aarremaanalla.com

Viikonloppuna tuli kaivettua samasta pihapiiristä ruostuneita nauloja jos jonkin kokoista ja sorttista, mukana jotain muutakin sälää. Kohdennetuissa kuvissa jotain vähän kiinnostavampaa, kuten jonkun huussin/vajan hakanen ja avain, metallimöntti hiuspinnissä ja etenkin tuo lätkä.

Muut löytyivät 30x30cm kaivuunnosta n. 40-45cm syvyydestä ja tuo lätkä n. 1,5m päästä edellisistä samalta syvyydeltä. Nauloja vähän sieltä sun täältä ja molempiin kuoppiin jäi porkkanalle piipattavaa, mutten jaksanut enää kaivella.

Mitä nyt googlailin, niin tänne foorumille johti linkki, joka meinasi kuvan korkin olevan 1940-42 ja ehkä pöytäviinapulloon. Maa kohoaa ehkä sen 0,5cm/v ja korkki n.40cm syvyydessä, eli hyvin voisi tuonne 40-luvulle mennä.

Onko kenellekään tullut vastaan tuollaista SM Oy Viljelystä missään muodossa? Nuo pylvästä kiertävät kaksi käärmettä näyttää vähän samalta, kuin esim. sa-ammattimerkki talousala (esim. http://www.swat.fi/index.php?route=prod ... ct_id=4637). Lähistöllä ollut ainakin saksalaisten parakkeja yms. WWII aikaan, niin voisiko armeijan touhuihin liittyä?

Lisää harjoitusta koneen kanssa, niin loppuu melko varmasti enimmät rautanaulan kaivuut.

Merkin vieressä voisi olla pyrstökoukku https://www.domusclassica.fi/tuote/tuul ... 202-008-2/

https://www.google.fi/search?q=ikkunaha ... Oa1WTsgw2M:

https://www.google.fi/search?q=ikkunaha ... M_Lah6-MPM:

Joo, hyvä huomio. Itsekin etsityn pihan talon ikkuinoita tiirailin, samannäköistä hakaa niissäkin tuuletusikkunoissa oli.

Tänään kävin merenrantaa piippaamassa alueelta, joka normaalisti veden alla, mutta nyt suht kuivana, eikä sieltä muutoin sen kummempaa löytynyt, kun sitä samaa rautaromua ja joku uistin.

Ihmetystä herätti sitten, kun n. 15-20m päässä normaalista rantaviivasta löytyi kolme messinkistä 5,45x39mm hylsyä ja tekstinä vpt 83 (valtion patruunatehdas ja valmistusvuosi 1983?). Mitähän siellä lienee hommailtu ja minkälaisella aseella. Maalta ammuttu ja hylsyt heitetty veteen (tai vastaava vuodenaika, että alue vedestä paljaana? Olisikohan piippauksien perusteella hylsyjä jäänyt mutaan vielä lisääkin. Pitää käydä joku päivä katsomassa.

Sen verran googlasin, että tuo 5,45x39mm olisi ak-74 ja sen versioiden patruunakoko (jotain muitakin, esim. AR-15), mutta mihinkähän suomalaiseen aseeseen nuo on ollut tarkoitettu? (tai siis ollut tuolloin vm. 83, jos se valmistusvuosi) Ei kai Suomessa ole mitään siviili-AK:ta saanut ostettua ja tuskin VPT (lapua) valmistaisi muutenkaan patruunoita, kuin puolustusvoimien / oman mallistonsa aseisiin.

Tuossa vielä kuvat. Mauseria en tähän hätään löytänyt, mutta hylsyn pituus on se 39mm ja halkaisija tuosta kannasta 10mm, eli menisi tuohon 5,45x39mm kaliperiin. Vertailuna tuossa AAA-paristo.

On armeijalla 5.45 aseitakin mutta lähinnä 7.62. Ja sillä patruunalla on, ja on ollut siviilikäytössä paljonkin aseita. Oletko varma ettei ole tuo jälkimmäinen? Tuo muuten näyttää ampumattomalta.

