aarremaanalla.com

Tässä olis tiedot aikaisemmin löytyneestä kolikosta joka lepää tällä hetkellä kansallismuseon rahakammiossa

Saksalaisen tutkijan Lutz Ilisch'in lausunto: hänen mukaansa
kyseessä on "clearly a [coin from] Ma'din ash-Shash of the last years of the
caliph al-Ma'mun (either 217 or 218 H.) like Sylloge Numorum Arabicorum
Tübingen XVb 174 (217 H.) and 175 (218 H.) or Lowick/Savage 2746-2752."
Muhamettilaisen ajanlaskun vuodet 217-218 osuvat meillä vuosiin 832-834.
Kyse on Viikinkien mukanaan tuomasta kolikosta.

Hieno homma, kun tuo saatiin tunnistettua ja taisi olla suht harvinainen tekele Suomessa, kun kelpasi museolle.

Saattaa vaikka olla, että tuo oli kerran elämässä löytö, mutta ainahan sitä voi yrittää pistää paremmaksi.

Varmaankin hopeaa kun on säilynyt noinkin kauan!
Huippuhyvä löytö!

Tuo oli kyllä mahtava löytö
On tämä piipparointi kyllä jännää touhua, kun ei koskaan tiedä, mitä sattuu kohdalle

Niin mistäpäin suomea tämä löytyi?

On kyllä upea löytö! Varmasti laittoi suun kiemuraan, kun alkoi selviämään kolikon alkuperä ja ikä? Tuo hopeakolikko on varmaankin valmiiksi jaettu osiin jo rautakaudella?

Kuka löytää puuttuvan palan/palat ....

Luin jostain historiankirjasta, että ennen on ollut tapana katkaista
palanen kolikosta ja heittää se peltoon, paremman sadon toivossa.
Hieno löytö!

amantyki kirjoitti:Luin jostain historiankirjasta, että ennen on ollut tapana katkaista
palanen kolikosta ja heittää se peltoon, paremman sadon toivossa.
Hieno löytö!

Olen kuullut samaa. Saattaa olla, että on uhrattu myös koko kolikkokin

Luulisi olevan helpompaa, kun ei tarvitse paloittelemaan ryhtyä? Noi 1700-1800 luvun kolikot on meinaan välillä aika paksua kamaa.

amantyki kirjoitti:Luin jostain historiankirjasta, että ennen on ollut tapana katkaista
palanen kolikosta ja heittää se peltoon, paremman sadon toivossa.
Hieno löytö!

Siksikö noita örejä löytyy joka pellosta vai onko selitys painavassa kolikossa ja huonoissa taskuissa.

Täällähän oli joskus juttua siitä, että miksi pelloilta löytyy niin paljon kolikoita ja yksi perustelu oli, että kolikoita on heitelty pelloille paremman sadon toivossa. Itse en ole mistään löytänyt faktaa joka tuon väitteen todistaisi, enkä oikein siihen tahdo uskoa. Noin vanha kolikko on jo pakana-ajalta jolloin tuskin kolikoilla jumalia lepyyteltiin ja toisaalta näillä 1500+ luvun ajan kolikoilla mitä yleensä pellosta löytyy, on tuskin ollut jumalallista tarkoitusta. Tämä siis oma mielipide.

P.Aholainen kirjoitti: Siksikö noita örejä löytyy joka pellosta vai onko selitys painavassa kolikossa ja huonoissa taskuissa.

Öhkö on varmaan käyttänyt tietämättään öre discriminointia? Skilling 1799 kyllä löytyy... Ehkä sillä on saanut paremman sadon?

ZyrTech kirjoitti:Täällähän oli joskus juttua siitä, että miksi pelloilta löytyy niin paljon kolikoita ja yksi perustelu oli, että kolikoita on heitelty pelloille paremman sadon toivossa. Itse en ole mistään löytänyt faktaa joka tuon väitteen todistaisi, enkä oikein siihen tahdo uskoa. Noin vanha kolikko on jo pakana-ajalta jolloin tuskin kolikoilla jumalia lepyyteltiin ja toisaalta näillä 1500+ luvun ajan kolikoilla mitä yleensä pellosta löytyy, on tuskin ollut jumalallista tarkoitusta. Tämä siis oma mielipide.

