aarremaanalla.com

Avasin kauden perinteisellä uimarantareissulla. Aamulla maa oli vielä jäässä eikä lapio meinannut upota hiekkaan, mutta aurinko sulatti rannan nopeasti ja pääsin tositoimiin.


Pari tuntia pyörin ja parikymmentä kolikkoa kilisi taskussa kun lähdin kotiin.



"Mielenkiintosin" löytö oli BON POUR 50 CENTIMES(Ranska v.1923), joka olikin sitten päivän viimeinen kolikkolöytö. Lisäksi löysin ensimmäistä kertaa sormuksen(jippii), joka tosin on varmaankin ihan rihkamaa.



Kaivoin hiekasta myös ruosteisen hevosenkengän. Eikös se niin ole että hevosenkengän löytäminen tuo onnea? Vähän niinkuin neliapila.
Toivottavasti onnea on matkassa kunhan keväämmällä siirryn metsiin ja pelloille ACE:tta heiluttelemaan.

Hyvät löydöt sinulla,olitkos Sääksissä vai Usmissa piipparoimassa,vai mikä ranta tuo on?

Kuvan perusteella, aika kivan kokoinen ranta,kyllä tuolla hetken etsii.

Jos tuosta sormuksessa ei löydy leimoja, niin sitten se on todennäköisesti rihkamaa.

Sääksi on tuo kuvassa näkyvä ranta. Sääksissä on tulllut opeteltua piiipparin käyttö. Kolmattasataa kolikkoa olen sieltä nostanut ja jos totta puhun niin tänään löysin vasta apajat josta tuntuu ettei vielä ole paljoa piippailtu. Eli sinne on pakko vielä palata. Usmi on koluttu läpi moneen kertaan. Pikkurannasta nostin kourallisen pennejä, mutta sinnnekin pitää vielä mennä ihan varmistusreissulle. Siihen loppuukin lähialueitten isot uimarannat. Haaveena on kesällä päästä meren rannalle piippailemaan. Monta paikkkaa on jo kiikarissa. Raportoin löydöt tietysti tänne.

Muutaman kerran on tullut taas käytyä rannoilla piippaamassa. Mitään järisyttävää ei ole löytynyt, mutta päätinpä raportoida mukavimmat viimeaikojen löydöt.



Elikkäs "hopeamarkka" 1965, 25-penninen 1921, reiällinen 10-penniä 1941, sekä tuo jo monelle tutuksi käynyt mystinen rinkula.

Kolme rinkulaa haltiakuninkaille alla auringon,yhdeksän ihmisille jotka vie tuoni armoton,seitsemän kääpiöruhtinaille kivisaleissaan, Yksi mustalle Ruhtinaalle maassa Mordorin joka varjojen saartama on. Se yksi heitä hallitsee. Se yksi heidät yöhön syöksee pimeyteen kahlitsee...maassa Mordorin joka varjojen saartama on.




Tässä vielä läjä uusia ja vanhoja löytöjä.

Lähemmäksi 1800-lukua mennään. Eilen löytyi autiotalon raunioiden läheisyydestä vanhin löytämäni kolikko, eli 1penni 1913. Ennätys parani siis 6 vuodella. Lisäksi löytyi muutama 20-luvun lantti. Tänään uudestaan.

Noniin....Aamulla lähdin piippari kourassa ovesta ulos ja sanoin emännälle että en palaa ennen kuin olen löytänyt ensimmäisen 1800-luvun kolikkoni. Suuntasin vantaalaisen puiston reunalle, jossa olen jo aikaisemminkin käynyt heiluttelemassa ACE:ttani. Muutaman kymmentä uudempaa kolikkoa tuli noukittua ennen kuin tärppäsi. Rupesin jo hermostumaan kun ei vanhaa kolikkoa ruvennut löytymään, joten ajattelin kaivaa ylös vähän "heikomman" signaalin joka olikin sitten syvällä. Se kannatti koska montun pohjalta nousi upea 5-pennin kolikko vuodelta 1875.



