aarremaanalla.com

Oletettavasti ajoitus rautakaudelle, mutta museo jo alustavasti näin myös ounasteli.
Isommalla porukalla vakkasuomessa käytiin ihmettelemässä.
Joku korun osa löytyi tyyliin 100m päässä näistä, mutta muuten suht hiljaiselta pellolta nousi eka pikku pätkä. Tätä ihmettelemään, että kovin on rannerenkaan katkelman tyylinen poikkileikkaus, mutta kun ei ihan.. Vierestä seuraava. Voisko olla? Ei oikein vaikuta..
Kahteen mieheen taidettiin kymmenkunta nostaa, jopa ihan pellon pinnasta näitä, kunnes huhuiltiin loppu porukkakin ihmettelemään. Näitä oli selkeänä n. 50m * 20m alueena levinneenä vaikka kuinka ja varmasti suurin osa jätettiinkin peltoon.

1950 vuonna köyliöstä on löytynyt täysin vastaavia, kuitenkin vain reilu tusina, joten ei ihan löytönä yleisimmästä päästä.

No johan pomppas,upea löytö,olisiko lähellä jokin sepän paja ollut.Tuo on sitä ehtaa korun raaka-ainetta,näyttäisikö että olisi sitä tinaa joukossa vaaleuden takia enemmän ?
Kuvassa Köyliön pronssiharkot,samalta vaikuttaa Upea löytö !

Raninen lupasi ottaa analyysit, joten aikoinaan varmasti selviää pitoisuudet. Kuvissa savisia ja ilta hämärässä kuvattu ym, joten värit ehkä vähän vääristää..
Jutusteli myös, että "jää miekkalöydöt toiseksi". Sen verran merkittävä löydös!

Aivan varmasti jää,nämä seppien tekeleet korut pronssista ym. mitä Suomessa on tehty paljon joka puolella ,meillähän on oma korukanta mallineen ja seppien tuotoksia niin raaka-aine pitää jostain ostaa.Jostain luin että nämä harkot ovat alkuperältään tosi kaukaa valmistettu jostain Keski-Euroopasta.Ketä lie tänne kaupannut tai haettu itse sieltä.Kiva kuulla asiantuntijoiden kertomus näistäkin.
Missähän sijaitsi jokin merkittävä sepänpaja tuolla Varsinais-Suomessa joka tehnyt näitä koruja tasavartisia,kupuroita,karhunhammasriipuksia,rannerenkaita ym , olisikohan ollut Köyliössä , Eurassa vai Kokemäenjoella

Hieno löytö. Raaka-aineiden kuten lyijyn lähde voi hyvinkin sijaita jossain Keski-Euroopassa, mutta näitä segmentin muotoisia tankoja valettiin kalkkikivimuottiin lähempänäkin, mm. Birkassa ja Gotlannissa, joka ei tietenkään sulje pois muita vaihtoehtoja, ei täkäläisiäkään.

Onpa erittäin mielenkiintonen löytö! Onnittelut.

Nyt on kyllä todella erikoinen ja mahtava löytö
Liekkö ollut oikein kätkö. Onko noissa toinen puoli "kourumainen", eli valutekninen juttu?
Nyt on kyllä onnittelujen paikka

Hienot on löydöt! Oliko niissä mitään koristeita, vai oliko ihan sileät pinnat?

Suurimmassa osassa harkkoja on "kuun sirpin muotoinen" läpileikkaus. Osassa muoto paksunee lähes pyöreäksi päitä kohden, osan pää loppuu lusikkamaisena.
Yhdessä, itselläni vielä olevista, on tuoreahko raapaisujälki ja metallin väri on selkeästi "kellertävän punertava" eli kupariseos/pronssi.
Mitään koristeluja tai viivoja/merkintöjä ei näissä näkynyt.
Harkkoja oli tosiaan pitkähkösti, ojien ja peltosarkojen suuntaisella alueella, pisimpien löytyessä peltosaran päästä. Eli olisiko vältti levittänyt vuosien ajan näitä yhä pidemmälle pellon päästä.?
Kaveri tiesi kertoa, että paikka olisi ollut järven rantaa (järveä?) rautakaudella, joten harkot on voineet johkaantua paikalle myös veneen kaatumisen johdosta?

Leijona kirjoitti: ↑05 Tammi 2020, 16:43 Nyt on kyllä todella erikoinen ja mahtava löytö
Liekkö ollut oikein kätkö. Onko noissa toinen puoli "kourumainen", eli valutekninen juttu?
Nyt on kyllä onnittelujen paikka

Joo on noissa kourutyyppiä. Paksenee päihin päin mentäessä

Upea löytö IIIIsot Onnittelut löytäjille.