No sepä varmaan selittää asian, että johonkin siviiliaseeseen tarkoitettu. Ihmettelin vaan tuota kaliiperin ja vpt:n yhdistelmää, kun mun käsittääkseni vpt-aikana noita paukkuja ei myyty siviileille. (vaikka onhan sitä armeijastakin maailman sivu aina "jäänyt" taskun pohjalle ties mitä ja koviakin)

Aseista kyllä tiedä mitään, että ihan väärinkin helposti voi mennä. Kolme samanlaista nostin ja pari ainakin taitaa vielä mudassa olla. Vähän outoa, että joku kuljettelisi esim. veneessä tai taskussa lataamattomia pelkkiä hylsyjä mukana ja sitten tarkoituksella tai vahingossa kipannut niitä veteen. Kai ne kotona tms. olisi ensin ladattu. Toisaalta jos niistä olisi luoti irronnut syöpymisen matkassa, niin olisi se kai kone piipannut sillekin erikseen hylsyn noston jälkeen, mutta ei kuulunut mitään enää.

Mitenkään syvällä nuo eivät olleet, eli normaalisti vettä on päällä ehkä metrin verran ja nyt olivat siihen mutaan painuneet 3-4cm syvyydelle. yhdestä näkyi vähän nurkkaakin suoraan. Kuvassa parhaiten säilynyt ja kahdesta muusta toinen oli puoliksi tummunut pituussuunnassaan ja toisessa tummia ja vihertäviä laikkuja, miten nyt messinki (kupari) ajan myötä lähtee vihertämään.

Hylsy on rynnäkkökiväärin paukkupatruuna, jossa puuluoti on irronnut. Tämä on ollut 39 x 7,62 mm.

Tuossa pari esinettä siitä eilisestä reissusta, naulat ja korkit yms. jääkööt piementoon. Pitää hommata tota sopivaa paperia, että saa mittakaavat paremmin esille.

ärkoo kirjoitti:Hylsy on rynnäkkökiväärin paukkupatruuna, jossa puuluoti on irronnut. Tämä on ollut 39 x 7,62 mm.

Minun silmään tuo pohjan halkaisija näyttää tuolla rullamitalla 10mm, kun 7,62 se olisi 11,35mm, mutta tuollainen heitto voi helposti tulla. Mittaan huomenna työntömitalla sen tarkan koon. Pituus on kyllä tuo 39mm, kun mitä googlesta katsoin, niin seuraavat koot olisivat 30mm alempana tai 45mm ylempänä ja niin paljoa ei rullamittakaan heitä.

Tuo räkäpää on kyllä hyvä selitys tuohon, että ampumaton, mutta luoti puuttuu.

iippoz kirjoitti:Tuossa pari esinettä siitä eilisestä reissusta, naulat ja korkit yms. jääkööt piementoon. Pitää hommata tota sopivaa paperia, että saa mittakaavat paremmin esille.

siellä on ainakin virvelin käsikampi ja vanha uistimen lusikka

Joku siellä virvelöinyt. Toi lusikka oli kulunut aika ohueksi, kun painoi vain 6g ja taipui sormissa helposti. Malli nyt on niin perinteinen, että vaikea arvata kenen valmistama, kun mitään ei näy. Kampi sopisi näkönsä puolesta vaikka 60-lukuseen Abun umpikelaan, mutta ainahan sitä saa arvailla. Hylsyt oli hylsyt ja sitten joku kahva/vedin. Kolme naulanreikää siinä oli ja naulat ruostuneet kiinni. Iso koukku on itselle jotenkin tutun muotoinen, mutten nyt hoksaa missä käytössä (ei taida pitkäsiiman koukkukaan olla) ja sitten on tuo rautamötikkä. 6cm halkaisija ja 1cm paksuus ja painoa oli 270gr, missä lie käytössä ollut.

ärkoo kirjoitti:Hylsy on rynnäkkökiväärin paukkupatruuna, jossa puuluoti on irronnut. Tämä on ollut 39 x 7,62 mm.

Ihan oikeassa olit. Jos sitä tietoa jostakin on, niin sitten sitä on.

Löysin viimein mauserin ja mittailin, niin kyllä ne vaan noita 7,62x39mm hylsyjä ovat ja räkäpäitä kaiken lisäksi. Rullamitta silmämääräisesti vähän valehteli. Tuon puuluodinkin tiesit. Tiedä sitten, kuinka kauan ovat vedessä velloneet ja pohjaan hankautuneet, eli vähän kulahtaneita, mutta suurin piirtein oikein mitat. Vähän mitan päällä kaivoin, niin ulos asti en saanut, mutta kyllä siellä ihan selvää sellaista vähän lastulevymäistä ja pirstoutuneesti revennyttä, mutta tasaisesti ympäriinsä kiertävää puuta tuosta kärjestä löytyy. Tuossa tommonen jonkinnäköinen piirretty havainnekuva aiheesta (kuvassa pilkkuvirhe tuossa urassa, eli 9,3mm eikä 0,93mm):

Kantaleima selittää VPT 83, muu ei ole rynnäkkökiväärin patruuna. Kaartavat leimattu uudestaan ladattu puutu luodeille.

