aarremaanalla.com

Juttelin juuri tunnetun numismaatikon kanssa pelloilta löytyvistä vanhoista kolikoista, kysyin häneltä miksi hänen mielestään pelloilta löytyy usein kolikoita. Oma luuloni on ollut että ne ovat taskusta pudonneita tai jonkinlaisia "uhrilahjoja" paremman sadon saamiseksi. Hänen vastaus oli että aikoinaan rahoja ei säilytetty kotona vaan rahat yleensä kätkettiin "peltopankkiin" josta niitä sitten haettiin tarpeen vaatiessa. Kätköpaikkoja olivat suurten kivien vierustat pelloilla ja peltojen sivuilla sekä peltojen sivuilla olevien suurten puiden lähettyvillä tai juuressa. Kyntöjen seurauksena ne ovat sitten levinneet pikkuhiljaa pitkin peltoa. Mielestäni ihan looginen selitys.

Varmasti osa on tullut peltoon tuota kautta, mutta itse olen edelleen sitä(kin) mieltä, että entisaikaan kun pellolla oli koko talon väki arkivaatteissaan, niin ihan vaan taskusta putoamallakin on varmasti osa tuonne joutunut.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:

http://www.yksityisetkeskusarkistot.fi/ ... ka3032.jpg

Tuohon vanhaan aikaan vaan ei työtätekevällä väellä juuri rahaa ollut (eikä sitä liiaksi ole nykyäänkään) ja siitä on pidetty huoli, ei niitä työvaatteiden taskuista pelloille ole tiputeltu.

Periaatteessa tämä uhrilahja-teoria selittäisi hyvin tuon, että samoilla paikoilla on paljonkin kolikoita.

Tosin taas, ei luulisi että sukupolvi toisensa jälkeen kylväisi kolikoitaan niin, kun kuitenkin rahan arvo on ollut pari sataa vuottakin sitten ihan toisenlainen.

Ihan huomaamattakaan kolikot tuskin ovat peltoihin kylvääntyneet, koska olivat melko isoja ja arvokkaita suuremmin määrin taskuissakaan pidettäväksi.

Voisiko tuo todella olla niin, että pellon tai pihan reunamaat on varsin yleisesti toimineet "tilinä" johon kolikoita on varta vasten talletettu. Tämä ei kuitenkaan selitä kolikoiden eri-ikäisyyttä.

Olisi mielenkiintoista käväistä tuossa ajassa, ja olla päiväkin kärpäsenä katossa katselemassa ihmisten touhuja. Ehkä sitten osaisi paremmin kuvitella syitä, miksi tuota rahaa niin paljon pelloissa on.

Maverick kirjoitti:Varmasti osa on tullut peltoon tuota kautta, mutta itse olen edelleen sitä(kin) mieltä, että entisaikaan kun pellolla oli koko talon väki arkivaatteissaan, niin ihan vaan taskusta putoamallakin on varmasti osa tuonne joutunut.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:

http://www.yksityisetkeskusarkistot.fi/ ... ka3032.jpg

Samaa ajatusta esitin Jorma Imppolalle että jos rahat olisivat pudonneet talo väen taskuista vuosien saatossa, hänen vastaus oli ettei talon muu väki saanut rahoja taskuissaan säilytellä. Rahat säilytti talon isäntä ja nimenomaan hän ne kävi tallettamassa "peltopankkiin". Jorma Imppola oli erittäin kiinnostunut tästä meidän touhusta, positiivisella mielellä. Lupautui mielellään tulemaan kertomaan rahan historiasta ja kaikesta mikä liittyy rahoihin mikäli joskus järjestetään jonkinlainen suurempi yhteistapahtuma. Uskalsin laittaa tähän näkyville hänen nimensä jos jollain on jostain vanhemmasta rahasta häneltä jotain kysyttävää.Sähköposti : jorma.imppola(miukumauku)numismaatikko.fi

No joo. Minun mielipiteeni taisi olla väärä. En ole tuota asiaa oikein koskaan miettinytkään kun olin tuossa uskossa minkä mainitsin. Hyvä, taas tapahtuu sivistymistä!

Jos olisit isäntä niin mihin kohtaan tilaa piilottaisit kassan? Ja mitä keksisit pelotteeksi?

Jos aikomukseni olisi piilottaa säkillinen kolikoita johonkin tilallamme, hautaisin sen johonkin ison puun juurelle ja rakentaisin ihan normaalin näköisen kivimuurin kulkemaan kätkön ylitse. Jos ei olisi puuta, niin laittaisin jonkun tietyn kiven alle muuriin.

Mitään pelotteita en tekisi, koska niistähän arvaa heti että jotain on tekeillä.

Maverick kirjoitti:No joo. Minun mielipiteeni taisi olla väärä. En ole tuota asiaa oikein koskaan miettinytkään kun olin tuossa uskossa minkä mainitsin. Hyvä, taas tapahtuu sivistymistä!