Itse olen kuullut että pellolta löytyvät kolikot olisivat pääasiassa "peltopankin" jäljiltä jääneitä.

Tarkoitat siis näitä isännän pahan päivän varalle maahan piilottamia varoja. Varmasti osa saattaa näitäkin olla mutta en tahdo uskoa, että pelto olisi siihen sen ajan ihmistenkään mielestä se järkevin paikka tallettaa säästöjänsä. Tämä on kyllä mielenkiintoinen aihe ja sitä voitaisiin oikeastaan porukassa pähkäillä enemmänkin. Joku voisi tehdä vaikka jonkun näköisen kaavion siitä, minkä aikakauden kolikoita löytyy eniten ja tutkia sen ajan taloudellista tilannetta. Siitä jo voitaisiin jonkin näköisiä johtopäätöksiä tehdä esim. miten peltotyöläiset on rahojaan pitäneet.

ZyrTech kirjoitti:Täällähän oli joskus juttua siitä, että miksi pelloilta löytyy niin paljon kolikoita ja yksi perustelu oli, että kolikoita on heitelty pelloille paremman sadon toivossa. Itse en ole mistään löytänyt faktaa joka tuon väitteen todistaisi, enkä oikein siihen tahdo uskoa. Noin vanha kolikko on jo pakana-ajalta jolloin tuskin kolikoilla jumalia lepyyteltiin ja toisaalta näillä 1500+ luvun ajan kolikoilla mitä yleensä pellosta löytyy, on tuskin ollut jumalallista tarkoitusta. Tämä siis oma mielipide.

Minun mielipiteeni on täysin päinvastainen vaikkakaan en ole saanut ajatukselleni minkäänlaista tukea alan ammattilaisilta. Yleensä isäntäväki ei pitäisi minään ihmeenä tuollaista "uhrilahjaa".
Jaa, etteikö pakana-aikana uhreja annettu jumalille???
Oudommalta tuntuu ajatus, että rengit olisivat olleet peltohommissa kolikot taskussa.

Juttelin tästä kerran arkeologin kans ja hänen mielestään suurin osa liittyy kyllä peltopankkeihin ja tietysti isonvihan aikana piilottamiseen. Lisäksi hän sanoi että osa varmaan on ns. uhrilahjoja, varsinkin vanhemmat kolikkolöydöt mutta myös uudempia jopa 1800 luvulta ja miksei uudemmatkin. Heitetäänhän vielä tänäpäivänäki kolikoita lähteisiin ja kaivoihin . Tapa on ollu sitä yleisempi mitä idemmäksi mennään johtuen siitä että kristinusko sai myöhemmin siellä vahvaa jalansijaa.

Tuo on siis vaan yhden mun mielestä aika asiantuntevan henkilön mielipide ja kunnes toisin todistetaan niin uskon siihen. En tiedä onko asiaa tutkittu tarkemmin kenenkään toimesta mutta vanhoilta ihmisiltä kun kysyy niin uhrilahja on ollu käytössä vielä 1900 luvun alkupuolellaki, enemmän tai vähemmän tosissaan.

Vielä Tuojoolle onnittelut mahtavasta löydöstä. Tuo on jokaisen piippailijan märkä päiväuni

Tarkoitin pakana-ajalla sitä, että tuskin kolikoilla mitään uhrattiin, vaan jolloain muulla esim. vuohen verellä jne.
Miksei rengit olisi olleet kolikot taskussa pellolla? Ei siihen aikaan mihinkään pankkitilille palkkoja maksettu.