Fiilis oli kyllä hyvä. Parasta tässä harrastuksessa on se hetki kun saa montusta ylös sen oikean multakokkareen, jonka sisällä se "aarre" on ja rupeaa sitä pikkuhiljaa murentelemaan välillä heilutellen kökköä kelan edessä, että tietää "aarteen" olevan vielä kokkareen sisällä.
Tuolta samalta paikalta olen löytänyt aikaisemmin joitain kolikoita mm.1-Kopeekka vuodelta 1920. Lisäksi viime reissulla löytyi sydämen tykytyksi aiheuttanut pyöreä esine, jossa on hienoja koristekuvioita. Luulin löytäneeni ison kolikon ja kun putsailin sitä niin lian alta paljastui kullan kimallus. Hetkisen ehdin jo luulla löytäneeni kultarahan, mutta kyseessä olikin "vain" jonkinlainen koriste-esine, jonka pinta oli kullattu. Kultaus oli suurimmaksi osaksi kulunut pois ja sitä oli jäljellä vain koristekuvioissa. Pesussa kultaus irtosikin melkein kokonaan.

Topi Salko kirjoitti:Suuntasin vantaalaisen puiston reunalle, jossa olen jo aikaisemminkin käynyt heiluttelemassa ACE:ttani

Mitä?!!? Missä?!?1

Komea kolikko. Omat puistokolikkoni ovat 1960 - 200X.

Mitä?!!? Missä?!?1.

Siinä Lammaslammen vieressä, lähellä SOS -5:sta.
Lähellä olevat sähkölinjat varmaankin sekoittivat piipparini ajatuksen juoksun, koska se kuulosti välillä ihan soittorasialta(olleksi oli kuulokkeet) ja jouduin sulkemaan sen ja siirtymään kauemmas. Äsken huomasin että unohdin innostuksissani kelasuojan puistoon. Pitääpä huomenissa käydä hakemassa, jos vielä on siellä.

Kappas!
Eipä ole tuolla tullut käytyä. Täysin vierasta seutua minulle.
Täytyy käydä SOS 5 loggaamassa joku päivä.

Voimalinjat on tosiaan aika ikäviä piippailun kannalta.

Tulipas käytyä piippaamassa vanhaa pellon pohjaa, joka alkaa jo pikkuhiljaa metsittyä. Maasto oli kumminkin helppokulkuista ja maata oli helppo kaivaa.



Tässä muutamia löytöjä. Eli musketin kuula (ensimmäinen löytämäni), lusikka jossa kaiverrus edessä(ehkä M-kirjain) ja takana ankkurin kuva ja teksti "alpacca", nappi jossa kaksipäinen kotka, solki, koristeltu kahva tai jokin vastaava, pari puukon/veitsen palasta, vääntynyt 5 penninen 1900-luvun alkupuoliskolta, taskukellon takakansi(heh..ehkä on ehkä ei. Kultausta näkyy vähän pinnassa) ja omituinen koukku. Osaisiko joku arvioida koukun käyttötakoitusta?

Tänään löytyi vähän erikoisempi kolikko, elikkäs suht hyväkuntoinen 1-penninen vuodelta 1917. Kyseessä siis ainoa väliaikaisenhallituksen aikainen pennin kolikko ja ainoa penni jossa kaksipäinen kotka. Lisäksi löytyi taas nappi jossa komeili sama mutanttilintu. Oli vähän erilainen kun aikaisemmin löytämäni.

Siellähän vantaalla päin on oikeen isoja peltoja kun ajelin siellä perheen kanssa käytiin jollain vanhalla kartanolla jossa kahvila ja meni se vantaan joki vierestä samoin tuusulan tie niin ol mahottomat pellot kukahan omistaa taitaa nykyään olla helsingin kaupungin kanssa jotain tekemistä kun oli kartanon piha kaupungin omistamia autoja täynnä voiskohan siellä piippaila tässä syksyllä kun vilja on puitu olispahan lääniä

Kyseessä mitä ilmeisemmin Haltialan tila. Toinen kiintoisa paikka on Backas joen toisella puolella. Linkissä yhteystiedot Haltialaan.

http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvi ... an+maatila

Haltialan tilalle on jo kertaalleen kysytty lupa. Viime syksynä järjestin siellä porukkapiippauksen, eikä se kielletty alue ole vieläkään. Alueen omistaa Hgin kaupunki, mutta päätöksen teki viime kädessä tilanhoitaja eli pehtoori. Tila on kansalaisten virkistyskäyttöön speksattu joten politiikka siellä lienee sallivampaa kuin yksityistilalla keskimäärin.

http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... php?t=1699

löytöjä:
http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... highlight=

Moro

Olisiko tuo mystinen rinkula rengas, jollaisia ainakin ennen vanhaan oli tennareissa??