Olen tätä sivustoa siellä täällä jaellut. Löytyy aika hyvin tietoa ammuksista ja niiden historiasta.

http://www.waffenlager.net/archive.html

HPiippari kirjoitti:Olen tätä sivustoa siellä täällä jaellut. Löytyy aika hyvin tietoa ammuksista ja niiden historiasta.

http://www.waffenlager.net/archive.html

Joo, on hyvä sivu asiaan liittyen. Itsekin tuolta noita mittoja katselin, mutta kun en tarkasti saanut mitattua, niin jäi vähän auki. Itse selostuksia en kovin tarkkaan lukenut, niin sieltä sitä lisäselvitystäkin olisi löytynyt. Pitikin aiemmin kysyä noista hylsyn kannassa näkyvistä urista, että mistä ne on peräisin, mutta vastaus tulikin.

On se armeija käyty 20v sitten, mutta sen jälkeen ei ilmakivääriä- ja pistoolia kummemmalla ole tullut paukuteltua, niin jäänyt nuo oikeat ammukset unholaan kaikin puolin. RK62:n hylsyjähän nuo. jos tuo 83 on valmistusvuosi, niin voivathan ne olla jonkun aikaa tuolla rantavedessä jo olleetkin (mistäpä sen tietäisi kauan säilytetty), mutta miten ovat sinne joutuneet, niin se on oikeastaan ihan mielenkiintoista.

Jos nuo urat kannassa tarkoittaa, että ladattu uudestaan ja sitten puuluodille, niin miksi lie ovat tänne päätyneet ja jos vielä ampumattomia? Luulisi tuon kaiken puun lähtevän irti ammuttaessa, mutta näissä sitä on noissa kauloissa. (vai jääkö osa ammuttaessa kiinni hylsyyn, ei muista yhtään inttiajoilta, vaikka räkäpäitäkin paukuteltu ja voi kai noita ilman sysäriäkin ampua) Rynkkyä siviilillä tuskin on, millä noita edes huvikseen ampuisi. Jos käyvät johonkin siviiliaseeseen. No, joka tapauksessa aika lähellä kuitenkin mökkejä yms. eikä tuolla lokkeja kummempaa liikettä ole, niin mitä lie tarkoitusta varten olleet... Jos vaikka intistä pöllittyjä, niin turha kai niitä mereen on heittää?

No, löytyipä jotain märästä mudasta merenrannasta, vaikka GM ei sitten se paras beach hunting -laite olekaan.

Ps. Kun saan nuo työkiireet alta pois ja kesäloman pyörimään, niin lähden Pirkanmaalle mökille piippailemaan. Siellä on 3000m² tontti ja löytynyt esim. n. 150-200v vanha piilukirveen terä ihan ilman piipperiäkin. (paljon vanhoja talojen pohjia lähipiirissäkin, mutta lieneekö asiaa, kun ei omia maita. Voihan niistä käydä kysyä omistajilta lupaa, kun omistajat kuitenkin tiedossa. Vaikka itsekin kiinnostuisivat, jos jotain suvulle kuuluvaa rompetta löytyisi ja itselle sitten sitä laitteen opettelua ja löytämisen iloa. Lisäksi Koillismaalla Iijokivarressa toinen mökki, jonka tontti vähän vaikeaa kaivettavaa, kun 10cm mullan alla hiekkaa ja kiveä, kun vanhaa joen pohjaa on, mutta mielenkiinnolla odotan sitäkin. Jos joki vaikka aikoinaan jotain sinne 20-30m päähän nykyisestä uomasta olisi tuonut. )

Tuota alkuperäisen postauksen tonttia taas tongin ja ruosteista rautaa taas nousi lähinnä naulojen muodossa enemmänkin.

Jotain nauloista poikkeavaakin tosin sattui mukaan. Tässä pari kuvaa.

4kpl luita löytyi. Mikä lie elukka lienee. Eivät kovin isoja, vaikka kokonaisilta näyttivät ja ihan tunnistettavia muotoja. Tyyliin jotain 2x4cm (kuvia myös eri kuvakulmista, jos auttaa). Sitten oli joku kiilan tapainen härpäke, pikkuisen pitempi kuin vieressä olevat kuuden tuuman naulat. Onko tuolla T:n muotoisella kannalla joku tarkoitus? Ja sitten tuo, mihin varmaan jotain tarkoitus puristaa väliin, eli siinä on nuo ristikkäiset väkäset ja läpi menee tasapäällä lovettu pultti, jossa mutteri toisessa päässä.