Täällä paikallishistoria kertoo että, yleinen tapa oli kätkeä omaisuutta
pihapiiriin ja etenkin peltoon kun tieto venäläisten ryöstöretkestä
levisi talosta taloon.
Tuo tieto historian kirjassa kolikoiden palasten heittämisestä peltoon,
perustuu haastatteluun(perimätietoon). Taskuistahan tippui myös varmaan
ulkohuusissa asioidessa tavaraa. Ihmisen lantaahan kärrättin sitten ennen
pelloille, kuten myös keitettiin eläimille rehuksi. Ihmislannan keitto kiellettiin
myöhemmin, mutta salakeittäjiä jäi kiinni silloin tällöin ja siitä seurasi ankara
sakko tai muu rangaistus.
Myös kun talon asukas kuoli, niin vainajan vaatteet poltettiin ulkona
ja sekaan heitettiin monesti kolikon puolikas, että paha henki pysyi poissa.
Kuolemaahan tuolloin pelättiin ja kalman tarttuvan.

Minun mielipide on myös se ettei entisaikaan peltotyöläisen taskuja rahat painaneet, yksinkertaisesti siitä syystä ettei rahalla ollut rahvaalle samaa merkitystä välineenä kuin nykyään. Pikemminkin vaihdettiin tuotteita toisiin päivittäistavaroissa. Suolat ja muu välttämätön mitä jouduttiin tuomaan muualta maksettiin rahalla.

Pellotkin lienee ajan kuluessa laajentuneet vähän joka suuntaan, lisäksi entisaikaan on ollut latoja jne keskelläkin senaikaista viljelysmaata. Tuskin kukaaan pankkia on keskelle ohrapeltoa perustanut, se on ollut ladon suojassa tai pellon reunalla joka myöhemmin on otettu viljelyalaksi.

Joo, siihen aikaan kyllä vaihtokaupoilla tehtiin varmaan suurin osa kaupoista varsinkin isojen herrojen ja työläisten välillä ja myös työläistenkin kesken. Mutta rahaa varmasti jokaisella oli ja sai sitä aina silloin tällöin. En sitä kiellä etteikö rahaa oltaisi pelloille heitelty hyvän sadon toivossa mutta kuinka yleinen tapa se on ollut. Itsekin heitän aina kolikon mökillä siinä vieressä olevaan muurahaiskekoon palkaksi muurahaisille niiden ahertamisesta (älkää kysykö miksi mutta näin olen tehnyt jo monta vuotta).

Perustelisin kuitenkin oman näkemykseni näistä kolikkolöydöistä siihen, että niitä löytyy sieltä missä ihmisiä on siihen aikaan paljon liikkunut. Pellot olivat siihen aikaan yleinen työpaikka ja työt on tehty pääosin käsin, jolloin taskuissa olevat tavarat voivat tippua huomaamatta. Pihapiirit joista myös löytää kolikoita oli myös siihen aikaan yleinen oleskelutila ja tuskin pihalle heitettiin kolikoita minkään takia. Metsästä ei löydä kolikoita kuin satunnaisesti mutta jos siinä kohtaa onkin mennyt joskus yleinen kärrypolku, niin kolikoita löytyy taas enemmän.

Jos joku opiskelee historiaa, niin tässä olisi hyvä ja mielenkiintoinen gradun aihe!

ZyrTech kirjoitti: Jos joku opiskelee historiaa, niin tässä olisi hyvä ja mielenkiintoinen gradun aihe!

Ainakin olisi kysymyksiä mihin vastata... Eri asia saako niihin vastausta. Tosin faktatietoa ja artikkeleita taitaa olla hieman vähänlaisesti, joten tulokset/johtopäätökset on pitkälti olettamuksia. Mutta aineksia on Ison G:n vääntämiseen.