Kyllähän tässä Tikkurilankin ympäristössä peltoja riittäisi. Tarkoitus onkin jossain vaiheessa lähteä paikallisilta isänniltä lupia kyselemään, kunhan saan ensin häät, yms. hässäkät hoideltua pois alta. Lupaavia löytöjä on jo peltojen lähistöltä tullutkin. Pitää vaan tehdä vielä vähän taustatutkimusta ennen kuin rohkenen kolkuttelemaan maajussien kotiovia.

Rane kirjoitti:Moro

Olisiko tuo mystinen rinkula rengas, jollaisia ainakin ennen vanhaan oli tennareissa??

Koruksi ja bikinien osiksi näitä rinkuloita on aikanaan veikkailtu. Uimarannoilta näitä tuntuu löytyvän. Saattavat olla kyllä tennareista.

Aamulla lähdin harrastamaan rentouttavaa rantapiippailua Mustikkamaan uimarannalle. Heti huomasin että ranta oli melko perusteellisesti putsattu kollegojen toimesta, mutta kun siirryin veden rajaan ja vähän sivuun isoilta rannoilta niin tulihan niitä löytöjä ihan mukavasti. Kolikoita n.100kpl ja muutakin mukavaa. Käypää rahaa n.30€, muutama ulkomaan olio ja loput markka-ajan valuuttaa. Mukavaa oli se että suuri osa markoista ja penneistä oli 1900-luvun alkupuolelta ja olivat melkein kaikki uskomattoman hyvässä kunnossa. Parhaassa kunnossa olevat vanhat kolikot löytyivät vesirajasta ja osassa oli oli vielä alkuperäinen värityskin säilynyt. Vanhin oli 1-penni vuodelta 1875 (sivuaa omaa ennätystäni). Toinen mukava löytö oli 5-penninen vuodelta 1917. Viime reissullani löysin 1-pennisen samalta vuodelta eli kaksipäinen kotka sai seuraa.
Sormuksia löytyi 4kpl joista ainakin yksi hopeinen.









Pari ohi kävelevää herrasmiestä tulivat juttelemaan ja kertoivat että myrskyn jälkeen vanhoja kolikoita putkahtelee hiekan pintaan ja he ovat niitä viimeisen 20 vuoden ajan keräillee tältä rannalta kävellessään töihin. Sade kuulemma tasoittaa hiekan pinnan niin että siitä erottaa helposti kolikot. Näytin heille myös löytöjäni ja he tunnistivat löytämäni pinssin(kuva alla oikealla) vanhaksi hiihtomerkiksi. Miltähän ajalta tuo mahtaisi olla?



Lopuksi perjantai-pähkinä. Mikä maa, mikä valutta?(Kuva alla)

Sata Jeniä.

Hyvihän se antoi !
Tuo väkkyrä sormushan on jännänhieno ja muut upeita.

Hienoja sormuksia oot löytänyt!

Noniin, nyt oli taas vähän aikaa piippailulle ja uskaltauduin paikallisen maajussin juttusillekin josko saisin hänen peltojaan kojeellani kuunnella. Isäntä osoittautui mukavaksi mieheksi joten siinä samalla tulikin sitten luvat ja pitkä historian oppitunti alueesta. Esim. tiesittekö että Peijaksen sairaala oli alunperinmäärä rakentaa ihan toiseen paikkaa missä se nyt on? Viemäröinnit yms. ehdittiin jo rakentaa ennen kuin lopullinen paikka vaihtui. Alueella on kuulemma ollut asutusta 1300-luvulta lähtien joten odotukset oli kovat. Löydöt eivät aivan vastanneet odotuksia, mutta silti mielestäni mukavin piippailureissu tähän mennessä.

Tässä kohdassa käynnistin Acen ja painoin kelan sänkeen.


Löytöjä tuli ihan mukavasti. Suhteellisen paljon kolikoita, mutta myös muuta mielenkiintoista roinaa. Keräsin talteen kaiken metallin mitä löysin ja tavaraa olikin lopulta monta kiloa. Kotona karsin "roskat" pois ja otin mielenkiintoisimmat tavarat talteen.

Vanhin kolikko-ennätykseni rikkoutui muutamankin kerran. Tähän mennessä vanhimmat löytämäni kolikot ovat olleet vm.1875. Nyt löytyi heti kättelyssä läjä pikkukolikoita vuosimallia 1865-1917. Eräs voimakas signaali, jota aluksi luulin pullonkorkiksi, osoittautui tämmöiseksi,



Eli 2kopeekkaa vuodelta 1840. Melkoinen jöllikkä. Kolikon ikä-ennätys rikkoutui myöhemmin vielä kertaalleen.

