aarremaanalla.com

Niin, tulipahan käytyä tänään yksin pellolla, joka on aivan järven rannassa ja siksi vaikutti lupaavalta paikalta. Pitkään meni ilman mainittavia löytöjä, vaikka olenkin kyllä tyytyväinen noihin Tsaarin ajan nappeihin.
Ilta alkoi jo hämärtää, kun tuli hyvä signaali aivan pellon rannan puoleisella sivulla ja löysin tuon pätkän, joka näytti sulaneen pronssin palalta, kun oli mullan kuorruttama. Jokin siinä kuitenkin muistutti tasavartisen soljen pätkästä.
Asia jäi vaivaamaan siinä määrin, että palasin paikalle ja sainkin signaalin noin 1 metrin päästä pätkän löytöpaikalta aivan pellon ja heinikon rajalta ja löysin sitten loputkin tasavartisesta soljesta.
Kyllä siitä näkee selvästi, että ne kuuluvat yhteen. Täytyi kyllä ihmetellä ääneen itsekin ko. löytöä.
Tässä tämän illan löytöni:















Mikähän osasto lie.


Tämä on pienempi kuin seuraava nappi ja eri teksti.


Olisikohan Pietarin merimieskoulu.

Veljeni löydöt maanantailta.


Solki on ilmeisesti hopeaa.


Hieno sormus.


Pronssia.

Solki päivässä pitää museon mielessä.

Näyttää edellisen soljen tyyppiseltä?

Ei tässä enää onnitella viitsi, sama kuin onnittelisi minua kaljapullonkorkista.

Joo "OHO"
Mahoton meininki, oikein hirvittää ajatella mitä itseltä jää peltoon.
No ainakin nuo "oLLy" korkit tulee siivottua pois.

Maverick kirjoitti:Solki päivässä pitää museon mielessä.

Näyttää edellisen soljen tyyppiseltä?

Ei tässä enää onnitella viitsi, sama kuin onnittelisi minua kaljapullonkorkista.

Näin on!! Josko seuraavaksi onnitellaan siitä pullonkorkista!! On senverran kova tekijä tää Leijona, et pullonkorkit on niitä harvinaisia löytöjä...

Onpas taas hienot löydöt noussut, onnittelut. Miten syvältä löytyi?

Jam kirjoitti:Onpas taas hienot löydöt noussut, onnittelut. Miten syvältä löytyi?

Kiitoksia
Nämä soljen osat olivat noin 10-15 cm syvyydessä ja kun olivat noin pinnassa, niin signaali oli todella selvä, ettei mitään jäänyt arvailujen varaan

Ja kyllä niitä pullonkorkkejakin tuli kaivettua aivan riittävästi esiin, etenkin korkki joka on liiskautunut aivan litteäksi, antaa yllättävän hyvän signaalin.

Hienoja löytöjä.Millä vuosikymmenellä veikkaat että sotilasnapit olisivat olleet käytössä?

raiban kirjoitti:Hienoja löytöjä.Millä vuosikymmenellä veikkaat että sotilasnapit olisivat olleet käytössä?

Pugovizan sivuilta löytyivät kyllä samanlaiset napit, mutta eipä ollut sielläkään juuri näistä vuosilukua.
Olen ymmärtänyt, että alueella, josta nämä löytyivät on ollut Venäläisten sotilaiden kasarmi 1700-1800-luvuilla

Mielenkiintoinen historia pellolla, monenlaista ja -maalaista
tallaajaa on siellä käyskennellyt.Onko viikingit löytöjen
perusteella vanhimpia kävijöitä?
Mahtavat löydöt ovat taas nousseet päivänvaloon.
Aika vähän kolikoita.

Joskus mainitsinkin, että Leijonan ansiosta Suomen historiaa joudutaan varmaan osittain kirjoittamaan uudelleen.
Kaikki kunnia Leijonalle erittäin hienoista löydöistä, mutta voisikohan olla että tiettyjen esine löytöjen aiemman vähyyden vuoksi niitä on automaattisesti, aiempien vastaavanlaisten löytöjen perusteella, ajoitettu vanhemmiksi kuin ne ovatkaan. Voisiko esimerkiksi osa noista soljista olla myöhemmin tehtyjä, alkuperäisen mallin mukaan, vrt kalevala-korut nykypäivänä.
Älkääkä ammattilaiset ottako hernettä nenään tai hihoja polttako, tämä on vaan tällaista maallikon ääneen ajattelua.

hoyla kirjoitti:Mielenkiintoinen historia pellolla, monenlaista ja -maalaista
tallaajaa on siellä käyskennellyt.Onko viikingit löytöjen
perusteella vanhimpia kävijöitä?
Aika vähän kolikoita.