Jos olisit isäntä niin mihin kohtaan tilaa piilottaisit kassan? Ja mitä keksisit pelotteeksi?

Itselläni tulisi mieleen piilottaa kassa lähelle koiraa, ei kuitenkaan niin lähelle että koira sen pääsisi kaivamaan esille. Räksyttävä koira olisi hyvä pelote tai ainakin kertoisi haukkumisella että joku on pihassa.

Itse en luottaisi koiraan, kun eihän se osaa näyttää mihin piilo tuli tehtyä... ja jos osaa, niin piiloa ei olisi. Toisekseen ei se koira aarrettasi vartioi enää seuraavalla vuosisadalla... tai no, jos vartioi niin sehän olisi loistava pelote ja loistava todiste koiran uskollisuudesta.

Schaza kirjoitti:Itse en luottaisi koiraan, kun eihän se osaa näyttää mihin piilo tuli tehtyä... ja jos osaa, niin piiloa ei olisi. Toisekseen ei se koira aarrettasi vartioi enää seuraavalla vuosisadalla... tai no, jos vartioi niin sehän olisi loistava pelote ja loistava todiste koiran uskollisuudesta.

Eiköhän kätkijä itse tiedä mihin on aarteensa kätkenyt, riippuu tietysti kuinka kovissa promilleissa kätkö on tehty Pelotteena/hälytteenä koiraa tarkoitin, en kätkön näyttäjänä

Tää on kun parasta salapoliisiromaania lukisi. Näkyvät maastomerkit ovat eräänlainen lähtökohta. Se mitä isäntä joskus aikoinaan ajatteli ja näki on eri asia. Veikkaisin että ennenaikaan käytettiin myös ristikkosuunnistusta tai mikä hyvänsä sen nimi oikeasti onkaan. Eli kun pantiin aarre peltoon niin oltiin esim kotitilan päärakennuksen ja esim korkeimman puun linjalla. Kun sitä linjaa käveltiin niin että vasemmalla oli joku lato ja oikealla esim joku maastosta erottuva kivi niin siihen kaivettiin aarre. Tämmöisiä ristimittausvempeleitä on löytynytkin. Mutta kaikki ei välttämättä käy niinkuin haluaisi kuten esim Hannin aarteen kohdalla. Ja jos maamerkkinä ollut iso puu tai lato on kadonnut paikallisesta tietoisuudesta jo parisataa vuotta sitten niin ei siinä puuttuu kokonaan yksi 'salakirjoitusavaimista'.

Tämä on varmaankin ollut yksi ongelmista varsinkin näiden perimätiedossa olevien aarteiden osalta, että ne kiintopisteet mitä tarinoissa kerrotaan ovat muuttuneet liikaa tai kadonneet maisemasta.

Näkymät muuttuvat vuodesta toiseen, eikä maisema välttämättä ole enää yhden sukupolvenkaan jälkeen lainkaan samanlainen kun tarinoissa. Saati sitten kun aarteen kätkemisestä on kulunut vaikkapa useampi sataa vuotta.

Minkä verran lie niitä suurempia aarteita maahan kaivettu ja unohdettu, kai sinne jotain on jäänyt, mutta jonkinlaista kätkemistä varsinkin levottomampina aikoina on varmaankin harrastettu. Jossain oli puhetta siitä, että ennen muinoin perunamaa oli paljonkin käytetty kätköpaikka koska kukaan ei ihmetellyt pottumaan tonkijaa. Luulisi todellisten suurempien kätköjen olevan kyntösyvyyttä syvemmällä ja siten vieläkin yhdessä "nipussa". Sellaiset pienemmät pottumaa kätköt voisi hyvinkin olla levinneet pitkin peltoa.

Hienoja juttuja.

Tarkennan vielä omaani että entäs jos se pelote olisi verhottuna toiseen muotoon, vaikkapa kummitukseen aitassa tai riihitonttuun? Jotain joka vetoaisi itsesuojeluvaistoon ja pitäisi poissa kätköltä?

Tuosta peltoon uhraamisesta sen verran että tunnen kaverin joka 'uhraa' joka kevät rahan Kymijoelle...ei nyt niin tosissaan mutta kuitenkin.

Yki

Yki kirjoitti:Tuosta peltoon uhraamisesta sen verran että tunnen kaverin joka 'uhraa' joka kevät rahan Kymijoelle...ei nyt niin tosissaan mutta kuitenkin.

Yki

Kolikoita on luultavasti entisaikoina uhrattu Pellon Pekolle ja rukiin jumala Rongoteukselle. Kuuluuhan esim. kuppikiviäkin olleen käytössä vielä 1800-luvun loppupuolellakin

Heh, itsekin olen pariin kertaan uhrannut rahaa Kymelle jotta Ahti soisi lisää antimiaan... olin kiipeämässä veneestä rantaan Heinolan satamassa, kun kompastelin paatin lattialla oleviin rojuihin ja rojahdin paatin laidan päälle.

