aarremaanalla.com

Laitan tämän tänne osioon kun on kivijuttua. Eli ei piippaa eikä ota magneettiin. Nuo kuvassa olevat murikat sukeltamalla järven pohjasta, ja niitä muuallakin ympäristössä. Kysynkin täältä, kun tiedän että on paremmin kiviasiantuntijoitakin täällä foorumilla, että onko mahdollista että tuommoset kappaleet syntyvät räjäytystöissä? Järven keskellä kulkee kanava joka räjäyttämällä tehtiin 1950-luvulla. Tarvitaan kai tietty lämpötila ja paine että peruskallio muotoutuu tuollaiseksi?
Tällä seudulla kuulemma maksettiin ns. paukkurahaa räjäytysten aikaan, että lähtivät evakkoon.

Se vaatisi kovemmat lämmöt ja paineet, kun normaali kallion räjäyttäminen, että kivi muuttaisi muotoaan tuon näköiseksi.
Vaikuttasi järvimalmilta joka on rautaoksidi saostumaa en tiedä ottaisiko siihen piippari . Järvimalmi on ruskean mustaa ja haurasta. Masuunikuonaa on levinnyt maastoon monenlaista vois olla yksi vaihtoehto.

Jouluiset kiitokset vastauksesta.
Järvimalmilta tai kuonaltahan nuo vaikuttaa. Se vaan että pitäishän nuo rautapitoisuuden vuoksi piipata ja ottaa magneettiin. Ei kuitenkaan mitään reaktiota. Täällä ei myös ole ollut mitään järvimalmin nostoa eikä jalostusta. Nuo muutamassa palasessa olevat "viivakoodit" hämmentää, mitens ne on syntyneet?

Nuo muutamassa palasessa olevat "viivakoodit" hämmentää, mitens ne on syntyneet?

Näytää kuin olisi ollut kiinni simpukankuoressa.
cheers

Joo, tässä Tapaninpäivänä on ollut aikaa lueskella mielenkiintoisia artikkeleja Suomen maaperästä. Tutkija Jussi Heinonen Helsingin yliopistosta kirjoittaa että kaikki ympärillämme oleva materiaali, niin multa kuin vesikin ovat peräisin tulivuorenpurkauksista. Ja näitä tulivuoria oli tälläkin laatalla missä Suomikin nykyisin on, toki noin 1900 miljoonaa vuotta sitten ja sijainti päiväntasaajan tienoilla. Raju veikkaukseni onkin että nuo mötikät ovat peräisin niiltä ajoilta, ovathan ne magmakivien näköisiä. Nuo pysty- ja vaakasuorat viivat ovat syntyneet kiven pursutessa kallioiden raoista, ja tuo Lusikan mainitsema simpukkakuvio on kuin onkin Anculyssimpukan fossiili ajalta jolloin tämä alue oli Anculysjärven alla jääkausien jälkeen n. 9500 v. sitten. Tämän "tieteellisen" tutkimustyöni todistusarvo on toki kutakuinkin nolla, mutta asiahan voisi olla näinkin kunnes toisin todistetaan.

Olen kerran kysynyt tietoa GTK:lta kalliossa olleista "kuvioista" ja hienosti tuli vstausta, joten eipä tuossa mitään häviäisi, vaikka kysyisitkin.

Tässä pari kuvaa joissa voisi olla vähän samantapaiset kuviot.
Kivenpalaset olen löytänyt joenpenkasta,minun vanhalta kullanhuuhdonta [placer claim] alueelta.

No kun muutkin arvailee miksen minäkin...
Ekoissa kuvissa voipi olla jotakin saostumaa mikä syntynyt siellä pohjassa tai sitten kivettynyttä puu tms materiaalia, alimmissa simpukka kuvissa vois olla kyse sedimentti kivistä mitkä ympäröineet nämä simpukat.

Relichunterin toteamus kivettyneestä puusta tms. materiaalista varmaankin lähellä totuutta. Nuo palaset huokoisen oloisia ja painoltaan huomattavasti keveämpiä kuin vastaavat ns. normikivet olisivat. Tuollainen mutapohjajärven pohjan tonginta on ollut muutenkin aika mukavaa, löytynyt monenlaista uittoaikakauden tavaraa. Huono puoli että puuaines joka on säilynyt hapettomassa pohjassa satakin vuotta lahoaa nopeasti kun se sieltä poistetaan.

