aarremaanalla.com

Tuon videon lopussa mainostetaan kirjaa tuosta hurjasta kultalöydöstä Englannista v. 2009. Voisi olla mukavaa luettavaa.

http://www.youtube.com/watch?v=_KiwnnDKFmc

http://www.bbc.co.uk/news/uk-england-he ... r-15743456

Unf......belivable

Siellä maksetaan löydöistä.

spwaw kirjoitti:Siellä maksetaan löydöistä.

Mitä siitä...?

spwaw kirjoitti:Siellä maksetaan löydöistä.

Niin maksetaan jos pystytään. Ei sielläkään museot kykene maksamaan kaikkea vaan tehdään yleisökeräyksiä. Mitenkähän tuo onnistuis meillä? Hyvin paljon jää tavaraa saamatta museoille koska eivät voi maksaa. Näitä sitte löytäjät kaupittelevat vapailla markkinoilla jotka alkavat jo täyttyä. Yleisesti maasta löydettyjen antiikkiesineiden arvo on tullut romahdusmaisesti alas tämän takia. Esim roomalaisen kolikon saa nykyään kasassa ostettuna alle eurolla ja hyväkuntoinenki fibula on noin kympin arvoinen kun se ennen oli helposti toista sataa. Lisäks kun löytö ei menekkään museolle niin löytäjän on usein pakko myydä löytö koska maanomistajalle kuuluu puolet arvosta ja jos museo on kertonut esineelle hyvän arvon sen mukaan on maksettava. Sait sit enemmän tai vähemmän siitä myydessä. Hyvänä esimerkkinä eräs tuttavani englannissa löysi vanhan kulta sormuksen jota museo ei lopulta lunastanu. Museo antoi arvon museaalisten arvojen perusteella mutta kun sormusta yritettiin myydä niin hinta nousi vain hieman yli romukullan hinnan mikä ei olis riittäny edes maanomistajan osuudeksi. Onneks tässä tapauksessa maanomistaja suostuis korvaukseen alemman arvon perusteella.

Ennenkuin heitätte tällasia kolmen sanan lauseita kannattais ajatella asioita hieman laajemmalti eikä vain sitä omaa peukaloa tujottaen. Sellanen iskee takuuvarmasti meidän omaan nilkkaan. Kolikoilla on aina vähintään kaksi puolta. Etuja ja intressejä on monenlaisia. Niiden sovittaminen kaikille reiluks sopimukseks ei ole aina helppoa ja me jotka ollaan kuitenkin harrastajia voidaan myös vähä joustaa.

Eli ei siis mustamaalata omaa harrastustamme tällä asialla enää. Perustellut ja rakentavat mielipiteet on aina tervetulleita, provosoivat eivät ole.

Täytyy esittää vastaväite.

Olen itse ollut siinä käsityksessä, että englannissa ei ole mitään apteekin hintaa noille löytöesineille, vaan jos kyseessä on aarteeksi luettava esine (laki jossa kriteerit määrätään on muistaakseni Treasure Trove), niin se tulee toimittaa puolueettoman historiatoimikunnan edustajalle. Toimikunta tekee lopullisen analyysin ja päättää onko löytö aarteen statuksen arvoinen. Jos on, niin se myydään julkisella huutokaupalla eniten tarjoavalle. Museon edustajalla on kuitenkin etuosto-oikeus huutokaupassa saavutetulla nuijahinnalla. Saatu hinta on puoliksi maanomistajan ja löytäjän.

Tätä vasten tuntuisi kummalta että jostain rupisesta radiant headista tulisi joku tolkuton arvio museolta. Varsinkaan, kun ei yksittäisiä kolikoita pl kultakolikot ole koskaan vissiin aarteeksikaan julistettu eli ylihinta ei selity vanhoilla kauppahinnoillakaan.

Taisin kirjotella taas kiireessä vähä sekavasti.

Tuo mainitsemasi tapa on tosiaan yksi jota käytetään. Tavallisesti se on käytännössä kuitenkin niin että asiantuntijoista koostuva toimikunta, ei siis museon edustajia, määrittelee löydölle hinnan. Toiminta toimikunnassa ilmeisesti muistuttaa huutokauppaa. Tuolla tavoin saadaan löydölle arvo minkä mukaan useon on maksettava jos aikoo löydön lunastaa. Tietenkään löytäjän ei ole pakko tällasessa huutokaupassa myydä löytöä jollekki toiselle huutajalle joka huutaa niin paljon ettei museo ole valmis maksamaan. Tämän toimikunnan työ on ilmeisesti melko avointa ja julkista.

Puolueeton historiatoimikunta tosiaan tekee arvion siitä onko löytö aarteen statuksen arvoinen jolloin homma etenisi arvon määrittämiseen.

Yksittäiset kolikot pl kultakolikot eivät tosiaan joudu sielä arviointiin koska niitä ei lasketa aarteeksi. Esimerkissä mulla oli kolikot vaan sen takia kun niiden hintamuutos on ollu melko draamaattinen niistä ajoista kun niitä alettiin enemmän saamaan myyntiin. Ennen niistä sai jonkunlaisia kappalehintoja mutta nykyään niitä myydään lähinnä kilohintaan.

Mainitsemani kulta sormus arvioitiin aarteeksi iän, koristelun ja ilmeisesti kokonsaki puolesta (15g ja n. 22K) mutta museo ei kuitenkaan lunastanu sitä.

Olet oikeassa, noinhan se meneekin. Koitin ettiä sivua jossa olisi noista aarrehuutokaupoista tietoa, mutten löytänyt. Viime reissulla isäntä näytti sellasta sormuksen sijasta käytettyä kultariipusta mikä oli mennyt kaupaksi ihan tolkuttomaan hintaan painoonsa nähden. Se oli jollain nettisivulla, kysyin sitä siltä äsken saa nähä vastaako. Olis kiva vakoilla hintoja sekä mitä on myynnissä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Treasure_trove
http://en.wikipedia.org/wiki/Treasure_V ... _Committee

Yleensä en hirveesti sekaannu wikipediaan mutta nuo sivut vaikuttaa aika asialliselta. Pitää lueskella ajan kans myöhemmin. Mulla on kyllä nuo viralliset lakitekstitkin mutta noilla sivuilla se on paremmin esitettynä ja helpommin ymmärrettävissä. Kiitti

en löytäny näist treasurenet sivuis täält meiltä mitään tai sitten oon puusilmä joten laitan tähän osioon..
http://www.treasurenet.com/forums/todays-finds/