Tällä pellolla on tosiaankin sattunut harvoin kolikoita kohdalle, mutta kyllä nämä muutkin esineet kelpaavat
Kyllä vaikuttaisi siltä, että tällä alueella on ollut kylä jo rautakaudelta lähtien.

Leijona kirjoitti:

hoyla kirjoitti:Mielenkiintoinen historia pellolla, monenlaista ja -maalaista
tallaajaa on siellä käyskennellyt.Onko viikingit löytöjen
perusteella vanhimpia kävijöitä?
Aika vähän kolikoita.

Tällä pellolla on tosiaankin sattunut harvoin kolikoita kohdalle, mutta kyllä nämä muutkin esineet kelpaavat
Kyllä vaikuttaisi siltä, että tällä alueella on ollut kylä jo rautakaudelta lähtien.

Aina sieltä vaan uutta hienoa löytöä esiin pukkaa!

Voisi kyllä olettaa, että ainakin osa noista löytämistänne soljista on alun perin pantu vainajien mukana kalmistohin. Kalmistot ovat vaan myöhemmin pellonraivauksissa tuhoutuneet.

Itä-Suomessa rautakauden katsotaan päättyneen n. 1300 jkr.
Länsi-Suomessa rautakausi päättyi jo n. 1150 jkr.

Nämä löytämämme kupura-ja tasavartiset soljet ovat ns. tappikoristeisia.
Viimekesäisen löytöni jälkeen museovirastolta lähetettiin meille seuraavaa informaatiota:

"Vaikka soikeat kupurasoljet ajoitetaan yleisesti ristiretkiaikaan 1050-1300 jKr., juuri tämä solkityyppi näyttää olevan muita varhaisempi ja kuuluvan aikavälille 950-1100 jKr.
Tappikoristeinen solki ei myöskään ole "Karjalainen", vaikka se jossain vanhimmassa- ja vielä uudemmassakin venäläisessä kirjallisuudessa-mainitaan Karjalaisena solkena.

Tappi/nastakoristeinen tasavartinen solki (Kivikosken tyyppi 7) on yleinen Suomalainen viikinkiaikainen solkityyppi. Vastaavanlaisia solkia on löytynyt Suomesta noin 50 kpl, niistä noin 15 kpl. Savosta ja Karjalasta.
Suurin osa on löydetty Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Hämeestä.
Löytöpaikkana on usein tasamaan polttokalmisto.
Luovutetun Karjalan alueelta solkia on löytynyt myös muinaislinnoilta.
Solkityypin ajoitus on noin 925-1050 jKr."

Näissäkin löytämissämme solkityypeissä saattaa olla pieniä eroja, jotka kertovat tutkijoille paljonkin valmistusajankohdasta ym. asioista, joihin minun tietoni eivät riitä, mutta ikä on varmasti näissä kaikissa hyvin lähellä toisiaan.
Nyt, kun on tullut lueskeltua joitakin artikkeleita noiden solkien joskus pienistäkin eroista, niin arvostaa enemmän tutkijoitten työtä ja asioiden selville ottamista ja on tullut huomaamaan, että ei ole aivan yksinkertaisista asioista kyse ja siksipä tässä joutuukin tyytymään/uskomaan siihen tietoon, jota meille heidän taholtaan annetaan.

Kyllähän noiden alan asiantuntijoiden tiedon määrä on suuri ja tutkimusmenetelmiä sekä -laitteita voi varmaan verrata rikoslaboratoon.
Yhtään en epäile ammattilaisten ajoituksia, vaan meidän maallikkojen päätelmiä.

Aika yksiselitteisiä ja informatiivisia ovat nuo museoviraston lausunnot.

Leijona kirjoitti:Nämä löytämämme kupura-ja tasavartiset soljet ovat ns. tappikoristeisia.
Viimekesäisen löytöni jälkeen museovirastolta lähetettiin meille seuraavaa informaatiota:

"Vaikka soikeat kupurasoljet ajoitetaan yleisesti ristiretkiaikaan 1050-1300 jKr., juuri tämä solkityyppi näyttää olevan muita varhaisempi ja kuuluvan aikavälille 950-1100 jKr.
Tappikoristeinen solki ei myöskään ole "Karjalainen", vaikka se jossain vanhimmassa- ja vielä uudemmassakin venäläisessä kirjallisuudessa-mainitaan Karjalaisena solkena.