Voisihan ne olla jonkun muun metallin valmistuksessa syntynyttä kuonaa kuin raudan? Esimerkiksi kuparin, tai lyijyn, mutta luulisi ,että silloin olisi jäänyt edes vähän metallia kuonaan, että piipparilla erottaisi sen.

Roadrunner kirjoitti: ↑08 Tammi 2021, 16:23 Relichunterin toteamus kivettyneestä puusta tms. materiaalista varmaankin lähellä totuutta. Nuo palaset huokoisen oloisia ja painoltaan huomattavasti keveämpiä kuin vastaavat ns. normikivet olisivat. Tuollainen mutapohjajärven pohjan tonginta on ollut muutenkin aika mukavaa, löytynyt monenlaista uittoaikakauden tavaraa. Huono puoli että puuaines joka on säilynyt hapettomassa pohjassa satakin vuotta lahoaa nopeasti kun se sieltä poistetaan.

Riippuu varmaan vähän eri tekijöistä tuo säilyvyys noston jälkeen, jossainhan nostetaan vanhoja Uitto tukkeja, mitkä kestävät sitten vaikka kuinka kauan vielä maanpäällistä elämää kun kaiketi oikein kunnolla kyllästyneet siel pohjassa...

Hyvä löytö kaiken kaikkiaan, Luhangassa, missä minä olen kalastellut aika paljon verkoilla, tulee paikka paikoin jarvimalmia verkkon alapaulaan takertuneena, ne ovat kuitenkin levymäisiä ja hajoavat melkeinpä kosketuksesta, tuollaisia kimpaleita ei ole ikinä tullut. GTK lle vain, he ovat varsin ystävällistä väkeä siellä ja vastaavatkin nopeasti.

Sain sitten lopultakin aikaiseksi lähettää kuvia GTK:lle, vastauksena kivet vaikuttavat karbonaattikiviltä mahdollisesti dolomiittiselta olomuodoltaan. Halusivat muutaman näytteen joten lähetin puolenkymmentä palasta jatkotutkimuksiin. Tuloksia odotellessa olen yrittänyt perehtyä kivimaailman saloihin, täytyy sanoa että loppumaton suo. Termejä, aikakausia, määritelmiä ym. kaikkea mistä tavan tallaajalla ei ole mitään hajua. Kivi on kivi eikä muuksi muutu. .
Aar1pne kehtaatko selventää mitä tarkoittaa dolomiittinen karbonaattikivi? Ja onko nuo sellaisia, laitan tuoreempia kuvia.

Kuonalta tuo silmämäärin näyttäisi!

Karbonaatti tai kalkkikiveksi sanotaan kiveä jossa Dolomiitin ja Kalsiitin määrä vaihtelee keskenään. Jos dolomiitin määrä on korkea sitä käytetään suoraa jauhettuna maatalousmaan perusparannukseen esim: Vimpelin kaivos. Kalsiitti pitoisempaa käytetään sementti
teollisuudessa , koriste sepelinä ja vesilaitokset puhdistaa juomavettä ym.ym.
Kuvista tulee mieleen että kuumassa paikassa ovat muotoutuneet aivan kun poltettua savea tai kuonaa. Ei oikein suoraa luonnontuote .

Kiitoksia taas vastauksista. GTK:n tulokset tulee sitten kun tulee mutta kyllä minäkin nuo joksikin kuonaksi laittasin. Perusteluna netistä löytyvät kuvat vastaavista. Se että miksi kappaleissa ei ole "piippausmetallia" ja miksi ne olivat järvenpohjassa n.10m rantaviivasta, sitähän historia ei kerro. Kun tuossa järvessä ei ole järvimalmia mitä olisi voitu jalostaa.
Yhden teorian tuossa kehitin, palaset ovatkin maanparannusaineena ja lannoitteena käytettyä tavaraa. Järven ympärillä olevat pellot olleet viljelyksessä kait n. 150 vuotta. Isännät nakelleet isoimmat palat järveen. Muuta en nyt tähän keksi.

Sitten täytyy kyllä kehua tuota GTK Omakivi saittia. On siirrytty kivikaudesta "digikiviaikaan". Helppokäyttöinen, tulee varmaan katseltua luonnossa erikoisia kiviä tarkemmin nyt kun on sovellus puhelimessa.

Vastaus kivinäytteeseen tuli viikolla, näyte on pajakuonaa, ei luonnollinen kivi vaan ihmistoiminnan tulos. Eli case closed, joskus joku on harjoittanut pajatoimintaa ja nakellut kuonat järveen.