No, siinä sitten tupakki- ja eväsrahat tyhjeni flanellipaidan rintataskusta iloisesti kilisten satamalaiturin juureen n. 3 metrin syvyyteen.

Jäljemmällä kerralla istuttiin tovereiden kanssa mato-ongella, kun heittelin aikani kuluksi kruunaa ja klaavaa 10mk kolikolla... kala tärppäsi onkeen, ja kun keskittyminen herpaantui kolikosta niin sinnehän se kilisi kallionsyrjää myöten Päijänteeseen.

Siinäpä teille eteläläisille vettä joka on huuhdellut minunkin rahojani... kuten varmasti monen muunkin.

Kaivellaan vanhoja, kuten harrastukseen kuuluu

Leikin vaan äsken paintilla, ja ajattelin että kuva sopinee hyvin tähän ketjuun.

25 kolikkoa 1600 luvulta, ja 56 kolikkoa 1700 luvulta "noin" löytöpaikkoineen.

Paljonko Jussi tuossa tekemässäsi kartassa on peltopinta-alaa?

Etsijä82 kirjoitti:Paljonko Jussi tuossa tekemässäsi kartassa on peltopinta-alaa?

Jotakuinkin 3 hehtaaria.

Jussi kirjoitti:

Etsijä82 kirjoitti:Paljonko Jussi tuossa tekemässäsi kartassa on peltopinta-alaa?

Jotakuinkin 3 hehtaaria.

Ihan kohtuu hyvin on kolikoita löytynyt noin pieneltä alueelta. Vieläköhän tuolta löytyisi vielä muutama, vai onko jo Gm3 koluttu tuo alue suht puhtaaksi.

Etsijä82 kirjoitti:

Jussi kirjoitti:

Etsijä82 kirjoitti:Paljonko Jussi tuossa tekemässäsi kartassa on peltopinta-alaa?

Jotakuinkin 3 hehtaaria.

Ihan kohtuu hyvin on kolikoita löytynyt noin pieneltä alueelta. Vieläköhän tuolta löytyisi vielä muutama, vai onko jo Gm3 koluttu tuo alue suht puhtaaksi.

Kyllä sieltä vielä löytyy Aina on jostain jääny huiskaisematta aiemmin, vaikka miten tarkka yrittää olla. GM3:lla kertaalleen kauttaaltaan, ja "hotspoteissa" vispannut enemmänkin. Hevoslaitumena tuo, niin kynnetään harvakseltaan, mutta onneksi taas keväällä ilmeisesti osa. Kyllä sieltä varmasti vielä vuosia nousee aina jotain, kun vähän auroilla hämmentää
Ainakin näin toivon.

Jussi kirjoitti:Kaivellaan vanhoja, kuten harrastukseen kuuluu

Leikin vaan äsken paintilla, ja ajattelin että kuva sopinee hyvin tähän ketjuun.

25 kolikkoa 1600 luvulta, ja 56 kolikkoa 1700 luvulta "noin" löytöpaikkoineen.

Tällaiset yhteenvedot on aina mielenkiintoisia. Mulla on kanssa muutamasta pellosta vastaavaa dataa mutta en ole eritellyt kolikoita. Siitä näkee selvästi, miten pellon kolikkolöydöt keskittyy vanhan, nyt jo kadonneen talon pihapiiriin. Kauempana on vain satunnaisia hajakolikoita. Onko tuo sun kartan punaisten pisteiden keskittymä jonkun vanhan talon paikalla tai onko pellolla muuta historiaa?

t. patti

patti kirjoitti:

Jussi kirjoitti:Kaivellaan vanhoja, kuten harrastukseen kuuluu

Leikin vaan äsken paintilla, ja ajattelin että kuva sopinee hyvin tähän ketjuun.

25 kolikkoa 1600 luvulta, ja 56 kolikkoa 1700 luvulta "noin" löytöpaikkoineen.

Tällaiset yhteenvedot on aina mielenkiintoisia. Mulla on kanssa muutamasta pellosta vastaavaa dataa mutta en ole eritellyt kolikoita. Siitä näkee selvästi, miten pellon kolikkolöydöt keskittyy vanhan, nyt jo kadonneen talon pihapiiriin. Kauempana on vain satunnaisia hajakolikoita. Onko tuo sun kartan punaisten pisteiden keskittymä jonkun vanhan talon paikalla tai onko pellolla muuta historiaa?

t. patti

Ainakin viimeisin päärakennus, joka 1900 luvun alkuun tultaessa oli jo hävinnyt, sijaitsi tuon kaksimarkkasen löytökohdassa. Tuossa pellolla vaikuttaisi olleen useampia rakennuksia, ja niiden ympäristössä noita kolikoita ja esineitä runsaimmin esiintyy.

En vielä ole onnistunut löytämään karttaa miltään vuosisadalta, jossa tuo pihapiiri näkyisi rakennuksineen.