Tappi/nastakoristeinen tasavartinen solki (Kivikosken tyyppi 7) on yleinen Suomalainen viikinkiaikainen solkityyppi. Vastaavanlaisia solkia on löytynyt Suomesta noin 50 kpl, niistä noin 15 kpl. Savosta ja Karjalasta.
Suurin osa on löydetty Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Hämeestä.
Löytöpaikkana on usein tasamaan polttokalmisto.
Luovutetun Karjalan alueelta solkia on löytynyt myös muinaislinnoilta.
Solkityypin ajoitus on noin 925-1050 jKr."

Näissäkin löytämissämme solkityypeissä saattaa olla pieniä eroja, jotka kertovat tutkijoille paljonkin valmistusajankohdasta ym. asioista, joihin minun tietoni eivät riitä, mutta ikä on varmasti näissä kaikissa hyvin lähellä toisiaan.
Nyt, kun on tullut lueskeltua joitakin artikkeleita noiden solkien joskus pienistäkin eroista, niin arvostaa enemmän tutkijoitten työtä ja asioiden selville ottamista ja on tullut huomaamaan, että ei ole aivan yksinkertaisista asioista kyse ja siksipä tässä joutuukin tyytymään/uskomaan siihen tietoon, jota meille heidän taholtaan annetaan.

Ok. Täältä Itä-Uudeltamaalta (Hinthaara) on löydetty vain yksi kupurasolki. Solki on malliltaan soikea ja kuuluu kuulemma olevan Ailion E-tyyppiä, jota karjalan Kaukolan Rokosinasta tehdyn irtolöydön mukaan on kutsuttu Rokosina-tyypin soljeksi tai Hauhotyypin kupurasoljeksi. Soljen koko on 56/32mm. Solki ei ole tappikoristeinen vaan siinä on koristeena keskellä neliapila. Tämän soljen ajoitusperusteen arvo vaihtelee, minkä vuoksi karjalaiset kuparasoljet voidaan kuulemma ehkä vain aivan yleisesti ajoittaa ristiretkiajalle. Hinthaaran solki lienee kuitenkin peräisin 1000-luvun jälkipuoliskolta.
Tähän solkeen liittyy vielä sellainen tarina, että sen löytöpaikan lähellä on sijannut hautaröykkiö. 1940-luvulla eräs tilan työntekijä oli saanut tehtäväkseen röykkiön hajoittamisen. Ruokatunnilla hän oli kertonut, että oli löytänyt pronssikorun, mutta viskannut sen pellon heinikkoon. Korua oli tämän jälkeen yritetty myös etsiä, mutta sitä ei ollut kuitenkaan löytynyt.
Samalta alueelta on myös tehty huomattavia kivikauden aikaisia löytöjä.
(Olen tietysti ollut jutuissa vähän pellon omistajankin kanssa, mutta alue on nykyään Museoviraston rauhoittama)

Näitä viestejä kun lukee niin huomaa kuinka
asiantuntevaa porukkaa meidän joukossa on,
motivaatio oppia paikallishistoriaa on aivan
eri tasolla kuin kouluaikoina.

Tänään lähtivät sitten kupurasolki, 2 kpl tasavartisia solkia, kaularenkaan katkelma, (oli se myös museon edustajan mielestä) ketjun jakaja, ym. Etelä-Karjalan museon suojiin, josta matka jatkuu Museovirastoon.
Täytyy sanoa, että löytöjen määrä aiheutti melkoista ihmettelyä

Kävimme katsomassa löytöpaikat ja kasvistotutkija teki omia päätelmiään paikalla kasvavista kasveista.
Meille toivotettiin vielä erotessamme menestystä etsinnöissä

Kiitokset mukana olleille

Hieno homma.
Uskon vakaasti, että Leijonan ja muiden etsijöiden löytöjen määrä ja laatu, sekä hyvä yhteistyö museoiden kanssa tulee helpottamaan lupien saamista noiden 2. rauhoitusluokan alueiden tutkimiseen.
Eiköhän museovirasto ole erityisen mielissään juuri tuollaisten uusien paikkojen löytymisestä.

Onkos tuossa samanlainen solki ?

Juuri tuolla tavalla niitä on aikanaan käytetty.
Tuollainen kolikko, joita on tuossa kaulassa, on seuraavana toivelistalla