aarremaanalla.com

Moro, hiukan näin tämän harrastuksen parissa uutena naamana olevana ihmetyttää tuo muinaisjäännösrekisterin rauhoitusluokka 2:n tarkoitus. Tiedän, että luokka 1 on ehdottomasti piipparoinnin ulottumattomissa mutta entä tämä luokka 2? Kotipaikkakunnallani on monta luokan 2 paikkaa, jossa osassa on jopa muinaismuiston merkintä kartassa ja jonkinlainen muistomerkkikin mutta alueelle ollaan esim. rakentamassa kesämökkiä. Sitten vastaavasti rauhoitusluokka kakkoseen on laitettu mm. Tillolan taistelu, jonka tarkkaa tapahtumapaikkaa ei edes tiedetä.

Eli miten on, saako kakkosluokan rauhoitusluokan alueella piipparoida ja kaivella?

t. patti

Tuota kysymystä on täällä pohdittu aiemminkin.
Noille kakkosluokan rauhoitusluokan alueille kannattaa lupaa kysyä paikallismuseolta.
Ilman lupaa sinne ei saa mennä, mutta hyvin kun perustelet kiinnostuksesi syyn ( paikallishistorian harrastus tjsp ) ja lupaat ilmoitaa kaikki löytösi, niin uskoisin useimmille paikoille luvan irtoavan, tietysti siihen vaikuttaa myös suojelun syy.
Tässä asiassa on varmaankin eroja paikkakunnittain.
Niin kuin yleensäkin, mutta erityisesti tuollaisilla paikoilla pitää jäljet peittää mahdollisimman hyvin.

Rauhlk (A 3 ). - Museoviraston käyttämä muinaisjäännöksen rauhoitusluokka.

• Rauhoitusluokka määrittelee muinaisjäännöksen arvon seuraavasti:

1 valtakunnallisesti merkittävä kohde, säilyminen turvattava kaikissa olosuhteissa

2 kohteen arvon selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia

3 tuhoutunut ja/tai loppuun saakka tutkittu muinaisjäännös, ei enää rauhoitettu

Hei!

Rauhoitusluokkaan 2 menevät automaattisesti kaikki muinaisjäännöskohteet, joilla ei ole tehty kohteen luonnetta tarkentavia tutkimuksia. Eli ne ovat kaikki lain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joilla piipparointi on kielletty ilman erillistä lupaa. Luvan voi antaa vain Museovirasto tai sellainen maakuntamuseo, jolle Museovirasto on siirtänyt hallinnointivastuun. En usko, että lupa heltiää kovin helposti. Jos ja kun kohteella joskus tehdään tutkimuksia (useinkaan rahaa ei ole), niin se voidaan siirtää luokkaan 1 tai 3 tai sitten jättää luokkaan 2.

Eli nämä kohteet on syytä jättää rauhaan.

Mainitsemasi taistelupaikka on hankalampi tapaus, mutta se lienee rekisterissä juuri siksi, että jos alueella esim. rakennetaan, niin kukaan ei voi ainakaan väittää, ettei olisi tiennyt sellaisen siellä olevan, vaikka sen tarkkaa sijaintia ei toistaiseksi tiedetäkään. Tällaisen kohteen etsimisessä voisi piippariharrastajasta olla paljon apua tutkimukelle, mutta ennenkuin alueelle lähtee, pitäisi saada sovittua pelisäännöt (haravoitujen alueiden dokumentointi, löytöjen käsittely, löytöpaikkojen dokumentointi, ym) museon kanssa.

Useinkaan ihmiset eivät ole sisäistäneet sitä, että muinaisjäännös on käytännössä rauhoitettu heti kun se löytyy. Eli jos piipparikuopasta löytyy muinaisesine, niin piipparointi paikalla on syytä lopettaa heti vaikka kohdetta ei byrokraattisesti olisi vielä muinaisjäännökseksi julistettukaan. Mitä enemmän kohdetta reijitetään ilman tieteellistä dokumentointia hetken huumassa, niin sitä suurempaa vahinkoa saadaan aikaan yhteisen muinaisuutemme tutkimukselle.

http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... php?t=2276

Tuolla oli keskusteltu noista lupa-asioista. Siellä puhuttiin noista eri luokituksista

Täällä toinen harrastusta aloitteleva joka ihmettelee tuota kyseistä luokkaa. Olisi tarkoitus kesälomareissulla mennä tuonne itärajan tuntumaan puolison sukua moikkailemaan ja sieltä päin tuli mieleen muutamakin paikka jossa olisin halunnut vastahankittua piipparia heilutella. Katselin nyt kuitenkin muinaisjäännösrekisteristä karttaa alueelta ja sinne on merkitty aika iso kaistale maata luokkana 2. Paikalta löytyy useampi kiinteä muinaisjäännös, mutta punaviivoitettuna "alueena" on aika iso alue, johon kuuluu useampi asuttu talo, käytössä olevaa peltoa jne.

kysytään nyt siis vielä, rautalangasta vääntäen: onko nyt siis tosiaan niin että näiden käytössä olevien omakotitalojen pihoissa ja vuosittain kynnettävien peltojen alueella ei voi piipparoida ilman museoviraston lupaa, eli koskeeko rauhoitus todellakin tuota koko "aluetta" joka kartaan on merkitty punaviivoitettuna, vaiko esim. mahdollisesti vain noita kartassa "kiinteä muinaisjäännös"-merkinnällä merkattuja punaisia palloja?