Se kiilan tapainen naulojen vieressä on ratakiskonaula. Joskus tuli yhdellä työmaalla vanhaa rataa purkaessa kerättyä muutama mukaan.

Alin on (sähkö) linjaliitin
https://www.virtahirvi.fi/ensto-kosketu ... mm-5043265

Kiitoksia taas tiedoista.

Mielenkiintoinen tontti kyllä. Ruostuneita nauloja, jos jonkin kokoisia ja muotoisia on löytynyt vähän joka puolelta tonttia vaihtelevilta syvyyksiltä, mutta nuo postatut kuvat ovat ehkä noin viidentoista neliön alalta kaivettuja. Ekan viestin kilpi, avain, tuulihaka yms. kaivettu n. 40cm syvyydestä ja tuo kiskonaula ja sähköliitin siitä joku 2,5-3m päästä n. 30cm syvyydestä, kuten luut ja jotain posliinin palasta tuli mukana myös.

Tontille tosiaan rakennettu asuintalo -39 ja siitä asti ihan vaan yksityisesti asuttua, mutta sitä vanhemmasta ei tietoa. Nykyiset muuttaneet 50-luvun lopussa ja sen jälkeen ei ainakaan mitään normaalista kotipuutarhasta erottuvaa toimintaa harrastettu.

Jostain luin, että maa kohoaisi Pohjois-Pohjanmaalla noin 2cm/v, eli 30cm = 60v, 40cm = 80v? Periaatteessa sopisi sikäli kuvaan, että esim. tuo alkon korkki olisi todennäköisesti 40-luvulta.

Nyt on pakko oikaista hieman käsitystäsi maankohoamisesta. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka syvällä esineet ovat maassa. Maankohoaminen tarkoittaa maankuoren oikeamista jääkauden jälkeen. Jääkaudella Suomen päällä oli 2-3 kilometrin paksuinen jääkerros joka painoi maankuorta alaspäin. Jään sulamisen jäkeen maankuori on pikkuhiljaa oiennut kohti normaalia tasoa, se tunnetaan maankohoamisena. Pohjanlahden rannikolla se on suurinta, mutta esim. Suomenlahden rannikolla nykyisin jo negatiivista, eli saman ilmiön seurauksena maa "vajoaa" jo takaisin mereen. Käytännössä se näkyy Pohjanlahden rannikolla siten, että vähän kerrallaan merestä paljastuu uutta maata. Rannikolla ilmiötä voidaan käyttää apuna KIINTEIDEN muinaisjäännösten iän määrittämisessä jos kohoamisnopeus ja korkeus meren pinnasta on tiedossa. Irtoesineiden iän määritykseen ei auta, koska ne ovat voineet tippua myös veteen.

Se että tontilta löytyy esineitä 30 - 40 sentin syvyydestä johtuu siitä, että rakennustöiden jälkeen siihen on ajettu pintamaata varmaankin puolen metrin kerros, koska irtomaa tiivistyy ajan kuluessa ja kerroksen paksuus ohenee. Sen esinekerrostuman alapuolelta löytyy alkuperäinen maanpinta ja sen alta sitten niitä vanhempia löytöjä. Jos kaivat johonkin kohtaan vähän syvemmän kuopan niin huomaat varmasti eron maalajien vaihtumisessa. Omalla tontilla on noin 10 senttiä tuotua pintamaata, sen alla noin 15 sentin savinen multa (vanhaa peltoa), sen alla ohut puhdas savi (vanhaa järvenpohjaa), ja sen alla jääkauden muodostama moreenikerros.

Toivottavasti selvensi hieman

Maakin ”kohoaa” metalliesineiden päälle, mutta se on mun puistolöytöjen perusteella n.1mm/vuosi. Johtuu nurmikon kasvamisesta ja leikatun nurmen maatumisesta. Eurorahat on täällä max 1-2cm syvällä ja markka-aika muutaman sentin alempana. Etelämpänä nurmi kasvanee rivakammin?

Oikea maankohoaminen kuvattiin tuossa yllä täsmällisesti ja se ei millään tavalla vaikuta löytösyvyyksiin. Ainoastaan siihen että 70luvulla mereen nakatut kolikot voi nyt poimia kuivalta maalta jos meren ranta on riittävän loiva.

Maan kohoaminen on suurinta Perämeren rannikolla. Oulussa 9mm vuodessa. Eil noin 90 cm sadassa vuodessa.