aarremaanalla.com

Eilen oli sopivasti vapaata aikaa, joten päätin pyhittää koko päivän metallinetsinnälle. Tässä löydöt:






Tässä esineen alaosassa on vähän muuatta symboliakin muistuttava kuvio:

Minulla on samanlainen sulanut pronssimöykky. Löytyi aikanaan Perniöstä noin 250 metriä pronssikautisesta hautaröykkiöstä kallion painanteesta. Paikka on syrjäinen eikä siellä vielä nykyäänkään ole mitään syytä olla nuotiota, jossa pronssi sulaisi. Tulkintani on se että pronssikaudella ruumis on poltettu niin isolla roihulla että pronssi on sulanut ja kuplinut. Tuhkat ja luuunsirut yms poimittu polttopaikalta ja siirretty tuo 250 metriä ja tehty hautaröykkiö päälle.
Tämä siis vain oma teoriani eikä aikanaan kelvannut Suomen pääarkeologille, joten möykky jäi minulle.
Katsellessani nyt noita J:n löytämiä samantapaisia möykkyjä epäilen että voisivat olla samaten polttorovioilta.
Onko paikalla röykkiöitä tai tunnettuja polttokenttäkelmistoja?
Oliko missään kuopassa ihan mustaa maata? Jos kaikki möykyt olivat kyntöpellolta niin mustaa maakerrosta ei luonnollisesti voi olla.

Varsin uskottava selitys ilkkap.
Eikös sellaiseen röykkiöön olisi voitu myöhemin siirtää useammatkin polttohautauksen jäännökset?

ilkkap kirjoitti:Minulla on samanlainen sulanut pronssimöykky. Löytyi aikanaan Perniöstä noin 250 metriä pronssikautisesta hautaröykkiöstä kallion painanteesta. Paikka on syrjäinen eikä siellä vielä nykyäänkään ole mitään syytä olla nuotiota, jossa pronssi sulaisi. Tulkintani on se että pronssikaudella ruumis on poltettu niin isolla roihulla että pronssi on sulanut ja kuplinut. Tuhkat ja luuunsirut yms poimittu polttopaikalta ja siirretty tuo 250 metriä ja tehty hautaröykkiö päälle.
Tämä siis vain oma teoriani eikä aikanaan kelvannut Suomen pääarkeologille, joten möykky jäi minulle.
Katsellessani nyt noita J:n löytämiä samantapaisia möykkyjä epäilen että voisivat olla samaten polttorovioilta.
Onko paikalla röykkiöitä tai tunnettuja polttokenttäkelmistoja?
Oliko missään kuopassa ihan mustaa maata? Jos kaikki möykyt olivat kyntöpellolta niin mustaa maakerrosta ei luonnollisesti voi olla.

Tässä ei ole kyseessä kynnöspelto, vaan kyseessä on laidun.
Melkein kaikki pronssipalat löytyivät muutaman aarin alueelta, pohjoiseen antavan peltokumpareen päältä.
Pellon kohdalla on ilmeisesti jo keskiajalla saattanut olla rakennuksia.
Alueen maaperä vaikutti olevan syvempää etupäässä suhteellisen puhdasta mullansekaista savea. Yläkuvassa alhaalla oikealla oleva suippokärkinen pronssipala muistuttaa livenä nähtynä muodoltaan hieman karhunhammasriipuksen katkelmaa, mutta tuskinpa se kuitenkaan sellainen lienee.
Myös vanhan soljen yläpuolella olevassa esineessä on hahmoitettavissa jonkinlaisia muotoja.
Lähimmät hautaröykkiöt sijaitsevat muutaman kilometrin päässä.

Kyllähän tuollaiset pronssimöykyt pistävät aina etsimään entistäkin tarkemmin, koska hyvin usein se viittaa todella vanhaan toimintaan.
Ainakin itselläni on ollut lähes kaikissa löytämissäni rautakautisissa paikoissa tuollaisia epämääräisiä sulaneita pronssipaloja.
Museo on vienyt suurimman osan mukanaan muiden löytöjen kanssa.

Tuo laidun saattaa vielä tuottaa yllätyksen.

Leijona kirjoitti:Kyllähän tuollaiset pronssimöykyt pistävät aina etsimään entistäkin tarkemmin, koska hyvin usein se viittaa todella vanhaan toimintaan.
Ainakin itselläni on ollut lähes kaikissa löytämissäni rautakautisissa paikoissa tuollaisia epämääräisiä sulaneita pronssipaloja.
Museo on vienyt suurimman osan mukanaan muiden löytöjen kanssa.

Tuo laidun saattaa vielä tuottaa yllätyksen.

Nyt tutkimaltani pellolta noin 4 km pohjoisen suuntaan on kivi/rautakaudella sijainnut pitkäaikainen asuinpaikka. Kyseinen asuinpaikka on hylätty n. 400 jKr.
Paikan hylkääminen saattaisi johtua maankohoamisesta.
Näin ollen minulla on ollut ajatuksena, että asukkaat olisivat hylkäämisen jälkeen siirtyneet asumaan vähän etelämmäksi, eli kohti juuri niitä alueita joilla nyt piippailen.
(Toisaalta eräs Arkeologin peruskoulutuksen saanut henkilö kertoi minulle hiljattain, että rautakautiset asuinpaikat ovat yleensä painuneet noin 0,5-1,5m syvyyteen. Tällaisiin syyvyyksiin meidän etsimemme eivät juuri yllä.)

Kuten olen jo aiemminkin maininnut, Itä-Uudeltamaalta on tehty vain kaksi varmasti ajoitettavissa olevaa rautakautista irtolöytöä aikaväliltä n. 400-1150 jKr.
(Karjalaistyylinen kupurasolki Hinthaarasta ja viikinkiaikainen keihäänkärki eräästä saaresta. Tosin karjalainen kupurasolki saattaa olla vähän nuoremmaltakin ajalta, koska idempänähän pakanallinen hautaustapa on jatkunut jopa 1300-luvun alkuun saakka )
Tuntuu kyllä uskomattomalta, että tämä alue olisi ollut melkein tuhat vuotta lähes autiona.
Tosin Porvoon linnanmäeltä on löytynyt 1,5 m syvyydestä noen ja hiilen värjäämää maata, josta on saatu ajoitus aikavälille 650-1050 jKr.