Sekavan kuulloinen selitys, joten laitetaan nyt vielä selvennykseksi linkki: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... 1000011028

Ja älkää suotta stressatko aloittelijan kysymyksista, mulla ei ole pienintäkään aikomusta mennä tuonne vispailemaan ennenkuin asiasta on täysi selvyys. Hieman vaan ihmetyttää että asuttua ja käytössä olevaa aluetta olisi merkattu rauhoitetuksi, tai että en saisi jonkun puolitutun omakotitalon pihalla piippailla talon omistajalta luvan kysyttyäni, Mutta ehkä tajusin tuon kartan merkinnät aivan väärin?

"kysytään nyt siis vielä, rautalangasta vääntäen: onko nyt siis tosiaan niin että näiden käytössä olevien omakotitalojen pihoissa ja vuosittain kynnettävien peltojen alueella ei voi piipparoida ilman museoviraston lupaa, eli koskeeko rauhoitus todellakin tuota koko "aluetta" joka kartaan on merkitty punaviivoitettuna"

Kyllä asia on juuri noin.
Aluehan on merkitty rekisteriin vasta 2008, joten jonkinlaiset tutkimukset heillä lienee suunnitelmissa ja varmaankin samasta syystä tuo alue on noin laaja.

Aika mielenkiintoista. Olen itse asunut yhdessä noista kartan taloista ja tuossahan on koko tontti sitten kaivuukiellossa. Mitenkäs sitten ihan normaalia elämistä noissa voi harjoittaa? Onhan siellä pellot, kasvimaat ja osa rakentaa uuttakin.
Koskeeko kaivuukielto siis piippausta vain ja ainoastaan? Eli kaikkea muuta tarkoitusta varten voi maata kääntää edelleen normaalisti?
Jatkan rautalankalinjalla

Tuo onkin mietityttänyt, että miten ko. alueen asukkaita tiedoitetaan tällaisesta rauhoiusalueasiasta???

Jos minkäänlaista ilmoitusta ei tule, niin kuka tahansa harrastaja-arkeologihan voi tehdä ominpäin kaivauksia omilla maillaan tai maanomistaja antaa vieraalle luvan, ihan hyvässä uskossa.
Ei tuo 2 luokka voi estää normaalia maanomistajan maankäyttöä varmaankaan kuin joissain erityistapauksissa ja hyvin paikallisesti (hautaröykkiö tms.) ja niistä varmaankin tiedotetaan maanomistajalle.
Kyseisessä tapauksessa, noin ison alueen kohdalla, toimiminen on mielestäni kiinni aika paljon omasta moraalista, jos jotain satunnaista yli 100 vuottaa vanhaa löytää, löytöpaikat merkitsee ja löydöt ilmoittaa museolle niin ei varmasti joudu edesvastuuseen.
Virallisen ohjeen mukaan lupa pitäisi kysyä kylläkin etukäteen.

Ilkkap:hän kysyi tähän asiaan museoviraston kantaa, mutta ilmisesti ei vieläkään ole minkäänlaista vastausta asiasta kuulunut.

JK kirjoitti:Tuo onkin mietityttänyt, että miten ko. alueen asukkaita tiedoitetaan tällaisesta rauhoiusalueasiasta???

Jos minkäänlaista ilmoitusta ei tule, niin kuka tahansa harrastaja-arkeologihan voi tehdä ominpäin kaivauksia omilla maillaan tai maanomistaja antaa vieraalle luvan, ihan hyvässä uskossa.
Ei tuo 2 luokka voi estää normaalia maanomistajan maankäyttöä varmaankaan kuin joissain erityistapauksissa ja hyvin paikallisesti (hautaröykkiö tms.) ja niistä varmaankin tiedotetaan maanomistajalle.
Kyseisessä tapauksessa, noin ison alueen kohdalla, toimiminen on mielestäni kiinni aika paljon omasta moraalista, jos jotain satunnaista yli 100 vuottaa vanhaa löytää, löytöpaikat merkitsee ja löydöt ilmoittaa museolle niin ei varmasti joudu edesvastuuseen.
Virallisen ohjeen mukaan lupa pitäisi kysyä kylläkin etukäteen.

Ilkkap:hän kysyi tähän asiaan museoviraston kantaa, mutta ilmisesti ei vieläkään ole minkäänlaista vastausta asiasta kuulunut.

Ei tosiaan ole tullut vastausta. Hieman tuumailen että he itsekään eivät tiedä eikä kukaan yksityinen m-viraston työntekijä uskalla antaa vastausta peläten mokaavansa.
Samantapainen tilanne on kaverillani Halikossa. Virallisia rajoja ei ole määrätty ja hänen maillaan on Suomen hienoimmat kuppikivikalliot muun muassa. Hän on ratkaissut ongelman siten että kun kaivuuhommia tulee niin hän ilmoittaa asian M-virastoon, joka päättää että lähettääkö arkeologin paikalle. Viimeksi lähettivät kun peltoon tehtiin 100 metriä vesijohdonvetoa.
Niin ja tämä oli samalla vastaukseni deliriumillekin.

Itseasiassa, asutaan nytkin tuommoisella punaviivoitetulla alueella. Ja oon kyllä ihan kaivanu kukkapenkit ja kasvimaan tuohon muuttoni jälkeen. Eli nythän tästä tuli vielä vähän läheisempi asia...