Tässä joitakin löytöjä. Paljon tunnistamattomia esineitä.

Lyijy/tinamötikät kannattaa näköjään putsata ja tutkia kunnolla ennenkuin viskaa menemään. Nuo kaksi vasemmassa reunassa olevaa valkoista esinetä ovat jonkinlaisten patsaiden osia. Toinen on miehen rintakuva ja toinen leijonan pää. Ennen putsausta ne olivat vain epämääräisiä lyijymötiköitä.


Tässä lisää löytöjä.



mm.tinasotilaita ja hevosia, punnus(18g), nappeja joissa mutanttilintu, jokin merkki jossa kiväärit ristissä(Kuka tunnistaa?). Osa löytämistäni kolikoista ei ole kuvassa koska olivat vielä putsaamatta. Lopullinen kolikon ikä-ennätys ja ensimmäinen vanha hopearaha tulivat piipailureissun loppupuolella kun pellosta nousi nämä(vähän huono kuva).



Oikealla hopeinen 25-öre vuodelta 1889 ja vasemmalla (jos oikein olen ymmärtänyt) 1/4ÖR 1635-1637. Korjatkaa jos olen väärässä.

Hirmuisesti on löytynyt vanhaa tavaraa
Tuo merkki, jossa on kiväärit ristissä on varmaankin tämä:
http://www.collectrussia.com/DISPITEM.HTM?ITEM=19617
Tuossa pellossa on potentiaalia vaikka mihin

Leijona kirjoitti:Hirmuisesti on löytynyt vanhaa tavaraa
Tuo merkki, jossa on kiväärit ristissä on varmaankin tämä:
http://www.collectrussia.com/DISPITEM.HTM?ITEM=19617
Tuossa pellossa on potentiaalia vaikka mihin

Sehän se. Leijonalta tuli vastaus kuin apteekin hyllyltä. Kiitos siitä.Hintakin näyttäisi olevan kohdallaan. Ymmärrettävistä syistä palaan tuolle pellolle. Vietin siellä n.5tuntia, mutta paljon jäi varmasti vielä tavaraa maan alle. Otin taktiikakseni ns. ryntäilyn sinne ja tänne etsien "esiintymiä". Silti 2/3 pellosta jäi vielä kokonaan tutkimatta, osaksi myös siitä syystä että peltoa kynnettiin parhaillaan. Iltapäivä menikin niin että isäntä kynsi...tai kynti(ihan sama, en ole imperfektionisti) peltoa ja minä juoksi piippari suorana edellä. Näin löysin mm. hopean ja 1600-lukulaisen. Nyt koko pelto on kynnetty, joten ihan heti sinne ei voi mennä. Tai voi, mutta kun kokeilin piippailla kynnettyä peltoa, niin siitä ei tullut kyllä yhtään mitään. Pelkästään kulkeminen multakokkareissa oli erittäin vaikeaa. Tasoittaisikohan sade maan niin että pellolle pääsisi vielä tänä syksynä?

Töissä meinasin tulla hulluksi eikä autokaan mennyt katsastuksesta läpi, joten ajattelin käydä rentoutumassa ACE:n kanssa pellolla. Kyllä siellä kynnetyssäkin pellossa näköjään pystyy olemaan, vaikkei se helppoa olekaan. Multakokkareet ovat siellä siis kissan kokoisia ja urat syviä.
Muutama mukava löytö tuli.



Avain jossa teksti "LAHDEN MEKANO", 2ÖRE 1881(itse synnyin 100 vuotta myöhemmin), 1 penni 1869(ihminen kävi kuussa 100 vuotta myöhemmin), lyijylätkiä ja mötiköitä ja kolikko tai poletti joka aiheutti ihmetystä. Näin siinä aluksi vain tekstin 15 penniä eikä minulla ollut hajuakaan mikä se on ennen kuin putsasin sen. Putsauksessa tuli esiin teksti "TURUN RAITIOTIET". Omasta mielestäni kiinnostavin löytö on kumminkin tuo läpyskä kuvan keskellä. Se on selvästi osa suurempaa kokonaisuutta ja siinä näkyy selvästi ihmisen tekemiä kuvioita. Pellon ympäristössä ollut siis asutusta 1300-luvulta asti.