aarremaanalla.com

Jaahans.. mitähän sitä nyt tuli kaivettua. Esineellä on painoa n. 48 grammaa. Siinä on 6-kanta, jossa 18mm avainväli ja sisällä on hienojakoinen kierre n. 12mm sisämitta (vaikea sanoa tarkkaan, koska esine on vääntynyt). Kärki on ontto, eli sieltä meni neula läpi.

Keksiikö kukaan mikä tämä on?

PS. Älkääkä sanoko, että "Teräsmiehen pippeli" - kuulin sen jo

Olisiko helkutin vanhan kaasuhitsaus "pillin" suutin? (AV on kylläkin aika iso tuoksi suuttimeksi) Minkä kokoinen on se reikä, onko numeroita kyljessä? Taitaa olla juurikin tuollaisen kahvan leikkauspolttimen suutin, joka on tuossa kuvassa. Kuva on SA-kuvagalleriasta lainattu.
Jos on kolme-neljä milliä, niin voisi olla leikkauspolttimen ulompi suutin.

Kyljessä on selkeä numero 1. Ja varovaisella ronkkimisella sain linttaantuneen "nokkareiän" mitoiksi 1,4 ja 2,2mm.

Koko lailla selvä juttu, hitsipillin leikkaussuutin. (reikä on varmaankin hakkautunut vähän alkuperäistä pienemmäksi)
Ne numeroitiin muistaakseni 1-5. Sisäsuutimia oli joissain sarjoissa 4 kpl.
Hitsaussuuttimet taas oli litramittaisia (siis kaasunkulutus l/min, niihin se oli merkitty esim. 75L) Leikkausulkosuuttimen reikä kasvoi numeron isotessa. Sisäsuuttimet oli muistaakseni poltettavan aineenpaksuuden mukaan merkitty?
Valmistajiahan noille oli useita, esim. AGA, joku kotimainenkin oli Karske tms.?

Muistanko oikein että, polttoleikkaus suuttimessa on reunoilla kehässä pienet reiät joista tulevalla seoskaasulla teräs sulatetaan, ja keskellä on isompi reikä josta tulevalla hapella puhalletaan sula rauta pois.
Siis suuttimeen menee kaksi putkea rinnakkain.

Kiitokset tunnistajille!

aar1pne kirjoitti: 28 Heinä 2018, 22:21 Muistanko oikein että, polttoleikkaus suuttimessa on reunoilla kehässä pienet reiät joista tulevalla seoskaasulla teräs sulatetaan, ja keskellä on isompi reikä josta tulevalla hapella puhalletaan sula rauta pois.
Siis suuttimeen menee kaksi putkea rinnakkain.

Uudemmissa, esim. Aga X11 jne. on tuo mainitsemasi rakenne, mutta tuo on kivikautinen suutin, jossa on erilliset sisä- ja ulkosuuttimet. Erittäin hankala oli vanhoilola laitteilla saada lämmitysliekki palamaan tasaisesti joka puolella, eli piti väännellä sisäsuutinta, että se keskittyisi ulkosuuttimen kanssa. Omasta puolestani Case closed.

Ps. on muuten rumaan kuntoon mennyt tuon kuvan alasin. Millähän tuota on leivottu?

dunnock: sen verran vielä, että osaatko heittää hihasta, että miltä vuosikymmeneltä tuo suutin noin suunnilleen voisi olla? 1950?

Juuri tuollaisia ollut käytössä varmaan koko 1900 luvun vaikea sanoa ikää. Esim. tuo kuva on sota-ajalta, eli -40 luvulta ja tuskin sotavoimat noita pillejä käyneet juuri silloin ostamassa?
Nuohan on erittäin kestäviä laitteita, (jos ei vasarana käytetä) itse olen käyttänyt juurikin samanlaisia -50-60 luvulla tehtyjä vehkeitä.
Vanhoja telakka-, tai konepajakuvia selaillessa tuollaisia näkee jopa -30 luvun kuvissa.
Ja suutin ei sitten ole puhdasta kuparia, vaan kupariseosta jossa Cu-pitoisuus pitää olla alle 70%. Asetyleeni muodostaa mm. puhtaan kuparin kanssa räjähtäviä yhdisteitä.