevä_ vaahtomuovi. Ensi vuodelle pitää tehdä samanlainen modaus kuin patilla f5:ssa. Vaahtomuovi pois ja polkupyörän kumikahva tilalle. Kun vaan saisi aikaiseksi, se kahvakin on pyörinyt nurkissa jo heinäkuusta...

Mä vaihdoin F5:een just tollasen polkupyörän kahvan mm. em. syistä. On todella hyvä kädensija ja kaiken lisäksi ergonomisesti muotoiltu. Mulle tuli/tulee tollasesta pehmeästä kahvasta jännetupintulehdus, kun sitä pitää puristaa että se pysyy kädessä. Kovempi kahva pysyy puristamatta.


t. patti

Tuommonen vaahtokuminen kahva on tosiaan huonoin mahdollinen. Se aiheuttaa sen että tulee puristettua kahvaa turhan lujaa niillä seurauksilla mitä patti mainitsi. Lisäks sen puhtaanapito on vaikeempaa. UK:n pojat on kietonu kahvan tiukkaan jollaki erkalla ja muotoilleet sen avulla kahvan uusiks. Yks vaihtoehto on tuo uusi Sugru aine jolla vois tehdä ihan oman käden muotoisen kahvan. Aikoinaan kun tein aseen periä niin peitimme otekohdat lasikuitupakkelilla ja käden vaseliinilla. Omalla kädella sit puristettiin kahvan muotoon ja kuivuttua viimeisteltiin. "fits like a glove"

Joissain etsimissä (ainakin Acessa) kahvoja vaivaa pehmeyden lisäksi myös ohuus. Eli käden joutuu puristamaan melkein nyrkkiin, että masiina pysyy kädessä. Tämä rassaa ainakin omaa kyynärvartta enemmän kuin kahvan pehmeys. Tracin paksumpi kahva on ainakin mun käteen miellyttävämpi, vaikka onkin vaahtomuovista valmistettu.

-TAZ-