No oho! Melkoista settiä. Onnea löydöistä kaikille. Mielenkiinnolla odotetaan analyysien tuloksia... Tuliko jokunen siis mukana tänne "oikeaan" maakuntaan..?

Mulla ainakin on kassillinen näitä vielä kotona. Ilppari ilmoituksen jo tein, mutta ilmeisesti pyhien takia ei ole vielä museolle lähetyskäskyä tullut!

Museolla olivat nyt ampuneet näitä röntgenfluorimetrillä ja tulos on mielestäni hieman erikoinen. Kupari-lyijy sekoite. Tinaa ja muita "epäpuhtauksia" oli ollut pieniä lukemia.
Pronssissa on pronssikaudelta joskus tavattu kuparin ja lyijyn sekoituksia, mutta liekö nyt ihan pronssikautisiakaan..?
Voisi kuvitella, että rautakauden osaaminen ja vakiintunut käytäntö pronssin suhteen olisi ollut jo niin vahvaa, että tuota lyijyä ei enää tälläisissä olisi esiintynyt.

Löytöpaikan lähialueilla on roomalaisaikaisia esiintymiä, niin voihan nuo sinnekin ajallisesti mennä, ellei sitten ole jotain ihan muuta.

Oho! Jännityksellä odotellaan, jos löytyisi vielä varmistava menetelmä

Teknisesti lyijy tekee sulasta juoksevampaa jos antimonia ei ollut saatavilla. Jossain tutkimuksissa on viitattu myös brittiläisen tinan tuonnin pitkiin katkoksiin, joka vaje olisi korvattu lyijyllä. Ehkäpä lyijyn käyttöä koruissa ei sen enempää ihmetelty, kunhan muotti juoksi täyteen varsinkin talvikautena pajan olosuhteissa. Se olikin ongelma, joka näkyy varsinkin rautakautisissa soljissa usein valuvikoina.

Vaikuttaako lyijyn käyttö tinan asemasta mielestäsi lopputuotteen säilyvyyteen maassa entä mekaaninen kestävyys?

Kommeeta! Mielenkiinnolla seuraan mitä näistä vielä selviää!

tarhuri kirjoitti: ↑01 Helmi 2020, 10:55 Vaikuttaako lyijyn käyttö tinan asemasta mielestäsi lopputuotteen säilyvyyteen maassa entä mekaaninen kestävyys?

En tiedä, mutta Pb-pronssin voisi kuvitella säilyvän maassa paremmin, onhan Pb tunnetusti korroosion kestävää. Säilyvyys voi riippua pitoisuuksista ja lukuisista muista maaperässä vaikuttavista ilmiöistä, sekä harkon valamiseen ja jäähtymiseen vaikuttaneista tekijöistä, joten paree sanoa, että voi säilyä 2000 vuotta, tai sitten ei...!

Muistelen 70-luvun sälli-ajoilta, että Pb-Ms murtui takomalla ja vasta myöhemmin vasta opin, että olisi pitänyt välissä hehkuttaa pehmeäksi. Kuumana varmaankin murtuu vieläkin helpommin sillä lyijy varmaan sulaa ja juokseen pitkin kuparin raerajoja tms.

Onko tähän tullut museolta lisäinfoa?
Selaisin vanhoja Tukholman Historiska Museet-fotojani ja kun näin yhdessä kuvassa vastaavia pronssiaihioita niin muistui mieleen tämä keskustelu.
https://drive.google.com/file/d/1sOc4mo ... sp=sharing

Mä en oo ollut museoon yhteyksissä tuon jälkeen asian tiimoilta. Voisin kysellä näiltä ehkä aktiivisemmilta osallistujilta, ovatko he kyselleet.
Ilpparissa lukee näin:

ILMOITUS ARKEOLOGISISTA LÖYDÖISTÄ
ILM12748 lähetetty 4.1.2020, käsittelyssä

Kun Raninen tuolloin vuosi sitten puhelimessa kommentoi, että "jää miekkalöydöt kakkoseksi" tälläisen rinnalla, niin ei sekään näköjään tuota käsittelyä nopeuta. Ainakaan vuotta lyhyemmäksi...

Keskimääräinen käsittelyaika on 3 vuotta Todella ikävää.

Museovirasto vastaanotti esineitä
2019: 2253 kpl
2020: 3428 kpl
2020 löytöilmoituksia lähetettiin 5594 kpl yhteensä 9775:stä esineestä.