aarremaanalla.com

Otsikossa selviääkin jo ihmetykseni aihe. Uudenmaan rautakautinen tyhjiö. Lidaria kun katsoo, rautakauden raja menee liki käsi kädessä uudenmaan kivikkoisen ja kallioisen maiseman kanssa.

Heti kun maa tasoittuu, ollaan jo liki hämeessä ja salon seutuvilla, missä viljelylle on paremmat olosuhteet. Siellähän tarina onkin jo toinen.

Kuitenkin kivi-ja pronssikautta uudenmaan alueella on. Onko kellään ajatuksia miksi näin on, vai lymyääkö rautakausi tyystin erilaisilla alueilla mistä sitä on totuttu etsimään.

Hämäläisten kalatiehän kulki kuitenkin rannikolle, ja luulisi että markkinapaikkoja ja vesitie liikehdintää olisi ollut. Asuimistot kuitenkin nykytiedon (ainakin oman) loistaa poissaolollaan. Sormi on suussa mistä etsiä.

Mitä nyt sivusilmällä seurannut, niin onhan sieltä ainakin irtolöytöjä sieltä täältä. Jos ne löydöt on vaan "kivenalla"
Täällä länsirannikolla vähän samaa ihmettelyä. Selityksiähän löytyy. Pelko valloittajista/ ryöstäjistä ajoi asutuksen sisämaahan; maannousemasta johtuva, aikoinaan sisämaahan keskittynyt elämä (valmiit pellot ym) ym ym.
Taitaa olla ammattipiireissäkin epäselvää..

Kirjaimellisesti kiven alla. Murikkaa löytyy

Nämä samat mietinnät kuullut itsekkin miksi rannikko on tyhjää. Pelko valloittajista ei oikein itsestäni kuulosta hyvältä, koska onhan turkukin rannikkoa ja kauppasuhteet viroonkin on ollut hyvät. Tiedä sitten miten viikinkien idäntie on kauhistuttanut Tosiaan sattumia varmaan on maassa odottomassa löytäjäänsä yhä useita. Takamaitahan nämä hämäläisille on ollut, metsästysmaita. Pitää jatkaa hämmästelyä

Itse löysin muutama kesä sitten Nurmijärveltä kupurasoljen ja samalta pellolta kaveri ketjunkantajan.
Olivat ensimmäiset rautakautiset löydöt koko pitäjässä, aiheuttivat aika kuhinan museovirastossa:)
Tänä kesänä samalta pellolta sulaneita pronssin paloja ja pintalöytöinä paljon rautakuonaa.

Lähellä Porvoonjokea näyttäisi lidarin perusteella olevan iso vene/laiva hautaus. Tästä on aikaa, kun katselin niitä paikkoja ja en nyt muista tarkkaan, etsin jossain vaiheessa koordinaatit.

Uusimaa on ollut asuttu, sekä pronssi, että rautakaudella ja Viron Saka Viron pohjoisrannikolla liittyy tähän muinaisten saka/skyyttiheimojen valtapiiriin. Viron Sakala Suur-Jaanin Epran alueella toinen.

Samaan tyyliin veistetyt megaliitit esiintyvät Viron pohjoisrannikolla toisaalla ja Tavastian muinaisen keskuspaikan alueella, ikäänkuin merkkeinä omistuksesta. Porvoonjoki meni itärajana. On siellä paljon...

Nämä muinaisarjalaiset finnougrit olivat nimenomaan niitä viikinkiarmeijan komentajia ja kuninkaita. Uudenmaan oli alunperin erittäin todennäköisesti Odinmaa. Saman Jätin/Juutin heimon klaaneja olivat Ore(Ori), Aura ja tod. näk. Eurakin, siis Odin lisäksi.

Viron Sakasta on löydetty hopeakätkö ristiretkiajan alkupuolelta. Ns. Baltian ristiretki ulottui Ahvenanmaalle ja Uudellemaalle. Hävitys oli melkoinen. Nykyinen popula on pääosin jotain ihan muuta, eikä 'virallisella' tasolla saada tolkkua edes saka- saga
vastaavuudesta. Alunperin sagatraditio oli juuri näiden muinaissuomenkielisen R1a- saka-arjalaisheimojen traditiota, mikä selittää vastaavuudet mm. Kalevalaan.

Sen verran vielä, että muinaiset Odinmaan asujat ja muut muinaissuomenkieliset sakaheimot oikeasti olivat niitä 'viikinkejä'. Virolainen arkeologi Maria Mäki on perehtynyt aiheeseen ja kirjoittanut suositeltavan kirjan 'viikingeistä' l. balttifinneistä. Myös Saimaan nimi viittaa skyytteihin, joita kutsuttiin myös 'sai' - nimellä, siis sai-maa. On voinut olla myös Isai eli Isäimaa alunperin. Mutta sakoja.

Jorvi-Jorvik, Virrat-Virrat ja lukemattomat muut suomenkieliset paikat toistuvat viikinkiajan Irlannissa ja 'Englannissa' . Irlannissa viikinkejä sanottiin finngalleiksi ja dubgalleiksi.

Virkoihin pitäisi saada etnokulttuurista, alkuperäistä arjalais- saka-viikinkisuomalaista porukkaa nykyisten hourujen sijaan. Tämä skyytti-gootti-saka- historiahan on nimenomaan suomalaista historiaa. Nämä heimot olivat (ja ovat) finnougrisia saka-heimoja, muinaissuomalaisia, viikinkien tunnettuja. Ei ollut 'ruotsalaisia' tai muitakaan pellejä. I- ydna- miehiä värvättiin (viikinki-) armeijaan palkkasotureiksi.

Laitan tosiaan laserkeilauskuvia, löysinkin eilen katsoessani karttaa jotain todella mielenkiintoista.

No niin. Sieltä Uudeltamaalta löytyy ihan samanlaista maamuokkausta ja maataidetta, mikä oli tyypillistä sakoille/ skyyteille/ arjalaisille myöhäuiseltä kivikaudelta rautakaudelle asti. Tässä seuraavassa laserkeilauskartassa näkyy punainen piste, jossa on rekisteröity kivikauden asuinpaikka. Kohoumat on muokattu, tavallaan ´personoitu´vastaamaan silloisia alueen omistajia/ asujia. Tämä muinainen maamuokkaus oli kiinteä ja kulttuurinen osa muinaisten arjalaisten suomenheimojen (goottien, jäämien, jättien, simojen jne.) elämää.



Maataidetta. Siellä on paljon pienempiä yksityiskohtia, en merkannut niitä. Mutta kaikki ´maakivet´alueella ovat potentiaalisia hautamuistokiviä/ kalmistoja. Ne kannattaa katsoa tarkkaan.


Sama alue kartassa. Alue on pääosin metsää ilmakuvan perusteella.



ympyröidyllä alueella näyttäisi olleen myös muinaisasutusta, näkyy pienempää muokkausta.


Sama alue kartalla.



Tässä vastaavaa maataidetta, selkeät kasvot kaakosta katsottuna, siis kaakko- luode- suunta. Tuo voi olla jonkun eliittisoturin, amatsonin tai vastaavan hautamuistomerkkikin.


Tässä kartta alueesta.

Laivahautaukselta vaikuttava paikka oli muistaakseni Porvoonjoen itäpuolella, n. 100-300m joesta. Siinä näytti kartan perusteella olevan isoja kiviä laitettu laivan muotoon.