Ite ajattelen asian näin, että ei ole ainoata yhtä yleistä tapaa millä kolikot ovat pellolle päätyneet, vaan tähän tietenkin vaikuttaa useat erilaiset seikat. Näissä saattaa olla suuria maantieteellisiä ja peltokohtaisia erojakin. Yhteistä kuitenkin on, että ihmisliikennettä on täytynyt olla. Perimätietojen mukaan ainakin Pohjammaalla (mistä olen kotoisin) oli Ruåtsinvallan aikoihin hyvin yleisenäkin tapana piilotella verokarhulta rikkauksia esim. Pellon pientareelle --> Plootulöydöt ja hukatut raha-aarteetkin tukevat tätä. Myöhemmin esimerkiksi kolikot voivat valua kynnön mukana kauaskin alkuperäisestä piilotuspaikastaan. Sitkeästi vielä ainakin jaksan uskoa uhrilahjaan. Taisi wanhan kansan taikauskokin olla hieman erilaista ja voimakkaampaa, kuin nykyaikana? Lanta-aarteisiin ehkä vähemmän uskon, mutta kuka sitäkään voi todistaa - räpätessä roiskuu? Toki hukkaaminen ja pudottaminen suuren osan peltokolikoista kattaa. Jos ajattelee, että miten esim. Patti tuota nykyrahaa uimarannoilta tänä kesänä nosti, niin tuskin ne kolikot mitään uhrilahjoja on ollut... Kuitenkin pelto on pelto ja ranta on ranta.

Summa summarum: Veikkaan, että ainakin noin 30 % kolikoista ellei enemmänkin on pellolla tarkoituksella, joko uhrattuna tai piilotettuna. Tampereen pelloilta 70 % kolikoista on TAZ:in keräyskotelossa.

Miksipä se renki olisi kolikoitaan mukanaan pellolla kantanut? Mihin niitä olisi tarvittu?
Rahalla oli arvoa, monien noiden pellosta löytyneiden kolikoiden arvo on aikanaan voinut olla työmiehen päivän palkka!??
Yksi mahdollisuus olisi tietysti juuri palkkarahat, mutta ei kai niitä maksettu kesken päivän.
Entäpä kolikoiden määrä pelloissa? Heitänpä ajatuksen, että se olisi suunnilleen sama kuin pellon ikä vuosissa.
Kolikkolöydöt ovat suurelta osin pitkin peltoa, mutta suurin osa omista vähäisistä löydöistäni ovat heitto etäisyydellä "tuvan nurkalta". Pelto/perunapenkki pankkeja on varmaankin ollut, mutta tuskinpa kukaan paria kolikkoa olisi kätköön laittanut.
Ainahan pelloista on löytynyt kolikkoja ja relikkejä, varsinkin ennen traktoreiden aikaa (niinkuin joku asiasta mainitsikin) joten joidenkin levinneiden kätköjen kolikoista on osa jo aiemmin kerätty pois.

Ajatelkaapa miten se pelto on ollut ennenvanhaan työpaikka pitkin päivää ja pitkin vuotta, kun kaikki on tehty käsin. Siinä on varmasti muutama kolikko ehtinyt tipahtaa peltoon. Toisaalta tämmöisiä 1/8 ja 1/4 öre-rahoja ja muita mitättömämpiä on heitelty peltoon hyvän sadon toivossa uhrilahjoina.
Peltopankit ovat myös totta. Katsokaa, jos löydätte isomman määrän kolikkoa niiden vuosilukua. Onko ollut kahakkaa tai ryssänvainoa silloin. Paljon löytyy rahaa mm. vuosilta 1713-1721, 1741-1743 ja muilta sortovuosilta, kun on täytynyt piileksiä vihollista piilopirteissä korvessa. Senkin jälkeen on jäänyt tavaksi kätkeä omaisuus peltopankkeihin, kun ei luota ryssään. Vaikka talo menis niin rahat säästyy-mentaliteetillä. Täällä Perämeren rannikolla on ryssän vainot tunnettu ja koettu melko raskaasti. Muistoja ja katkeruutta on edelleen säilynyt täällä noilta ajoita. Sitten myöhemmin tietenkin vielä saksalaiset hävitti linjan Oulu-Kemi-Tornio-Rovaniemi-Sodankylä jne. Täällä me kuitenkin vielä sinnittelemme idän-lännen ja nyt vielä EU:n välissä. Unohtuuko vanha kuningaskunta vai ei?

NÄÄTÄ kirjoitti:Täällä Perämeren rannikolla on ryssän vainot tunnettu ja koettu melko raskaasti.

Voin kuvitella.

JK kirjoitti:

NÄÄTÄ kirjoitti:Täällä Perämeren rannikolla on ryssän vainot tunnettu ja koettu melko raskaasti.

Voin kuvitella.

Jep